Karjalainen muoti lähti kasvuun

Jelena Maloduševa
12.02.2025
Joka vuosi Hyperborea-talvifestivaalin järjestäjät tarjoavat yleisölle uusia huvitilaisuuksia. Yksi niistä oli tänä vuonna muotinäytös.
Orenburgin villahuivit kirittivät Ksenija Kirsanovan voittoon. Kuvassa on hänen suunnittelemansa Tsaarin tyttären puvut -vaatekokoelma. Kuva: Jelena Maloduševa
Orenburgin villahuivit kirittivät Ksenija Kirsanovan voittoon. Kuvassa on hänen suunnittelemansa Tsaarin tyttären puvut -vaatekokoelma. Kuva: Jelena Maloduševa

Muotisuunnittelukilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa Hyperborea-talvifestivaalilla Petroskoissa viime viikonloppuna.

— Kilpailuun osallistui 13 vaatesuunnittelijaa. Heidän joukossaan oli sekä nuoria muotistudioiden harrastajia ja oppilaitosten opiskelijoita että kokeneita petroskoilaisia vaatesuunnittelijoita. Kilpailussa jaettiin Grand Prix -pääpalkinto. Lisäksi kilpailuraati palkitsi vielä neljän vaatekokoelman suunnittelijat, kilpailun järjestäjä, Petroskoin kulttuuritalon taiteellinen johtaja Ljubov Rabyk kertoo.

Grand Prix -palkinnon sai vaatesuunnittelija Ksenija Kirsanova Tsaarin tyttären puvut -vaatekokoelmastaan. Voittaja sai 20 000 ruplan kannustuspalkinnon.

Kirsanovan mukaan idea käyttää Orenburgin villahuivia osana mekkoa syntyi noin kymmenen vuotta sitten. Hän suunnitteli uuden vaatekokoelmansa ensimmäisen mekon viime kesänä, kun halusi levätä ompelijan työstään. Innoituksena vaatekokoelmaan oli Vrubelin maalaus Joutsenprinsessa.

Petroskoilainen vaatesuunnittelija Vera Averjanova esitteli Virta-vaatekokoelmansa, jossa yhdistyvät käytännöllisyys ja viehättävyys. Hän sijoittui kilpailussa ensimmäiselle sijalle.

Petroskoin arkkitehtuuri- ja rakennusopiston opiskelijat Anastasija Panova ja Kristina Gluštšenko pääsivät toiselle sijalle. Inspiraatio heidän COSMO VISINARY -malliinsa syntyi taivaan loputtomasta avaruudesta. Tyttöjen rohkea ja omaperäinen muotokieli puhuttelee ensisijaisesti nuoria.

Kaipaamme päteviä vaatesuunnittelijoita. Olisi hyvä, jos ensi vuoden kilpailussa palkinnoksi voittaja saisi ilmaisen opiskelupaikan yliopistossa Petroskoissa tai Pietarissa.
Tatjana Melnitšuk, Važenka-tuotantoyrityksen johtaja

Kolmannen sijan jakoivat Aleksandra Grib sekä Angelina Tjapuškina ja Darina Razmyslova.

Vaatesuunnittelija Aleksandra Grib harrastaa uusiotuottamista. Hän jalostaa tekstiilituotteita uusiksi. Kilpailuun osallistui hänen suunnittelemansa Kristalli-vaatekokoelma.

Petroskoin valtionyliopiston opiskelijat Angelina Tjapuškina ja Darina Razmyslova ovat suunnitelleet Hyperborean jäätyneiden jumalien runot -vaatekokoelman.

Karjalan neulosvalmistaja Važenka myönsi erikoispalkinnon. Sen voittaja sai mahdollisuuden tehdä yrityksessä kolme neuletta omien luonnosten pohjalta.

— Kaipaamme päteviä vaatesuunnittelijoita. Olisi hyvä, jos ensi vuoden kilpailussa palkinnoksi voittaja saisi ilmaisen opiskelupaikan sitoumuksella yliopistossa Petroskoissa tai Pietarissa. Silloin kilpailun voittaja voi opiskella vaatesuunnittelijaksi ja opintojen jälkeen me kutsumme hänet töihin yritykseemme, Važenka-tuotantoyrityksen johtaja Tatjana Melnitšuk sanoo.

Museomme tukee paikallisia vaatesuunnittelijoita. Ensi kesänä järjestämme muotinäytöksen ja kutsumme mukaan muotisuunnittelukilpailuun osallistuneita vaatesuunnittelijoita.
Filipp Utšuvatkin, Revontulet-nykytaiteen museon taiteellinen johtaja

Muotisuunnittelukilpailun gaalan kruunasivat petroskoilaisten vaatesuunnittelijoiden Irina Porošinan ja Aleksei Medvedevin sekä karhumäkeläisen vaatesuunnittelijan Julia Pavlovan vaatekokoelmat.

Kilpailuraatiin kuuluivat muun muassa 23. tunti -tuotantokeskuksen johtaja Sofja Aleksejeva ja Revontulet-nykytaiteen museon taiteellinen johtaja Filipp Utšuvatkin.

— Museomme tukee paikallisia vaatesuunnittelijoita. Ensi kesänä järjestämme muotinäytöksen ja kutsumme mukaan muotisuunnittelukilpailuun osallistuneita vaatesuunnittelijoita, Utšuvatkin kertoo.

— Tuotantokeskuksemme haluaa kuvata dokumentin petroskoilaisista vaatesuunnittelijoista. Haluan kutsua jotkut kilpailun osallistujista esiintymään elokuvassa, Aleksejeva sanoo.


LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Tahtot eliä hyvin – ga elä
Heččulankylän eläjät ei uneksita suadamattomua. Hyö hyvin tietäh: tahtonet parandua omua elaigua — pidäy ruadua.
Oma Mua
Venäjän rahvahiin kielilöin päivä pijettih Tverin Karielašša
Tänä vuodena miän šuurella Veniäjällä enžimäzičči oli Venäjän rahvahiin kielilöin päivä.
Karjalan Sanomat
Lasten museomotivaatio suurennuslasin alla
Slydarium-monitoimitiloissa järjestettiin podcast-päivä. Asiantuntijat antoi vat vinkkejä, miten saada lapset ja nuoret innostumaan museosta.
Oma Mua
Peččerin setolaiset: mitä jiäy meijän jälkeh?
Seto on pieni rahvaš, kumpani ammusista ajoista eläy Venäjän ta Viron rajalla. Jotta kuunnella seton kieltä, mie läksin Peččerin piirih (Pskovin alovehella) ta kävin Saagorja-kyläššä (venäjäkši – Mitkovitskoje Zagor’je).
Karjalan Sanomat
Vepsäläinen folklore tutuksi nuorille
Uusi hanke on omistettu vepsän kielelle ja kansanperinteelle. Eri-ikäiset ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan.
Karjalan Sanomat
Karjalaisia maitotuotteita laajasti markkinoille
Karjalaan perustettu koordinaationeuvosto edistää maidontuottajien ja -jalostajien välistä kanssakäymistä, jotta paikallisia maitotuotteita olisi laajasti esillä tasavallassa.
Oma Mua
Iäniopaš upottau Kalevala-runoelmah ta kyläelämäh
Koštamuksen musejo on luatimašša iäniopašta, kumpani tuttavuššuttau karjalaiseh kulttuurih ta perintehih. Opaš luajitah Pohjolan hyvyš -rahašton rahotukšella.
Karjalan Sanomat
Legendaohjaaja tekee elokuvan muinaisesta Karjalasta
Historiallinen elokuva kertoo karjalaisten ja ruotsalaisten välisestä taistelusta 1100-luvulla. Vladimir Grammatikov esiintyy elokuvan tuottajana.
Kipinä
Raviet virzut
Tataroin rahvahan suarnun kiändi karjalakse L’ubov’ Baltazar.
Karjalan Sanomat
Uusia työkaluja kielitieteilijöiden avuksi
Petroskoissa pidetyn Bubrih-konferenssin pääaihe liittyi tieteidenväliseen tutkimukseen. Tietotekniikka auttaa yhä useammin pienten kielten edistämisessä.
Kirjuttauvu
Please authorize:
Login:
Password:

Forgot your password?