Etnoreitti säilyttää muiston runokylistä

Etnoreitti säilyttää muiston runokylistä

Margarita Pehkonen
10.01.2025
Tämän vuoden kesällä Haikolaan avautuu Kalevalan piirin runokylistä kertova etnoreitti. Hanke toteutetaan Venäjän presidentin rahaston avustuksella.
Hankkeen toteuttajat haastattelivat Kalevalan piirin asukkaita ja keräsivät ihmisten muistelmia runokylistä. Kuva: Ortjo Stepanovin säätiön VKontakte-sivu
Hankkeen toteuttajat haastattelivat Kalevalan piirin asukkaita ja keräsivät ihmisten muistelmia runokylistä. Kuva: Ortjo Stepanovin säätiön VKontakte-sivu

Ortjo Stepanovin säätiö on toteuttamassa uutta hanketta, jonka tavoitteena on säilyttää muisto Kalevalan piirin kadonneista runokylistä.

— Päätimme keskittyä tähän aiheeseen, koska nyt harva mustaa Kalevalan piirin kadonneiden runokylien nimiä. Nämä asutukset ovat kutenkin tärkeitä Karjalan kulttuurille. Vuosisatoja sitten näistä kylistä kerättiin rikasta runoaineistoa. Päätimme elvyttää näiden asutusten nimet, Karjalan kansankirjailijan Ortjo Stepanovin poika ja säätiön johtaja Miihkali Stepanov kertoo.

Stepanovin mukaan aiemmin Kalevalan piirissä oli yli 60 runokylää. Hankkeen toteuttajat aikovat kerätä informaatiota 11 kylästä. Informaatiota kerätään eri tavoin. 

— Löysimme tietoa esimerkiksi Karjalan kansallisarkistosta, Karjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin äänitearkistosta ja Karjalan kansalliskirjastosta, Stepanov sanoo.

Olemme järjestäneet tutkimusmatkan Kalevalan piiriin, jossa olemme tavanneet runokylistä kotoisin olevia ihmisiä ja heidän jälkeläisiään.
Miihkali Stepanov, Karjalan kansankirjailijan Ortjo Stepanovin poika ja säätiön johtaja

Projektin tärkeä toteutustapa on haastattelu. Hankkeen toteuttajat haastattelivat Kalevalan piirin asukkaita ja keräsivät ihmisten muistelmia runokylistä.

— Olemme järjestäneet tutkimusmatkan Kalevalan piiriin, jossa olemme tavanneet runokylistä kotoisin olevia ihmisiä ja heidän jälkeläisiään, Stepanov muistelee.

Säätiön johtajan mukaan ihmiset reagoivat positiivisesti haastattelupyyntöihin.

— Olemme haastatelleet lähes 20 ihmistä. Jos haastateltava osaa karjalan kieltä, pyysimme häntä puhumaan karjalaa. Ihmiset kertoivat mielellään muistelmia kylistä ja näyttivät vanhoja kuvia, Stepanov kertoo.

Hankkeen toteuttajat haastattelivat esimerkiksi vienankarjalaista yrittäjää Olga Lehtistä, joka on myös hankkeen kumppani.

— Äitini on kotoisin Kalevalan piirin Alajärven-kylästä. Lapsena olin siellä monta kertaa. Kylä on nyt kadonnut. On hienoa, että on olemassa runokylien muistoa säilyttävä hanke. Nämä kylät ovat meille tärkeitä, Lehtinen kertoo.

Miihkali Stepanovin mukaan haastateltujen joukossa oli paljon ikäihmisiä. Siitä syystä työtä piti tehdä erittäin nopeasti.

— Kerran haastattelimme mummoa ja vähän ajan kuluttua saimme tietää, että hän nukkui pois, Stepanov sanoo.

Toivomme, että reitti kiinnostaa sekä Haikolassa käyviä turisteja että paikallisia asukkaita.
Miihkali Stepanov, Karjalan kansankirjailijan Ortjo Stepanovin poika ja säätiön johtaja

Kerätty informaatio ei mene säätiön arkistoon. Sitä käytetään kävelyreitin perustamiseen. Reitti kehitetään Kalevalan piirin Haikolan kylässä. Suunnitelmien mukaan reitin pituus on kolme kilometriä.

— Reitistä tulee interaktiivinen, jokainen Haikolassa käyvä saa mahdollisuuden tuntea itsensä runokylän asukkaaksi ja tutustua runokylissä asuneiden elämäntapoihin ja harrastuksiin. Esimerkiksi jokainen voi saada tietää kalaverkon pauloituksesta ja kokeilla verkon tekijänä, Stepanov kertoo.

— Lisäksi jokainen voi soittaa koivupillejä eli paimenhuiluja tai muita perinteisiä karjalaisia soittimia, Stepanov sanoo. 

Soittimia rakentaa petroskoilainen Aleksandr Devjatko.

— Suostuin osallistumaan hankkeeseen heti ehdotuksen jälkeen. Minun on rakennettava neljä soitinta. Kaksi on jo valmiina. Tänä vuonna rakennan vielä kaksi soitinta, Devjatko kertoo.

Hanke toteutetaan Venäjän presidentin rahaston avustuksella.

Reitti käyttöön ensi kesänä

Kadonneiden kylien muistoa säilyttävä projekti päättyy ensi lokakuussa, mutta reitti avautuu jo ensi kesänä.

— Toivomme, että reitti kiinnostaa sekä Haikolassa käyviä turisteja että paikallisia asukkaita, Ortjo Stepanovin säätiön johtaja Miihkali Stepanov kertoo.

Runokylistä kertovasta reitistä tulee toinen Haikolassa perustettu etnoreitti. Kaksi vuotta sitten kylään asennettiin seitsemän multimediakioskia. Viidestä kioskista voi kuunnella kansanrunouden äänitteitä ja kahdesta kioskista katsoa videomateriaaleja. 

— Esimerkiksi videokioskista löytyy elokuva, jossa Karjalan kansankirjailija Ortjo Stepanov kertoo Haikolan historiasta ja teoksistaan, Miihkali Stepanov sanoo.

Haikolan folkloreen voi tutustua myös kylässä käymättä: materiaalit löytyvät Haikolan historiasta kertovan reitin verkkosivulta.

LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Kižin saarella 30 vuotta perinteiden mukaan
Äänisniemen venäläisten, karjalaisten ja vepsäläisten puuarkkitehtuuria, kulttuuria ja perinnetaitoja säilyttävä museo kutsui vieraita käsityöläisten juhlaan.
Karjalan Sanomat
”Kansamme sielussa Inkeri elää...”
Helmikuun 15. päivänä on tullut kuluneeksi 90 vuotta mainion inkeriläissyntyisen runoilijan, kääntäjän, kansanrunouden- ja kirjallisuudentutkijan Armas Mišinin (1935—2018) syntymästä.
Oma Mua
Säpsän kylän eläjät ollah optimistat
Säpsän kylän eläjät uskoitetah, ku heil ei ole nimittumii probliemoi: pihoil palau tuli, lijat kabrastetah aijoinaijal, transportu kävyy putilleh, laukku ruadau da kai probliemat sellitetäh.
Karjalan Sanomat
Karjalainen muoti lähti kasvuun
Joka vuosi Hyperborea-talvifestivaalin järjestäjät tarjoavat yleisölle uusia huvitilaisuuksia. Yksi niistä oli tänä vuonna muotinäytös.
Oma Mua
Vahnua suarnua livvikse, vienakse da tverikse
On piässyh ilmoih Karjalazii suarnoi -kniigu. Kogomukseh niškoi oli vallittu 14 suarnua karajalan kielen vienan, livvin da lyydin piämurdehil.
Karjalan Sanomat
”Hyvä maine kansasta levinnyt Venäjälle”
Vepsäläinen kulttuuriseura keräsi eri aloilla kielen ja kulttuurin hyväksi toimivia asukkaitaja valtaelimien edustajia seminaariin.
Oma Mua
Lyhyöt luvennot omissettih Karjalan kantakanšoilla
Pakkaiskuun viimesenä iltana Petroskoissa piettih Kotišeutuni “Viisaš piätinččä”. Nellä luventuo oli omissettu oneganiemiläisillä, pomoriloilla, vepšäläisillä ta karjalaisilla.
Karjalan Sanomat
Käsityöt osana vammaisten elämää
Hankkeessa vammaiset neuloivat hattuja ja kaulaliinoja, punoivat koreja rottingista, oppivat leipomaan piirakoita ja piirtämään.
Karjalan Sanomat
Kulttuurilaitokset mittavaan remonttiin
Tästä vuodesta alkaen kulttuurilaitoksia peruskorjataan Perhe-kansallishankkeen tuella. Vuosina 2025 ja 2026 perusparannetaan yhdeksän kulttuurirakennusta.
Oma Mua
Uušista oppikirjoista kerrottih seminarissa
Karjalan opaššukšen kehityšinstituutissa piettih metodini seminari “Kirjallisušlukomisen oppikirjat 1. luokkua varoin karjalan, vepšän ta šuomen kielellä”.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana