Hiiret da viizas Kaži

Hiiret da viizas Kaži

Kiändi L'ubov' Baltazar
26.05.2023
Indien rahvahan suarnu sih näh, kui älykkähät hiiret ajettih iäre viizahan Kažin.
Kaži oli hyväs mieles, ku maltoi nenga muanittua hiirilöi. Kuva: Ksenija Baltazar
Kaži oli hyväs mieles, ku maltoi nenga muanittua hiirilöi. Kuva: Ksenija Baltazar

Erähäs suures talois eli Kaži. Sit kois oli äijy hiirdy. Kaži tabaili niidy dai sil ainos oli täyzi vačču.

Ga aigu meni, Kaži rubei vahnenemah. Silmät roittih pimiet, kynnet tylčät, elä, kui maltanet, syö, midä löydänet! Rubei Kaži smiettimäh, kui olis uvvessah piästä hyväh elokseh. Dai tuli Kažil piäh yksi viizahus.

Erähänny piän Kaži kučui kaikkii hiirilöi dai sanoi:

— Hiiryzet, kuulkua vai. Nygöi vahnate minä ellendin, min äijän olen luadinuh teile pahua, minul on huigei. Iellehpäi  tahton olla hyvä. Nygöi voitto eliä rauhas, minä teidy en enämbiä koske. Voitto juoksendella, kus tahtonetto, minuu ei pie enämbiä varata. Tahton vai yhty – ku työ kaikin minuu pidäzittö počotas. Nygöi joga huondestu dai joga ildua teil kaikil roih tulla minun pertih minuu tervehtimäh. Toine toizen peräh teil roih astuo  minun maguandusijas siiriči.

Hyvä! Hiiret oldih hyväs mieles. Nygöi Kaži ei enämbiä heidy koske! Dai tulien huondeksen kai hiiret toine toizen peräh astutah Kažis siiriči da tervehtitäh sidä. Ka, vaiku jälgimäine hiiryt azetui, Kaži tembai dai söi sen. Muut hiiret juostah edehpäi, ga ei ni nähtä, ku jälgimästy jo ei ole.

Muga joga huondestu dai joga ildua: hiiret astutah tervehtimäh Kažii, ga se vai syöy da syöy niidy yksitellen, kaksi hiirytty päiväs, yhten huondeksel, toizen illal.

Kaži oli hyväs mieles, ku maltoi nenga muanittua hiirilöi.

Ga hiiret yhtelläh tostavuttih, ellendettih sen, ku joga päiviä heijän lugu vähenöy da vähenöy. Kaksi sizärdy, Ambe da Rambe, sovittih, ku yksi heis astuu enzimäine, toine jiäy jälgimäzekse tervehtimäh Kažii. Mugai ruattih. Huondeksel Ambe enzimäzenny tervehti Kažii, vuotti kodvazen dai rubei kuččumah :

— Rambe sizär, kusbo olet?

— Täs olen, täs!  kirgui Rambe. Iče tervehti Kažii jälgimäzenny dai jäi eloh. Kaži ei ruohtinuh koskie sidä.

Nenga oli päiviä kolme. Hiiret-sizäret Ambe da Rambe ruattih, kui oli sovittu, yksi astui enzimäzenny tervehtimäh Kažii da kučui tostu, toine jäi jälgimäzekse da vastai enzimäzele hiirele.

Jo kolmandennu piän Kaži muga nälgävyi da ei voinnuh enämbiä tirpua. Se hyppäi da tahtoi tartuo Rambe-hiireh hambahil. Ga se ehti mennä peittoh loukkozeh, händäine vai viuhkahtih. Muutgi hiiret sen nähtyy juostih pagoh ken kunne maltoi, mendih peittoh da eigo enämbiä tuldu pertih Kažii tervehtimäh. Ni huondeksel, ni illal niken ei terhvehti, ei ole kedä syvvä. Ethäi rubie nälläs istumah, Kažii pidi mennä iäres pertispäi pihale piädy elättämäh. Sit päiväs algajen hiiret eletäh pihal, net enämbiä ei uskota Kažil da ainos, ku vai nähtäneh sen, juostah pagoh.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Kuusi penkeillä: tytöstä kuuden lapsen äidiksi
Rakkaus lapsiinsa antaa petroskoilaiselle Jelena Feniksille voimaa elää.
Oma Mua
Komin runoloi nygöi lyydikse
Komin tazavallan kuulužan runoniekan Al’ona Jel’tsovan runoloi on kiännetty nygöi karjalan kielelegi.
Karjalan Sanomat
Puškinin kieli yhdistää kansoja ja maita
Runousteatteri Kredo -järjestö on edistänyt vuosia venäjän kieltä ja kulttuuria maailmassa. Nyt yhteistyökumppanit ovat Kirgisiasta ja Uzbekistanista.
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana