Karjala otti vaštah käsityöläisie eri alovehilta

Karjala otti vaštah käsityöläisie eri alovehilta

Irina Zaitseva
09.08.2024
Karjalan käsityöläisresidenssi yhisti pitsien kutojie ta keramiikkoja Venäjän alovehilta. Kymmenen päivän aikana muasterit valmissettih omie ainutluatusie töitä, kumpasien piäteemana oli pitsi.
1.	Pitsien kutoja Gžel’-kyläštä Ol’ga Morozova esitti oman Ločkahuš -projektin. 6+ Kuva: Irina Zaitseva
1. Pitsien kutoja Gžel’-kyläštä Ol’ga Morozova esitti oman Ločkahuš -projektin. 6+ Kuva: Irina Zaitseva

Karjalan käsityöläisresidenssi alko 23. heinäkuuta ta piätty 2. elokuuta. Karjalašta ta Venäjän toisilta alovehilta tulluilla muasteriloilla valmissettih monipuolini ohjelma, kumpasen aikana pitsien kutojat ta keramiikot ošallissuttih opaššuštilaisukših, šuatih intuo ta valmissettih omie ainutluatusie taito-objektija.

— Residenssin vierahat käytih Karjalan taitomusejon Pohjosen luatu -näyttelyššä, jotta nähä, mitein ammattitaiteilijat käsitelläh Karjalan ta Pohjosen aihetta omissa tevokšissa. Kanšallisen musejon Pohjosen katrilli -näyttely esitti, mitein karjalaisien pukujen ompelijat pärjättih taitotehtävissä. Kiži-misejon Muanviljelijän mehaniikka -näyttelyššä vierahat šuatih tietyä, mitein rahvahan ajatuš luati teknillisie tehtävie. Näin, eri tehtävie voipi luatie käyttyän yksinkertasie taitokeinoja. Šamoin residenssin vierahat käytih Kiži-šuarella, kerto projektin ohjuaja Irina Vlasova.

Enši vuotena niise šuunnittelemma viettyä residenssie meijän tašavallašša, kuččuo muasterija Karjalan eri piirilöistä ta lisätä toisie šuuntie, esimerkiksi kuvonta.
Irina Vlasova, projektin ohjuaja

Käsityöresidenssi piettih Karjalašša enši kertua. Viime vuotena projektin ošallistujat keräyvyttih Vologdan alovehella. 

— Tänä vuotena myö kollegojen kera piättimä kuččuo kaikkie Karjalah. Enši vuotena niise šuunnittelemma viettyä residenssie meijän tašavallašša, kuččuo muasterija Karjalan eri piirilöistä ta lisätä toisie šuuntie, esimerkiksi, kuvonta, lisäsi projektin ohjuaja.  

Šamoin ošallistujilla vietettih ekskursijo Petroskoin valtijonyliopisson Kašvitiijollisešša tarhašša. Kaikki muasterit šuatoh intuo Karjalan kašviloista. Yksi heistä on pitsien kutoja L’udmila Šatalova Lipetskin alovehen Jelets-kaupunkista. 

— Residenssin aikana onnissuin luatie kakši työtä. Še oli vuottamatointa, ka mie kerkisin. Enšimmäisenä päivänä tutuštuma toini toiseh ta luomistyöh, a toisena päivänä läksimä kašvitiijolliseh tarhah. Pitsissä käytetäh ušeita kašviornamenttija, šentäh muasterit löyvettih intuo tarhašta. Työt oikein erotah, joka muasteri tykkäsi mitänih omua, kerto L’udmila Sergejevna. 

— Aloin harraštua pitsien kutomista 9-vuotisena, konša muamo toi miut taitokouluh. Lapšuošta alkuan piiruššin ta haraššin käsiruatuo. Koulutukšelta olen piirtämisen opaštaja ta käyttötaitokerhon ohjuaja. Miušta ihmini ei ošua ruatua vain šitä, mitä hiän ei rupie ruatamah. Još ihmini kiinnoštuu mistä lienöy, hiän näyttäy omie kykyjä ta luatiu mukavie töitä, on varma muasteri.

Pitsissä käytetäh ušeita kašviornamenttija, šentäh muasterit löyvettih intuo tarhašta.
L’udmila Šatalova, pitsien kutoja

Residenssin loppupäivänä Karjalan kanšojen yštävyštalošša piettih tapuamini, missä muasterit esitettih omie luomisprojektija. 

— Miun projektin nimi on “Ločkahuš”. Kaikkieh valmissin kolme šuurta veššošta. Milma innoššutti karjalaini kanšanpuku. Näin luajin pitsisen rakentehen. Šamoin innon lähtienä oli Karjalan muan ankara ta ilmekäš luonto. Karjalašša eli ankara rahvaš, šentän miun töijen kešen on verkko, mi niise viittuau pitsih, šelitti keramiikko Ol’ga Morozova Moskovan alovehen Gžel’-kyläštä.

Kaikkieh oli esitetty 20 projektie. Vuuvven 2025 enšimmäisellä puoliskolla residenssin ošallistujien tevokšie esitetäh Petroskoissa Luonto. Käsityö. Meštaruš -näyttelyššä.

Karjalan käsityöläisresidenssin järještäjänä on ei-kaupallini järještö Nero-käsityöakatemija. Projektie toteutetah Presidentin kulttuurialottehien šiätijön kannatukšella.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Kävijämäärän ennustetaan kasvavan Kivatsulla
Kivatsun luonnonpuiston henkilökunta on laskenut, kuinka paljon turisteja puisto voi ottaa vastaan.
Kipinä
Runomuailmu kuččuu
Karjalas 10. päivänny kezäkuudu ruvettih pidämäh uuttu pruazniekkua – Karjalazien runoloin päiviä. Ennevahnallizii karjalazii pitkii runoloi pajatettih meijän ezi-ižät pruazniekoin aigua, mečäs da kalas olles. Puaksuh lapsilgi puutui niidy kuunnella.
Oma Mua
Peter Pan livvikse on Pečču
Suomes piäzi ilmoih uuzi karjalankieline kirju nimel “Pečču da Vendi”. Muailman kuulužan lapsenkirjuklassiekkah kuulujan J. M. Barrien kirjutetun Peter Pan -kirjan livvikse on kiändänyh Aleksi Ruuskanen.
Karjalan Sanomat
Kontupohjan tehdas lisäsi paperin toimituksia
Kontupohjan sellu- ja paperitehtaan alueella käyttöön otetun uuden rataosuuden vuoksi yritys lähettää melkein päivittäin pidemmät konttijunat Kiinaan.
Karjalan Sanomat
Jokainen miina piti löytää
Sotaveteraani Mihail Jevsejev raivasi useita miinoja Suuren isänmaallisen sodan aikana.
Oma Mua
Enzimäine piämies. Matrosan kylän histouriedu
Mennyt vuozisuan 30-vuozil meijän muas ruvettih ruttoh kehittämäh talovuttu. Karjalas oli äijy “kypsiä” meččiä. Mečän mieleväkse käytökse jogiloin rinnal pidi luadie erinomazet laitokset — lesopunktat.
Karjalan Sanomat
Tom Sawyer kunnostaa vielä yhden puutalon Karjalassa
Ensi kesänä yleisvenäläisen festivaalin vapaaehtoiset kunnostavat Segežan keskustassa sijaitsevan puutalon.
Oma Mua
Vahnan kylän uvvet päivät
Vahnat päivät -nimine festivuali piettih Kinnermäl kuun ezmäzenny pruazniekkupäivänny. Pošti viijen vuozisuan vahnan kylän keväthengähtys oli syvä da tulluzele mierole kuului.
Oma Mua
Muasterin taival alkau pereheštä
Kanšojen kielien ta kulttuurien netälien rajoissa Kiži-musejošša piettih vaštautumini Karjalan kantakanšojen etuštajien kera.
Karjalan Sanomat
Suomea ja venäjää luetaan uudella linjalla
Syyslukukaudella Petroskoin yliopistossa aloittaa uusi opintolinja. Opiskelijat lukevat kasvatustiedettä sekä venäjää ja suomea. Linjalla on 10 opiskelupaikkaa.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana