Kalitka toi animaatioita läheltä ja kaukaa

Jelena Maloduševa
02.06.2026
Ensimmäinen Kalitka-animaatiofestivaali kokosi yhteen animaation harrastajia Venäjältä ja ulkomailta.
Kalitka-animaatiofestivaalin paneelikeskustelussa puhuttiin muun muassa animaation kehityksen mahdollisuuksista Karjalassa. Kuva: Jelena Maloduševa
Kalitka-animaatiofestivaalin paneelikeskustelussa puhuttiin muun muassa animaation kehityksen mahdollisuuksista Karjalassa. Kuva: Jelena Maloduševa

Petroskoissa inspiroiduttiin kuumimmista maailmanluokan lyhytanimaatioista ja keskusteltiin animaatioista tuttujen ja uusien tuttavuuksien kanssa ensimmäisellä Kalitka-animaatiofestivaalilla.

— Festivaalin ohjelmassa oli animaatioita sekä lapsille että aikuisille. Festivaalille saimme yli 300 animaatiota. Katsojien kilpailuraati valitsi parhaat animaatiot, jotka saivat palkinnon. Festivaalilla nähtiin animaatioita, joita ei esitetä televisiossa, festivaalin järjestäjä, MultiQi-animaatiostudion johtaja Marija Saveljeva sanoo.

Festivaali oli kansainvälinen. Osallistujia olivat animaationtekijät Karjalasta, Venäjältä, Makedoniasta, Thaimaasta, Virosta ja Valko-Venäjältä.

— Ihastuin lasten luomiin animaatioihin. Niiden tekijöinä oli sekä 4-vuotiaita lapsia että 18-vuotiaita nuoria. Aikuisten luomien animaatioiden aiheet olivat aika surullisia: sota, kuolema, masennus ja vammaisten ongelmat. Iloisia animaatioita oli vähän, festivaalilla käynyt petroskoilainen graafinen suunnittelija Marina Smolkova kertoo.

Joitakin animaatioita voi esittää vain festivaaleilla. Useimmiten animaatiot ovat lyhyitä, eivätkä ne sovi esitettäviksi elokuvateattereissa.
Marija Gavrilenko, animaationtekijä, Moskova

Festivaalin järjestäjän Andrei Jovantševskin mukaan Petroskoissa on monta lasten animaatiostudiota, mutta ei ole ainuttakaan aikuisten studiota.

— Festivaalilla halusimme kiinnittää huomiota aikuisanimaatioon, hän sanoo.

— Olen osallistunut useille animaatiofestivaaleille Venäjällä ja ulkomaillakin. Haluan korostaa, että joitakin animaatioita voi esittää vain festivaaleilla. Useimmiten animaatiot ovat lyhyitä, eivätkä ne sovi esitettäviksi elokuvateattereissa. On tärkeää, että festivaalin aikana järjestetään joskus pitchauskilpailu. Sen aikana voi kertoa omista suunnitelmistaan, tutustua samanmielisiin ihmisiin ja saada tukea tuleville projekteille, moskovalainen animaationtekijä Marija Gavrilenko sanoo.

Se, että lasten tekemät animaatiot kilpailevat festivaaleilla, on tärkeä sysäys heidän tulevalle luovalle toiminnalleen.
Natalja Haritonova, Plastilin-animaatiostudion johtaja, Saratov

Festivaalin aikana elokuvanäytösten lisäksi järjestettiin paneelikeskustelu ja työpajoja.

— Ohjelma keskittyi animaation tulevaisuuteen sekä kuvataiteisiin. Pyrimme edistämään animaatioalan elinvoimaisuutta Karjalassa sekä tarjoamaan uusia ideoita ja kontakteja alan toimijoille ja opiskelijoille, Saveljeva selittää.

Jessoilassa toimiva Valgien kodine -animaatiostudion johtajan Oleg Obnosovin mukaan lastenanimaatio kehittyy nyt Venäjällä huimaa vauhtia.

Tänä vuonna Jessoilan studio on täyttänyt 20 vuotta. Studiossa on toteutettu yli 20 animaatiota eri tekniikoilla. Obnosov on perustanut Kuldaine sulgaine -animaatiofestivaalin lapsille. Se on täyttänyt viisi vuotta.

Obnosov tekee yhteistyötä Petroskoin valtionyliopiston kanssa. Teknologian ja muotoilun tiedekunnan opiskelijat tekevät animaatioita yhdessä Valgien kodine -animaatiostudion jäsenten kanssa.

— Olen työskennellyt animaation parissa jo kymmenen vuotta. Nyt lastenanimaatioita esitetään yhä useammin aikuisanimaatioiden rinnalla festivaaleilla ja animaatioiden laatu tulee yhä paremmaksi. Olen animaatiostudion perustaja. Minusta studiossa harrastaminen nostaa lasten kulttuurikehitystä uudelle tasolle. Se, että lasten tekemät animaatiot kilpailevat festivaaleilla, on tärkeä sysäys heidän tulevalle luovalle toiminnalleen, saratovilainen Plastilin-animaatiostudion johtaja Natalja Haritonova kertoo.

— Animaation tekeminen on kärsivällisyyttä vaativa prosessi. Studiossa sanon lapsille, että heidän täytyy tehdä animaatioita huolellisesti, koska niitä katsoo paljon ihmisiä. Heidän motivaationsa kasvaa, hän lisää.

Olemme avoimia ehdotuksille, uusille tuttavuuksille ja yhteistyölle.
Andrei Jovantševski, festivaalin järjestäjä

Festivaalista aiotaan tehdä jokavuotinen kulttuuritapahtuma.

— Tänä vuonna kahden päivän aikana pyrimme näyttämään nykyisen animaation moninaisuutta. Olisi ihanaa, jos ensi vuonna festivaali kestäisi viikon. Silloin voisimme kiinnittää enemmän huomiota opiskelijoiden tekemiin animaatioihin ja esittää ne erikseen aikuisanimaatiosta. Lisäämme ohjelmaan pitchauskilpailun. Olemme avoimia ehdotuksille, uusille tuttavuuksille ja yhteistyölle, Jovantševski toteaa.


LIŽIÄ AIHIES
Kipinä
Tai-dai elӓb Karjalas!
Mi tai-dai om? Nece om mugoine tehnik, miše mujutada kangast. Tӓmbei tundištamoiš dizaineranke Petroskoišpӓi, pirdajanke, kudamb mujutab sobad – Al’oša Savičevanke.
Oma Mua
Viändöi – Iivanan da Pedrunpäivän keski
Kezä on kiirehelline aigu kyläs, pidäy ehtie kai peldoruavot ruadua, heinät niittiä, marjat dai sienet kerätä talvekse. Ga kiirehen keskes rahvahal oli ainos aigua myös pidiä pruazniekkoi, kävvä toine toizelluo gostih, kižata da tansie pihal.
Karjalan Sanomat
Meren tutkimukset keskipisteenä
Tutkimukset jatkuvat Vienanmereen laskevalla Ala Uikujoella. Tehtävänä on kertoa meressä tapatuvista muutoksista.
Karjalan Sanomat
Parsa yksityispeltojen uutena kasvina
Kontupohjan piirin Jarkovin pelloilta on korjattu ensimmäinen parsasato. Yksityinen maanviljelijä toivoo saavansa ensi vuonna suuremman parsasadon.
Oma Mua
Taipale otti vaštah vierahie kešäpruasniekkah
Karjalaisen kulttuurin šäilyttämisen keinona on nykysissä ta entisissä kylissä pruasniekkojen viettämini. Kaunehena kešäpäivänä 4. heinäkuuta kyläpruasniekka oli pietty Pirttilahen kyläššä.
Karjalan Sanomat
Uusi satuhahmo kutsuu Petroskoihin
Petroskoi on saanut pienoisveistoksen, joka esittää uutta satuhahmoa nimeltä Homa-ukko. Rantakadulla sijaitseva figuuri houkuttelee turisteja ja petroskoilaisia.
Oma Mua
Yliopisto pyzyy aijan tazol
Tiijot pyrgijöin miäräs da konkursan eistymizes lövvytäh Petroskoin yliopiston kodisivul. Ližäksi täs kezäs algajen tieduo konkursah nähte voibi suaja yliopiston telefonpalvelukeskukses.
Karjalan Sanomat
Älylaitteet edistävät vammaisten työllistymistä
Näkövammaiset voivat työllistyä moninaisiin työtehtäviin. Heille sopivien ammattien joukossa on ohjelmoija, kirjanpitäjä, projektityöntekijä, tulkki ja tuntiopettaja.
Kodima
“Vepsläine adivhonuz”: lebuaig da openduz
Šoutjärven škol vägesti “Vepsläine adivhonuz”-projektanke i nügüd’ todenzoitab sen eloho.
Oma Mua
“Periodikalla” 35 vuotta: enšimmäisistä aškelista šuurih projektiloih
Vuuvven 1991 1. heinäkuuta oli Periodika-kuštantamon enšimmäini työpäivä. Tehtävänä oli valmistua lehtie karjalan kielellä “Oma Mua” šekä šuomen kielellä “Karjalan Sanomat”.
Kirjuttauvu
Please authorize:
Login:
Password:

Forgot your password?