Kahekšankymmenen vuuvven piäštä

Nadežda Vasiljeva
04.07.2025
Kalevalan mua šäilyttäy muistuo yli 3 000 šotilahašta ta upšeerista, kumpaset kuavuttih Šuurešša Isänmuallisešša šovašša piirin puoluštamisen ta vapauttamisen aikana.
Ivan Šerstnev puolušti Tuatonmuata 54. ampumadivisijonan šotilahana. Kuva: Nadežda Vasiljeva
Ivan Šerstnev puolušti Tuatonmuata 54. ampumadivisijonan šotilahana. Kuva: Nadežda Vasiljeva

Joka vuosi meistä enemmän loittuou Šuuren Isänmuallisen šovan pelottavien ta verisien tapahtumien aika. Niijen tapahtumien šuorina ošallistujina oltih meijän tuatot, ukot ta pravoukot. 

Monet asiet hävittih muissošta vuosikymmenien aikana. Onnakko tärkeimmät asiet – voittanuon neuvoštoliittolaisen rahvahan muuttumatoin urošruato ta meijän omahisien taistelu-urošruavot jiähäh meijän kera. Niih myöššymmä uuvveštah ta uuvveštah, vuosien piäštä tulemma omien kantatuattojen taistelupaikkoih, näytämmä kunnivoitušta painuan piätä alaš muisto-obeliskin luona. 

Kalevalan mua šäilyttäy muistuo yli 3 000 šotilahašta ta upšeerista, kumpaset kuavuttih Šuurešša Isänmuallisešša šovašša piirin puoluštamisen ta vapauttamisen aikana. Piäasiešša hyö ollah rajavartijie, ket enšimmäisinä alettih taissella šakšalais-fašistisie valottajie vaštah ta 54. ampumadivisijonan šotilahie. Hyö ollah eri kanšallisukšien ihmiset meijän muan eri paikoista, ket tultih puoluštumah Tuatonmuata. Heijän luvušša oli Gor’kin (nykyaikasella Nižnii Novgorodin) alovehella vuotena 1905 šyntynyt Ivan Stepanovič Šerstnev. 

Kalevalan mua šäilyttäy muistuo yli 3 000 šotilahašta ta upšeerista, kumpaset kuavuttih Šuurešša Isänmuallisešša šovašša piirin puoluštamisen ta vapauttamisen aikana.

Otari-kotikyläššä Ivanie tunnettih miehukkahana prihana, kumpani ei varannun vaikeukšie. Häneh šai aina luottua ta tietyä, jotta hiän ehottomašti tulou apuh. Hiän ruato tunnollisešti omašša kolhosissa. Iltasin hänen helie ta haitari kučču nuorie prihoja ta tyttöjä kylän istujaisih. Priha haitarin kera on aina kajehittava šulhani. Ivan valičči oman ainuon rakkahuon – ujon ta kaunehen neiččyön, kumpasen priha šuatto viijä pois toiselta kotikyläläiseltä.

Šota katkasi Šerstnevien rauhallisen ta hilškien elämän. Enšimmäisinä päivinä Ivan kučuttih rintamalla. Šotah hänet kaimattih Marija-naini, kakši poikua ta tytär. 

Šiitä šaima tietyä Ivan Šerstnevin pravopunukašta Mihail Korovinilta. Tuanoin hiän kävi Kalevalašša, oman pravoukon hautaušpaikalla. Mihail kerto, kuin pravoukon omahisien taloh tuli kuolinilmotuš, kuin vaikie oli Marijalla kašvattua kolme lašta yksin ta mitein hiän pärjäsi. 

Ivan Šerstnevin kotikyläläini ta virkakaveri, kumpasen kera hiän jako šota-arkipäivien kaikkie šuruja, myöšty šovašta elävänä ta tervehenä ta kerto, mitein meijän šankari kuatu. Jyvälahen kylän lähellä tiijušteluretken aikana jykiešti huavotettih joukon komentaja. Ivan miettimättä kapšahti hänellä apuh ta šilloin hänet tappo tarkka-ampujan pulikka. Še tapahtu vuuvven 1942 pakkaiskuun enšimmäisenä päivänä. Šiih aikah Ruškien armeijan šotilahalla Ivan Šerstnevilla oli 37 vuotta. 

Matkua autto šota-arhiivojen šuatavuš ta šuuri halu kumartua oman kantatuaton tuhkalla, panna kukkie hautaušpaikalla ta kiittyä Voitošta.
Mihail Korovin, Ivan Šerstnevin pravopunukka

Omahiset aina toivottih ta haluttih käyvä oman tuaton, ukon ta pravoukon hautaušpaikalla, ka erähistä šyistä heijän ei onnistun. 

80 vuuvven piäštä muisson velvollisuon toteutti Ivan Stepanovičin pravopunukka Mihail. 

– Matkua autto šota-arhiivojen šuatavuš ta šuuri halu kumartua oman kantatuaton tuhkalla, panna kukkie hautaušpaikalla ta kiittyä Voitošta, korošti mieš. 

Šamoin Kalevalašša Mihail kävi šiinä paikašša, missä šeiso 54. ampumadivisijona ta tutuštu istorijalliseh näyttelyh, kumpani kertou šen ta hänen pravoukon taistelutaipalešta.

Mihail Korovin vei Nižnii Novgorodih muistuo Kalevalan muašta, kummaista puolušti hänen pravoukko, ta šankarien verellä kaššeltun mullan kopran.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
“Historiaa ei pidä unohtaa”
Sotalapsi Klara Kobzareva juhlii Voitonpäivää kaksi kertaa vuodessa: 9. toukokuuta ja 27. tammikuuta Leningradin piirityksen päättymisen päivänä.
Oma Mua
Voitonpäivy
Täs kerdomukses on kirjutettu nuoren tytön mielii voinah da urhotegoloih, elaigah da tulieh aigah nähte.
Karjalan Sanomat
”Odotin isääni, jota en muistanut ollenkaan”
Leningradin piirityksestä selvinnyt Irina Djuževa tutki isänsä elämänvaiheita ja kirjoitti hänestä kirjan.
Karjalan Sanomat
”Leipä oli meille pyhä”
Suuren isänmaallisen sodan aikana piiritetyn Leningradin asukkaat saivat leipää kortilla. Päiväannos oli pieni, mutta se pelasti silti monia nälkäkuolemalta.
Karjalan Sanomat
”Toivoimme rauhaa ja hiljaisuutta”
Keskitysleirin entinen vanki Zoja Pikkarainen muistelee sotavuosia harvoin. Lapsena hän toivoi sodan loppumista ja rauhanajan koittamista.
Karjalan Sanomat
”Muistan sen kuin eilisen”
Isänmaallisen sodan ankeita vuosia Aili Korotjajeva eli Leningradin alueella ja Siperiassa. Pahinta nälkää hän koki talvella 1941—1942, Leningradin piirityksen aikana.
Karjalan Sanomat
Työtä ihmisten hyväksi
Keskitysleirin entinen vanki Nina Bagrova tekee yhteistyötä koulujen kanssa ja vapaaehtoistyötä.
Kipinä
Vastusenpidäi da hüvätabaine
Suren voinan Vägestusen jubileivoden kahtel openikal Šoutjärvespäi sündui taht starinoita heiden školan pämehes, kudamb radoi jügedoil voinan vozil. Nece mez’ – Nikolai Zaharovič R’abkov – om ozutez äjile.
Kodima
Voinan pilazmoid
Penikaižen Lizan laps’aig mäni bombiden viheldusenke. Suren voinan opakoiden aigtegoiden jügedusid om igäks jänu Krošnozero-külän 90-voččen eläjan Jelizaveta Afanasjevna Zaicevan muštho.
Karjalan Sanomat
Lidija Kaberegina: Elämä jatkuu
Leningradin piirityksestä selvinnyt Lidija Kaberegina keräsi aineistoa kokoelmiin, jotka perustuvat Leningradin piirityksen kokeneiden haastatteluihin.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana