“EtnoSmart” innoššutti nuorie

“EtnoSmart” innoššutti nuorie

Irina Zaitseva
20.11.2024
EtnoSmart-nuorisoforumi yhisti 60 ošallistujua tašavallan piirilöistä, eksperttijä Venäjältä ta Karjalašta, spikerijä, sektijojen vetäjie ta vierahie.
Forumin enšimmäisenä päivänä šen ošallistujilla järješšettih tuttavuštumiskokouš. Kuva: EtnoSmart-nuorisoforumin VK-šivu
Forumin enšimmäisenä päivänä šen ošallistujilla järješšettih tuttavuštumiskokouš. Kuva: EtnoSmart-nuorisoforumin VK-šivu

Kanšainvälisen EtnoSmart-nuorisoforumin kolmen päivän aikana nuoret aktivistit, johtajat ta ekspertit vajehettih kokemušta ta idejoja šekä valmissettih uušie projektija.

Forumin avajaisissa piettih Myö olemma Venäjän kanšalaiset! -juhlakonsertti. Šamoin enšimmäisenä päivänä forumin ošallistujilla järješšettih tuttavuštumiskokouš, a ekspertit ta spikerit ošallissuttih työtapuamiseh. Ei-kaupallisien järještöjen etuštajilla piettih seminari.

EtnoSmart-forumin ohjelmašša oli kolme sektijuo: ProMedia, ProMuisto ta ProŠivissyš.

ProMedia-sektijo keräsi niitä, ket halutah tulla eksperttilöiksi mediojen ta kanšallisen politiikan alalla.

Tänä vuotena sektijon rajoissa EtnoSmart-forumih tuli federalisen Kiberi- nuorisomedialiikkehen joukko. Liikeh valottau eri aseita kanšallisukšien välisien šuhtehien alalla.

— Kiberi-projektin metodiikan mukah kolmen päivän aikana rupiemma interaktiivisešša muuvvošša opaštamah ošallistujie positiivisešti esittämäh kanšallisukšien välisien šuhtehien alua omalla alovehella. Kerromma, mitein ruatua šitä trendikkähäšti ta korrektisešti. “Kiberi” on nuorisoprojekti ta niämmä, jotta sektijošša on aktiivisie nuorie, kumpaset kiinnoššutah kanšallisešta politiikašta ta hyö voitais tulla Kiberi-liikkehen jäšeniksi Karjalašša, kerto sektijon vetäjä, Kiberi-medialiikkehen ohjuaja Ales’a D’agt’areva.

Ošallistujien tehtävänä on valmistua oma luova ehotuš media-alalla Karjalan tašavaltua varoin. Šamoin forumin aikana hyö vietetäh videopäiväkirjoja.
Ales’a D’agt’areva, ProMedia-sektijon vetäjä

Sektijon aikana ošallistujat opaššuttih kirjuttamah tekstijä, luatimah visualiainehistuo ta ruatamah sosialiverkoissa.

— Ošallistujien tehtävänä on valmistua oma luova ehotuš media-alalla Karjalan tašavaltua varoin. Šamoin forumin aikana hyö vietetäh videopäiväkirjoja ta Telegram-kanavie, a myö arvoššamma. Toivomma, jotta sektijon tulokšekši tulou Kiberi-liikkehen peruštamini Karjalašša. Šaima tietyä, jotta alovehen halličuš kiinnoštuu šiitä, šaneli Ales’a D’agt’areva.

ProMuisto-sektijo oli mukava niillä, ketä kiinnoštau oman muan istorija ta šen šäilyttämini. Sektijon vetäjänä oli Aunukšen operatiivini ryhmä -ečintäjoukon etuštaja Irina Filina.

— Sektijon rajoissa haluomma tutuštuo ta vajehtua kokemušta. Aivoryntäykšen aikana valmissamma projekti-idejoja. Toivon, jotta viime päiväkši peruššamma työryhmä ta toteutamma meijän tulijan projektin. Sektijon pohjana on Šuuren Voiton 80-vuotisjuhla. Monet ošallistujat ruatah lapšien tahi nuorison kera ta ollah jo valmehie käyttyä meijän kokemušta omašša toiminnašša. Meijän ečintäjoukko ruatau arhiivoissa, eččiy ta hautuau šotilahien jiännökšie, tutkiu tuntomattomie faktija ta kertou niistä, valmistau projektija. Nuorisolla, äšen alkeisluokkalaisilla, šota-aihe on mukava, šelitti Irina Aleksandrovna.

Sektijon pohjana on Šuuren Voiton 80-vuotisjuhla. Monet ošallistujat ruatah lapšien tahi nuorison kera ta ollah jo valmehie käyttyä meijän kokemušta omašša toiminnašša.
Irina Filina, ProMuisto-sektijon vetäjä

Sektijon ošallistuja Roman Karan’uk ruatau Karhumäjen Aleksandr Fan’aginilla nimitetyn koulun šotilašpatriottisen kašvatukšen tuuttorina. Lapšien kera opaštaja valmistau urhakkuon tuntija, patriottisie konserttija.

— Tämä aihe kiinnoštau milma lapšuošta. Olen šyntyn šotilahien pereheššä. Armeijan jälkeh piäsin ruatamah Karhumäjen 3. kouluh. Nyt še on Aleksandr Fan’aginilla nimitetty koulu. Ruan patriottisen kašvatukšen alalla. Myö ruamma kaikkien viraštojen ta järještöjen kera, yhteistyö on tosi tulokšekaš. Lapšet mielelläh ošallisutah konserttiloih, kilpailuih. Yläluokissa yhissämmä eri opaššušainehie tunnissa. Esimerkiksi, istorijua ta patriottista kašvatušta. Urhakkuon tuntiloissa käytämmä šotalauluja, runoja. Nykyjäh erikoisšotaoperatijo on herkkä aihe. Koulušša on esittelyšeinä, kumpani kertou erikoisšotaoperatijoh ošallistunuista koulun piäštökkähistä, kertou Roman Dmitrijevič.

ProŠivissyš-sektijo keräsi opaštajie, ket ruatah lapšien ta nuorison kera. Ošallistujien tehtävänä oli valmistua ideja tahi interaktiivini tilaisuš, kumpani auttau vaššata kanšallisukšien välistä ristiriitua nuorison kešen. Šen vetäjänä oli Petroskoin valtijonylopisson ekstremismin vaštuannan šovittelukeškukšen johtaja Anna Terentjeva.

Joka sektijon rajoissa ošallistujilla vietettih mukavie luventoja, muasteri-oppija, interaktiivisie tilaisukšie ta harjotteluja.

Šatu – iltastarinat -mediatuoteh on tarkotettu lapšilla. Käytämmä karjalaisie kanšašuarnoja ta muinošlauluja, jotta näyttyä alovehellista aspektie.
Jekaterina Kurikka, ProŠivissyš -sektijon ošallistuja

Viime päivänä joukot esitettih omie projektija.

— Kaleidoscope-projektin rajoissa šuunnittelemma luatie videoita, kumpaset kerrotah Karjalašta ta šiinä eläjistä kanšallisista šeuroista, heijän perintehistä ta mukautumisešta meijän tašavaltah. Videot on tarkotettu etupiäššä ulkomualaisilla, varšinki abiturientiloilla. Luajimma videoita enklannin kielellä kiännöštekstilöineh venäjän, šakšan, šuomen, ranškan, ruočin, kiinan ta karjalan kielellä. Niin ušiet ihmiset šuahah tietyä Karjalašta ta voit olla heilä tulou halu tulla meijän luokše, kerto ProMedia-sektijon ošallistuja Ol’ga Pančujeva.

— Šatu — iltastarinat -mediatuoteh on tarkotettu lapšilla. Starinat ilmeššytäh VK-video -palveluh. Kaikkieh tulou 12 šuarnua. Niijen kertojiksi tullah kontie ta jänis. Käytämmä karjalaisie kanšašuarnoja ta muinošlauluja, jotta näyttyä alovehellista aspektie. Valmissamma oman käsikirjutukšen ta luajimma kuklapiirrošfilmijä. Niitä voipi kaččuo pereheššä ta oppilaitokšissa, starinat esitetäh Karjalan kulttuurie, šaneli ProŠivissyš -sektijon ošallistuja Jekaterina Kurikka.

— Meijän projektin nimi on “Urho — Voiton polkuja myöten”. Šen tarkotukšena on valmistua interaktiivini ainehisto animatijokartan muuvvošša. Šen mukah lapšet ruvetah opaštumah Karjalan piirin istorijua Šuuren Isänmuallisen šovan vuosina. Šen piähenkilönä on karjalaisen partisanin punukka — poika Urho. Hiän matkuštau Karjalua myöten käyttyän ukon päiväkirjua, kumpasešša on šalakielellä kirjutettuja partisanien reissuja. Hiän tapuau šovan šankarija, luatiu tehtävie ta tutuštuu oman muan istorijah, kerrottih ProMuisto-sektijon ošallistujat Roman Karan’uk ta Jelena Jakas.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Karjalainen mansikka on lopulta kypsynyt
Petroskoissa pidettäville mansikkamarkkinoille karjalaiset mansikanviljelijät ovat tuoneet ensimmäisiä kypsyneitä marjoja.
Oma Mua
Karjalaisien elämyä ei pie jättyä venehittä
Vienan Karjalan perintehellisen venehen rakentamisen šaloja šuatih tietyä Muinasen Karjalan muan muisto: tiijuššamma käsitöitä ta šäilytämmä perinnehtä -projektin ošallistujat.
Karjalan Sanomat
Ääniopas tutustuttaa Vuokkiniemeen
Kostamuksessa valmistetaan ääniopastus, joka tutustuttaa Vuokkiniemen historiaan ja kulttuuriin pelimuodossa. Hanke toteutetaan Dobrota Severa -rahaston tuella.
Kodima
Tahtoin ozutada, kut tärged om opeta vepsän kel’t
Maria Košeleva radab vepsän da suomen keliden opendajan Petroskoin universitetas. A necen voden sulakus hän polesti dissertacijan. Maria oppib vepsän kel’t, i se oli valitud hänen tedoradon temaks.
Oma Mua
Mandžoidu on täyzi joga ast’e, kai käziaste
Nuožarves eläi mandžoinkazvattai sanelou hyvän mandžoin uudizen peittožuksis da mandžoibiznesan monimutkažuksis.
Oma Mua
Kahekšankymmenen vuuvven piäštä
Kalevalan mua šäilyttäy muistuo yli 3 000 šotilahašta ta upšeerista, kumpaset kuavuttih Šuurešša Isänmuallisešša šovašša piirin puoluštamisen ta vapauttamisen aikana.
Karjalan Sanomat
Etnopuisto kutsuu uppoutumaan legendaan
Äänisenrannan piirissä toimintansa aloitti uusi etnopuisto nimeltä Varion tulivuori. Puisto tutustuttaa vierailijoita kulttuuriin ja geologiaan.
Karjalan Sanomat
Karjalan suurin kuoro lauloi taas Petroskoissa
Laulujuhlat kokosivat Petroskoihin yli 1 500 laulajaa eli 74 kuoroa kymmeneltä Venäjän alueelta.
Oma Mua
Karjalan tazavaldu on täyttänyh 105 vuottu
Tänä vuon Karjalan tazavallan päiviä ei eistetty sygyzykse, kui se oli endizinny vuozin, sen piendykohtakse miärättih Petroskoi da yhtistettih linnan päivän kel.
Karjalan Sanomat
Uusia kaivosyrityksiä ilmestyy Karjalaan
Pietarin kansainvälisessä talousfoorumissa tehtiin sopimukset uusien kaivosyritysten perustamisesta Karjalaan. Ne louhivat ja jalostavat marmoria, graniittia ja tuffiitteja.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana