Aptiekku Vieljärves salvattih

Aptiekku Vieljärves salvattih

Ol’ga Ogneva
11.03.2022
Vieljärvi on tuaste jiännyh aptiekattah. Feršalipunktas ruadanuh aptiekkukiosku salbavui 1. kevätkuudu. Kel roinnou hädä rohtolois, nygöi pidäy ajua Priäžäh libo Petroskoil.
Aptiekku ruadoi sit samazes pertis, kus otetah vastah voimattomii.  Kuva: Igor’ Istratjev
Aptiekku ruadoi sit samazes pertis, kus otetah vastah voimattomii. Kuva: Igor’ Istratjev

Vieljärven feršalipunktas ruadanuh aptiekkukiosku salbavui 1. kevätkuudu. Kel roinnou hädä rohtolois, nygöi pidäy ajua Priäžäh libo Petroskoil.

Valentina Minina on Vieljärven aptiekkupunktan alallizii ostajii. Tuhukuun jälgipäivin aptiekan salbavundua vaste häi ehti ostua tarvittavua rohtuo, hos äijiä midä jo ei olluh myödävänny.

– Vältämättäh kaksi nedälii menöy dai tulemmo. Libo voimatummo, vältämättäh pidäy tulla. Toizin kuibo, Pidäy Priäžäh ajella, a Priäžäh ethäi ainos voi ajella, sanou Valentina.

Valdivollizen laitoksen “Karelfarman” pikkaraine aptiekkaine Vieljärven feršalipunktas oli ruadanuh kaksi vuottu. Se avattih pakkaskuus 2020. Voimattomanhoidai Jevgenija Šahova möi rohtuo oman piäruavon ližäkse. Nygöi häi kieldävyi jatkamas ruaduo.

– Konzu kaksi vuottu tagaperin minuu otettih ruadoh, sain palkan seiččie prosentua myödylöis rohtolois. Nygöi ruavonandai pienendi palkan, rubein suamah vai nelli prosentua. Dai sendäh gu tämä ei ole aptiekku, vai kiosku, puaksuh rahvas sanotah, ku minul ei ole sidä libo tädä. A niidy rohtoloi täs myvvä ei sua, sellittäy Jevgenija.

Vieljärveläzet da kogo Vieljäven čupun eläjät ollah suures huoles. Kyläkunnas on enämbi 30 kyliä da 1 400 hengie eläjiä. Kezäl rahvastu vie liženöy, on äijy lastu. Lähimäine aptiekku on viijenkymmenen kilometrin piäs Priäžäs.

Jevgenija sanou, ku ei ehti ruadua kahtu ruaduo kerras: hoidua voimattomii da aptiekkua. Aptiekkah niškoi ei löydynyh omua tilua, se oli ruadanuh sit samazes pertis, kus otetah vastah voimattomii.

– Myö otammo täs rahvastu vastah, dai aptiekkukiosku täs on. Toizes pertis lapsien vastahotto lopeh, heil pidäy ostua midätahto. Hyö kuni vuotetah, kuni tiäpäi lähtietäh, kuni hyö tullah da ostetah. Vastahotto keskustuu dai rahvahal pidäy vuottua hätki, pahoitteleh Jevgenija.

Vieljärveläzet da kogo Vieljäven čupun eläjät, tiettäväine, ollah suures huoles. Kyläkunnas on enämbi 30 kyliä da 1 400 hengie eläjiä. Kezäl rahvastu vie liženöy, on äijy lastu. Lähimäine aptiekku on viijenkymmenen kilometrin piäs Priäžäs.

– Priäžäh on loitton ajelta. Menevai mägeh tuane astu kaksi kilometrii, sit et äijiä. Sit erähät kerrat vie tabletkata istut. Da konzu Petroskoil ajat, vie sie ostat. A pidäs, štob täs olis ainos, sanou Nina Jermolajeva.

Yhty mieldy hänen kel on L’ubov’ Nesterovagi:

– Kunnebo lähtet aptiekata. Enämbi hengie täs on vet’ vanhaa puoldu. Pensionierat. Kaikil pidäy, kaikin tabletkoin vuoh elämmö. Sit paha on, tiettäväine, što ei ole tabletkaa.

– Meil pidäy aptiekku. Ei vai meil, vieljärveläzil. Ymbäri on äijy kyliä. Kinelahti, Kolatselgy, Heččul, Štekki. Kaikil pidäy Priäžäh ajua. Pidäy midätahto keksie, on varmu Galina Kuz’mina. 

Lähiaigua pagizemmo laitoksien kel, kuduat voidas avata meile aptiekku. Anna hyö tuldas da kačottas vuograttavat tilat, kus se vois olla.
Aleksandr Čugai, Vieljärven kyläkunnan piämies  

Vuodessah 2019 Vieljärves oli oma putilline aptiekku, se ruadoi endizen bol’ničan talois Pogostal. Uvven feršalipunktan avattuu Pervomaiskoil uuličal aptiekku vie kodvazen aigua oli vahnois tilois, ga netgi oldih huonos kunnos. Rahvahalgi rodih liijakse pitky matku feršalipunktaspäi aptiekkah. Aptiekku salbavui.

– Enne meile hyvin ruadoi, dai kaikkie, midä kyzyimmö, meile tuodih, midä vai pidi, kaikenmostu tabletkaa, eihäi kaikenmostu ole, hot’ nennii kallehembii. Kyzyt, kai Svetlana Ivanovna toi, dai viehäi, paiči tabletkoi, pidäy nenii meditsinskoloi tavaroi, bintoi, dai vaattoi, kaihäi pidäy kois olla. Kaikkie oli, kaikkie ostimmo, nygöi kunnebo menet? Kunne hyppiät? Nikunne, prähkäy L’ubov’ Nesterova.

Vieljärven kyläkunnan piämiehen Aleksandr Čugain sanoin mugah Vieljärveh voibi suaha oma putilline aptiekku. Kyläs on pädijiä tilua dai endine aptiekanruadai suostus uvvessah ruveta ruadoh, ku vai löydys firmu, kudai tulis Vieljärveh.

– Lähiaigua pagizemmo laitoksien kel, kuduat voidas avata meile aptiekku, uskaldi kyläkunnan johtai. – Anna hyö tuldas da kačottas vuograttavat tilat, kus se vois olla. Aptiekku meil pidäy ylen äijäl! 

Pädijät hyväkundozet tilat, kus on vezi da lämmitys, vois vuograta libo endizes souhozan kantoras Melličöil ei loitton feršalipunktas. Libo endizes lapsienpäivykois keskel kyliä. Mollembat kohtat oldas hyvät. Vieljärveläzet tahtottas, ku heijän iäni kuultas da aptiekku midä teriämbi avattas uvvessah.


LIŽIÄ AIHIES
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Kirjuttauvu
Rekisteröintä
Peittošana
Hyväkšy peittošana