Iäniopaš upottau Kalevala-runoelmah ta kyläelämäh

Margarita Pehkonen
25.09.2026
Koštamuksen musejo on luatimašša iäniopašta, kumpani tuttavuššuttau karjalaiseh kulttuurih ta perintehih. Opaš luajitah Pohjolan hyvyš -rahašton rahotukšella.
Iäninäytelmäštä tulou Koštamukšen kaupunkinmusejon Louhi-akan koti -näyttelyn oša. 0+ Kuva: Koštamukšen kaupunkinmusejon VKontakte-šivu
Iäninäytelmäštä tulou Koštamukšen kaupunkinmusejon Louhi-akan koti -näyttelyn oša. 0+ Kuva: Koštamukšen kaupunkinmusejon VKontakte-šivu

Tänä šyksynä Kostamukšen kaupunkinmusejošša kävijät šuahah mahollisuš tutuštuo karjalaiseh kulttuurih ta perintehih uuvven iänioppahan avulla.

— Pakina ei ole tavallisešta iänioppahašta, vain iäninäytelmäštä ili kuunnelmašta, kumpani upottau meijän vierahie Kalevala-runoelman muailmah, Koštamuksen kaupunkinmusejon johtaja Julija Novik kertou.

Lisäkši še näyttäy Kalevalan henkilyö, Louhi-akkua, uuvvešta näkökulmašta.

— Iäninäytelmäššä hiän esiintyy karjalaisena naisena, kumpani eläy karuissa oloissa, ta kojin šuojelijana, kumpani huolehtiu pereheh hyvinvoinnista, Novik šanou.

Pakina ei ole tavallisešta iänioppahašta, vain iäninäytelmäštä ili kuunnelmašta, kumpani upottau meijän vierahie Kalevala-runoelman muailmah.
Julija Novik, Koštamuksen kaupunkinmusejon johtaja

Kuunnelmašta tulou immersiivini. Opaššetun retken aikana musejošša kävijien pitäy šuorittua tehtävie, kumpaset viijäh heitä Vienan Karjalan 1800-luvun alun tunnelmah.

— Jotta yleisö piäsis čukeltamah männeisyön tunnelmah kuunnelmašša käytetäh erilaisie iänieffektijä kuin esimerkiksi latelautojen n’arinua, tuulen ulvontua ta tulen pračkehta. Iänissykšissä kuulou niise karjalan kieltä, Novik kertou.

Koštamuksen eljäjie kučutah mukah projektih. Hyö ošallissutah iäninäytelmän tallennukšeh.

— Ošana projektie järješšämmä pakinatyöpajoja. Ne ollah avonaisie kaikilla halukkahilla. Lisäkši järješšämmä koittelu-esiintymisie, kumpasissa ečitäh iäninäyttelijie. Koštamušlaiset ollah tervehtulleita koittelu-esiintymisih. Töitä riittäy šekä miehillä ta naisilla jotta lapšillaki. Kučumma mukah niise karjalua pakasijie, musejon johtaja šanou.

Iäninäytelmyä tallennetah ošana Kalevalan iänet -projektie, kumpani toteutetah Pohjolan hyvyš -rahašton tuvella.

Jotta yleisö piäsis čukeltamah männeisyön tunnelmah kuunnelmašša käytetäh erilaisie iänieffektijä kuin esimerkiksi latelautojen n’arinua, tuulen ulvontua ta tulen pračkehta. Iänissykšissä kuulou niise karjalan kieltä.
Julija Novik, Koštamuksen kaupunkinmusejon johtaja

Opašta käytetäh kaupunkinmusejon näyttelyššä nimeltä Louhi-akan koti.

— Enšin halusima luajentua Louhi-akan koti -projektie. Kuitenki piättimä tuuvva šiih mitänih uutta. Näin šynty ideja kuunnelmašta, Koštamukšen matkailuneuvontakeškukšen asientuntija Sergei Sorokin kommentoičči 64 parallel -lehellä.

Louhi-akan koti -projekti toteutettih Koštamukšen musejošša tänä vuotena. Projektin aikana uuvvissettih Karjalaini talo -näyttely, kumpani kerto vienankarjalaisien elämäntavašta. Šamoin Louhi-akan koti -projektin aikana eläytettih Into Konrad Inhan ottamie valokuvie. Ne esitelläh näyttelyššä kuvaštamalla projektoriloilla šeinäh.

— Kuvat matitah karjalaisen talon ikkunoja. Valokuvien animatijošta tulou oša Vienan Karjalan kulttuuriih čukeltumista, Louhi-akan koti -projektin kurattori Marija Men’šikova kerto Karjalan Šanomilla tämän vuuvven oraškuušša.

Uuvvissettu näyttely avautu 12. šyyškuuta. Iäniopaš toivotah ottua käyttöh šajekuušša.

LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Animaatiot yhdistävät Venäjän eri alueiden lapsia
Itsepäisestä vaimosta kertova animaatio livvinkarjalan kielellä valittiin yhdeksi kolmesta parhaasta Kuldaine sulgaine -animaatiofestivaalilla Petroskoissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläinen kansankuoro: juhlavuosi käynnistyy
Kuoro kutsuu kaikkia sen toiminnasta kiinnostuneita juhlavuotensa ensimmäiseen konserttiin, joka järjestetään tänään Soutjärven koulussa.
Oma Mua
Harakka, varis ta repo
Santra Remšujevan starinašta šuat tietyä, kuin varis šuatto auttua harakkua.
Karjalan Sanomat
Gorkin arvoituksellisin ja epäonnistunein teos lavalle
Draamateatterissa esitettiin Omituiset ihmiset. Esityksessä ohjaaja Denis Husnijarov pohtii, keitä ”omituiset ihmiset” ovat ja miten olosuhteet pakot tavat ihmiset pukemaan naamiot.
Oma Mua
Parahat alottehet Karjalan kanšojen hyväkši
Petroskoissa mäni tiijollis-käytännöllini Karjalan kanšat: Istorija. Nykyaika. Tulovaisuš -konferenšši.
Karjalan Sanomat
Tekoäly avuksi terveystarkastuksessa
Karjalan suurimpaan kauppakeskukseen on ilmestynyt laite nopeaa terveystarkastusta varten. Se arvioi kosketuksetta ihmisen terveyttä 17 eri mittarin perusteella vain 15 sekunnissa.
Kodima
“Meiden vägi om ičesamoi!”
Narjan-Maras mäni “Kundaližen diplomatijan škol” -ühthižvenälaižen openduzprogramman regionaline etap. Vepsän rahvast ezitiba Anastasia Jevtušenko Šoutjärvespäi da Sem’on Pozdn’akov Piterin agjaspäi.
Karjalan Sanomat
Karjalan kieli fokuksessa
Karjalan kielen museoaakkoset -hanke huipentui näyttelyyn Karjalan kansallismuseossa.
Oma Mua
Čärkkä on Vuokkiniemen šytän
Tänä vuotena Vuokkieniemen Čärkällä ilmešty vielä yksi näyttöpaikka. Kolme venehtä ašetettih katokšen alla, ta viereh pissytettih venehistä ta runokylista kertojat tietotaulut.
Karjalan Sanomat
Kansojen yhteistyö selvisi foorumissa
Noin sata suomalaisugrilaisten kansojen alle 35-vuotiasta edustajaa osallistui nuorisoneuvoston istuntoihin ja tapaamisiin Petroskoissa viime viikolla.
Kirjuttauvu
Please authorize:
Login:
Password:

Forgot your password?