”Haasteet edistävät kielten kehitystä”

Marina Tolstyh
06.03.2025
Venäjän pienten kansojen kielten oppimismahdollisuudet ja ongelmat tulivat esille suomen kielen keskuksen uudessa verkkokeskustelussa.
Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -järjestön puheenjohtaja Tatjana Islamaeva (vas.) ja karjalan kielen livvinmurteen opettaja Tatjana Baranova. Kuva: Periodika-kustantamon Karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten resurssi- ja kielikeskus
Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -järjestön puheenjohtaja Tatjana Islamaeva (vas.) ja karjalan kielen livvinmurteen opettaja Tatjana Baranova. Kuva: Periodika-kustantamon Karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten resurssi- ja kielikeskus

Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Tatjana Islamaeva piti viime lauantaina suomalais-ugrilaisista kielistä kiinnostuneille 11. verkkokeskustelun. Tällä kertaa keskusteltiin pienten kansojen kielten opiskelumahdollisuuksista ja ongelmista.

— Nykyaika ei ole kovin suotuisa suomen kielelle. Joissakin paikoissa kieltä opiskellaan samoin kuin ennen, vaikka ei enää nyt niin kovalla innolla ja hyvällä laadulla kuin ennen, Islamaeva sanoo.

Keskusteluun osallistui suomen kielen opettajia, harrastajia ja ystäviä etupäässä Petroskoista, Pietarista, Jakutskista ja Hanty-Mansijskista. Kostamuksen Viena-seuran jäsen Julia Filippova kertoi seuran toiminnasta karjalaisen kulttuurin ja karjalan kielen hyväksi. Petroskoilaisen Inkeri-kuoron laulaja Marija Djakonova esitteli yleisölle kuoron, joka on tukenut Karjalan inkerinsuomalaista kulttuuria jo 35 vuoden aikana.

— Tilaisuuden osallistujat ovat samaa mieltä siitä, että vähemmistökieliä puhuvien ihmisten määrä vähenee, Islamaeva huomauttaa.

Djakonovan mukaan Inkeri-kuorossa on nyt vain kaksi laulajaa, jotka osaavat suomea äidin kielenä.

— Myös on vähän hyvin koulutettuja vähemmistökielten opettajia, jotka pystyvät opettamaan kieliä. Suomen kielen opettajien koulutusta täytyy parantaa, Islamaeva sanoo.

Vanhempani eivät olleet syyllisiä siihen, ettemme osaa äidinkieltämme. He pelkäsivät puhua inkerinsuomea.
Raisa Zyrjanova, Jakutskin suomalaisen kulttuurin seuran puheenjohtaja

Jakutskin suomalaisen kulttuurin seuran puheenjohtaja Raisa Zyrjanova sanoo, että seura ei enää järjestä suomen kurssia, koska suomen kielen opettajia ei kaupungissa ole. Paluumuuton aikana Jakutiasta Suomeen on muuttunut paljon inkerinsuomalaisia.

— Vuodesta 1993 seura on yhdistänyt inkerinsuomalaisia, joiden vanhemmat ja sukulaiset pakkosiirrettiin Leningradin alueelta ja Pietarista Jakutiaan. Vanhempani eivät olleet syyllisiä siihen, ettemme osaa äidinkieltämme. He pelkäsivät puhua inkerinsuomea, Zyranova kertoo.

Seuran jäsenet pyytävät Karjalan suomen kielen keskusta järjestämään heille suomen verkkokurssin.

Islamaeva sanoo, että hänen suomen kielen kurssillaan ja kielikerhossaan käyvät petroskoilaiset pitävät suomen lukemista harrastuksenaan.

— Kieltä lukemalla he tutustuvat suomalaiseen kulttuuriin, kirjallisuuteen ja perinteisiin sekä ylläpitävät kielitaitoaan, Islamaeva kertoo.

Monet käyvät Periodika-kustantamon karjalan ja vepsän kielen ilmaisilla kursseilla. Suomen kurssilla käy ihmisiä, jotka lukevat lisäksi karjalaa tai vepsää.

Televisio- ja radioyhtiössä ja tutkimuslaitoksessa on tallessa satoja videohaastatteluja hyvällä karjalan ja vepsän kielellä. Ne voi muuttaa luettaviksi teksteiksi, joiden pohjalle syntyy uusia oppikirjoja.
Tatjana Islamajeva, Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -kansalaisjärjestön puheenjohtaja

Islamaevan mielestä digitointi voi auttaa luomaan karjalan ja vepsän oppikirjoja, jotka pohjautuvat edellisten sukupolvien kielitaitoon.

— Karjalan televisio- ja radioyhtiön kansalliskielisessä toimituksessa ja Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksessa on tallessa satoja videohaastatteluja hyvällä karjalan ja vepsän kielellä. Haastattelut voi muuttaa luettaviksi teksteiksi, joiden pohjalle syntyy uusia oppikirjoja, Islamaeva kertoo.

Opettajan mukaan yksityisopettajat käyttävät usein suomen oppikirjoja, joissa on paljon puhekielisiä muotoja. Hänen mielestään se vaikuttaa kielteisesti oppilaiden kielitaitoon.

— Täytyy opettaa ennen kaikkea kirjakieltä. Puhekieltä voi ymmärtää ja oppia hyvin luonnollisessa kieliympäristössä, hän sanoo.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Tekoäly on oppinut vähemmistökieliä
GigaChat-niminen tekoälyjärjestelmä on oppinut yli 30 Venäjän kansojen kieltä. Tähän joukkoon kuuluu myös karjalan kielen kolme murretta.
Oma Mua
Čäijyllä
Omašša jutušša vuokkiniemiläini kirjuttaja Vašeli Mäkelä kertou muamoakan ta min’n’an eri kačahukšista lapšen kašvatukšeh.
Karjalan Sanomat
Tulvojan kylä on avoinna turisteille
Kižin saarelle matkustavat turistit kuuntelevat tarinoita äänisniemeläisellä murteella ja käyvät kudontapajassa.
Karjalan Sanomat
Miten saa miehet rakastumaan?
Kansallisen teatterin esittämä Carlo Goldonin komedia opettaa sitä. Ensi-ilta oli huhtikuun lopussa.
Karjalan Sanomat
“Historiaa ei pidä unohtaa”
Sotalapsi Klara Kobzareva juhlii Voitonpäivää kaksi kertaa vuodessa: 9. toukokuuta ja 27. tammikuuta Leningradin piirityksen päättymisen päivänä.
Oma Mua
Voitonpäivy
Täs kerdomukses on kirjutettu nuoren tytön mielii voinah da urhotegoloih, elaigah da tulieh aigah nähte.
Karjalan Sanomat
”Nykyteknologiat auttavat vepsän kehityksessä”
Šokšun koulun vepsän kielen opettaja valittiin parhaaksi äidinkielen opettajaksi 30. Karjalan opettaja -kilpailussa.
Oma Mua
Petrovskoi hora: perindös täh päivässäh
Tänä vuon Petrovskoi rahvahan hora täyttäy 90 vuottu. Munjärvenlahten horua ven’akse sanotah Petrovskii.
Oma Mua
Kentjärven škola: 200 vuvven taival
Piävyimmö Kentjärveh tossu piän, konzu škola oli avattu jälles kaksi vuottu kestänyön remontan jälles. Valgielois da suuris pertilöis vie tunduu mualoin da klein duuhu.
Karjalan Sanomat
Satuhahmot puhuvat vähemmistökieliä
Venäjällä toteutetaan projektia, jonka aikana ammattinäyttelijät äänittävät satuja suomalais-ugrilaisilla kielillä. Myös Karjala on mukana hankkeessa.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana