Karjalainen muoti lähti kasvuun

Karjalainen muoti lähti kasvuun

Jelena Maloduševa
12.02.2025
Joka vuosi Hyperborea-talvifestivaalin järjestäjät tarjoavat yleisölle uusia huvitilaisuuksia. Yksi niistä oli tänä vuonna muotinäytös.
Orenburgin villahuivit kirittivät Ksenija Kirsanovan voittoon. Kuvassa on hänen suunnittelemansa Tsaarin tyttären puvut -vaatekokoelma. Kuva: Jelena Maloduševa
Orenburgin villahuivit kirittivät Ksenija Kirsanovan voittoon. Kuvassa on hänen suunnittelemansa Tsaarin tyttären puvut -vaatekokoelma. Kuva: Jelena Maloduševa

Muotisuunnittelukilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa Hyperborea-talvifestivaalilla Petroskoissa viime viikonloppuna.

— Kilpailuun osallistui 13 vaatesuunnittelijaa. Heidän joukossaan oli sekä nuoria muotistudioiden harrastajia ja oppilaitosten opiskelijoita että kokeneita petroskoilaisia vaatesuunnittelijoita. Kilpailussa jaettiin Grand Prix -pääpalkinto. Lisäksi kilpailuraati palkitsi vielä neljän vaatekokoelman suunnittelijat, kilpailun järjestäjä, Petroskoin kulttuuritalon taiteellinen johtaja Ljubov Rabyk kertoo.

Grand Prix -palkinnon sai vaatesuunnittelija Ksenija Kirsanova Tsaarin tyttären puvut -vaatekokoelmastaan. Voittaja sai 20 000 ruplan kannustuspalkinnon.

Kirsanovan mukaan idea käyttää Orenburgin villahuivia osana mekkoa syntyi noin kymmenen vuotta sitten. Hän suunnitteli uuden vaatekokoelmansa ensimmäisen mekon viime kesänä, kun halusi levätä ompelijan työstään. Innoituksena vaatekokoelmaan oli Vrubelin maalaus Joutsenprinsessa.

Petroskoilainen vaatesuunnittelija Vera Averjanova esitteli Virta-vaatekokoelmansa, jossa yhdistyvät käytännöllisyys ja viehättävyys. Hän sijoittui kilpailussa ensimmäiselle sijalle.

Petroskoin arkkitehtuuri- ja rakennusopiston opiskelijat Anastasija Panova ja Kristina Gluštšenko pääsivät toiselle sijalle. Inspiraatio heidän COSMO VISINARY -malliinsa syntyi taivaan loputtomasta avaruudesta. Tyttöjen rohkea ja omaperäinen muotokieli puhuttelee ensisijaisesti nuoria.

Kaipaamme päteviä vaatesuunnittelijoita. Olisi hyvä, jos ensi vuoden kilpailussa palkinnoksi voittaja saisi ilmaisen opiskelupaikan yliopistossa Petroskoissa tai Pietarissa.
Tatjana Melnitšuk, Važenka-tuotantoyrityksen johtaja

Kolmannen sijan jakoivat Aleksandra Grib sekä Angelina Tjapuškina ja Darina Razmyslova.

Vaatesuunnittelija Aleksandra Grib harrastaa uusiotuottamista. Hän jalostaa tekstiilituotteita uusiksi. Kilpailuun osallistui hänen suunnittelemansa Kristalli-vaatekokoelma.

Petroskoin valtionyliopiston opiskelijat Angelina Tjapuškina ja Darina Razmyslova ovat suunnitelleet Hyperborean jäätyneiden jumalien runot -vaatekokoelman.

Karjalan neulosvalmistaja Važenka myönsi erikoispalkinnon. Sen voittaja sai mahdollisuuden tehdä yrityksessä kolme neuletta omien luonnosten pohjalta.

— Kaipaamme päteviä vaatesuunnittelijoita. Olisi hyvä, jos ensi vuoden kilpailussa palkinnoksi voittaja saisi ilmaisen opiskelupaikan sitoumuksella yliopistossa Petroskoissa tai Pietarissa. Silloin kilpailun voittaja voi opiskella vaatesuunnittelijaksi ja opintojen jälkeen me kutsumme hänet töihin yritykseemme, Važenka-tuotantoyrityksen johtaja Tatjana Melnitšuk sanoo.

Museomme tukee paikallisia vaatesuunnittelijoita. Ensi kesänä järjestämme muotinäytöksen ja kutsumme mukaan muotisuunnittelukilpailuun osallistuneita vaatesuunnittelijoita.
Filipp Utšuvatkin, Revontulet-nykytaiteen museon taiteellinen johtaja

Muotisuunnittelukilpailun gaalan kruunasivat petroskoilaisten vaatesuunnittelijoiden Irina Porošinan ja Aleksei Medvedevin sekä karhumäkeläisen vaatesuunnittelijan Julia Pavlovan vaatekokoelmat.

Kilpailuraatiin kuuluivat muun muassa 23. tunti -tuotantokeskuksen johtaja Sofja Aleksejeva ja Revontulet-nykytaiteen museon taiteellinen johtaja Filipp Utšuvatkin.

— Museomme tukee paikallisia vaatesuunnittelijoita. Ensi kesänä järjestämme muotinäytöksen ja kutsumme mukaan muotisuunnittelukilpailuun osallistuneita vaatesuunnittelijoita, Utšuvatkin kertoo.

— Tuotantokeskuksemme haluaa kuvata dokumentin petroskoilaisista vaatesuunnittelijoista. Haluan kutsua jotkut kilpailun osallistujista esiintymään elokuvassa, Aleksejeva sanoo.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
“Nautin täysin sydämin jokaisesta eletystä päivästä”
Sotalapsi Alevtina Ratšugina oli evakossa kolme vuotta. Palattuaan Karjalaan hänen perheensä koki nälkää. Alevtinaa ei hyväksytty kouluun, koska hän oli liian laiha ja fyysisesti heikko.
Oma Mua
Muisto Rudolf Toivosešta eläy šyväimeššäni
Tämän vuuvven 10. kevätkuuta karjalaini mieš Rudolf Toivonen ois täyttän 90 vuotta.
Karjalan Sanomat
Piiri voi houkutella uusia asukkaita
Äänisenrannan piirin tulot kasvavat vuosi vuodelta. Omakotitalojen rakentaminen voi antaa lisää vauhtia taloudelle ja uusia kehitysmahdollisuuksia.
Karjalan Sanomat
Aika on ihastella kiviä
Vojatšun taajaman asukas, geologi Jelena Kuzminyh on kerännyt Venäjän ja muiden maiden kivien ja mineraalien kokoelman, joka on esillä nyt Segežan museokeskuksessa.
Oma Mua
Priäžän kylä: roihgo karjalakse pagizijua
Priäžy on Priäžän piirin keskus, kudai vuvvennu 2008 sai kanzallizen piirin stuatusan. Sinne piädyhyy emmo voinnuh olla käymättäh kylän školah.
Karjalan Sanomat
Turistivero tuo yli 48 miljoonaa ruplaa
Nyt Karjalassa turistivero on maksettava Petroskoissa sekä muutamassa tasavallan piirissä. Verona kerätty raha menee paikallisiin budjetteihin.
Karjalan Sanomat
Uspenskin kirkon jälleenrakennus etenee
Kontupohjan kirkon hirsikehikon rakentaminen jatkuu Kirovin alueella. Valmiita osia aletaan tuoda Kontupohjaan toukokuussa.
Oma Mua
Karjalan uuttu paikannimie: Louhen kyynälet da Hiiden liha
Huškahtettihes perestroikan aijat, konzu Petroskois joga tiešuaral sai lugie laukan nimet angliekse libo kudamiltahto toizil ulgomuan kielil.
Oma Mua
Korvennetut kirjaset
Rintamalta työnnetyt kirjaset ollah šyväimellä kallehie Šuuren Isänmuallisen šovan tovellisie dokumenttija.
Karjalan Sanomat
”Haasteet edistävät kielten kehitystä”
Venäjän pienten kansojen kielten oppimismahdollisuudet ja ongelmat tulivat esille suomen kielen keskuksen uudessa verkkokeskustelussa.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana