Aika on ihastella kiviä

Aika on ihastella kiviä

Anna Umberg
17.03.2025
Vojatšun taajaman asukas, geologi Jelena Kuzminyh on kerännyt Venäjän ja muiden maiden kivien ja mineraalien kokoelman, joka on esillä nyt Segežan museokeskuksessa.
Ammattinsa erityispiirteiden takia Jelena Kuzminyh on matkustanut paljon ympäri maata ja maailmaa. Kuva: Jelena Kuzminyhin arkisto
Ammattinsa erityispiirteiden takia Jelena Kuzminyh on matkustanut paljon ympäri maata ja maailmaa. Kuva: Jelena Kuzminyhin arkisto

Moni ihastelee kiviä lapsena ja keräilee niitä taskuihinsa, joku jopa kokoelmaksi asti. Useimpien kohdalla ihastelu päättyy iän karttuessa, mutta on niitäkin, joiden innostus kivien kiehtovaa maailmaa kohtaan kasvaa ammatiksi ja jatkuu läpi elämän. Yksi heistä on Vojatšun taajaman asukas, geologi Jelena Kuzminyh, jonka kiviharrastus vei mukanaan jo lapsena.

— Geologiaan kiinnostuin jo lapsena, kun keräsin pieniä kauniita kiviä Kostroman alueen puroista. Yhdeksäsluokkalaisena luin Oleg Kuvajevin Alue-kirjan ja päätin tulla geologiksi. Nyt takana on 45 vuoden ura, mutta hetkeäkään en ole katunut valintaani, Kuzminyh kertoo.

Geologiaan kiinnostuin jo lapsena, kun keräsin pieniä kauniita kiviä Kostroman alueen puroista.
Jelena Kuzminyh, geologi

Jelena Kuzminyh on koulutukseltaan vuori-insinööri ja geologi. Valmistuttuaan vuonna 1984 Moskovan geologian tutkimusopistosta hän työskenteli Magadanin alueella.

Vuonna 1990 hän on valmistunut Leningradin vuori-instituutista ja pääsi työskentelemään Karjalaan.

Sen lisäksi että Kuzminyh on alansa ammattilainen, hän on monella tapaa poikkeuksellinen kiviharrastaja. Hän on kerännyt Venäjän ja muiden maiden kivien ja mineraalien kokoelman, joka on nyt esillä näyttelyssä Segežan museokeskuksessa.

— Ammattini erityispiirteiden takia olen matkustanut paljon ympäri maailmaa ja maata. Kaikki se, mitä on kertynyt näiden vuosien aikana matkoilta, esitellään näyttelyssä, hän kertoo.

Takana on 45 vuoden ura, mutta hetkeäkään en ole katunut valintaani.
Jelena Kuzminyh, geologi

Vuosien varrella kiviä ja mineraaleja on kertynyt laaja kokoelma. Siinä on sekä kotimaisia että ulkomailta tuotuja kiviä.

— Näyttelyssä näkee venäläisten kivien lisäksi myös kiviä tai kiviesineitä Neuvostoliiton entisistä tasavalloista, Suomesta, Norjasta, Saksasta, Italiasta, Brasiliasta, Yhdysvalloista, Kanadasta, Meksikosta, Uruguaysta, Kiinasta, Intiasta, Pakistanista, Iranista, Turkista, Zairesta, Egyptistä, Madagaskarista, Benistä ja Afganistanista, Kuzminyh luettelee.

Näyttelyn yllätysmomentti on kivipallokokoelma. Kokoelman kautta kivi- ja mineraalimaailman monipuolisuus ja rikkaus avautuu poikkeuksellisella tavalla. Esillä ovat esimerkiksi nefriitti Brasiliasta, onyksi Pakistanista, malakiitti Zairesta, ofiitti Afrikasta, kalsedoni Uruguaysta ja Egyptistä, tšaroiitti Irkutskin alueelta, rodoniitti Tšeljabinskista, vaaleansininen marmori Altaista, jaspis Uralista ja ruusukvartsi Karjalasta. Niitä on kaikkiaan yli 80. Jokaisesta näyttelyn tekijä voi kertoa mielenkiintoisen tarinan.


LIŽIÄ AIHIES
Oma Mua
Mihail Gol’denberg: “Kalevalan pitäy kuuluo ta näkyö”
Mitein luatie Karjalua luopusammakši turistiloilla esittyän “Kalevalua”? Tarviččouko Petroskoi uušie Kalevala-aiheisie turistiobjektija? Niitä ta toisie kyšymykšie käsiteltih pyörie stola -issunnošša.
Oma Mua
Priäžän lohkon voinuhistouriedu pienes pertizes
Priäžän kylän Elämä-keskukses on pieni muzeiperti, sie ruokos pietäh harvinazii voinanaigazii dokumentoi da veššilöi.
Karjalan Sanomat
Osuuskunnat edistävät marjatuotannon kehitystä
Maatalousosuuskuntien perustaminen mahdollistaa valtion tuen lisäämisen marjanviljelijöille.
Karjalan Sanomat
Kielet ja kulttuurit elpyvät kirjastoissa
Karjalan kansojen kieli- ja kulttuuriviikot ovat alkaneet Petroskoissa ja eri paikkakunnissa. Paljon huomiota kiinnitetään karjalaisten kulttuuriin ja perinteisiin.
Oma Mua
Matrossu ruttoh vahneni
Tänä vuon Matrosan eläjät ruvetah pidämäh kylän 200-vuozipäiviä, hos mennyt kezäl hyö pruaznuittih oman eländykohtan 151-roindupäiviä.
Kipinä
Jänišan pert’
Mikš jänišad eläba penshan al? Necen polhe starinoičeb marilaine sarn. Sil om ühtejitte süžet “Jäniš da reboi” -venälaižen sarnanke, no om toine varastamatoi lop.
Oma Mua
L’udmila Mehed: “Rupiemma auttamah Voittoh šuaten”
Kyšymä aktivistie Mehed L’udmilua, mintäh hiän harraštau volont’oritoimintua.
Karjalan Sanomat
Filmit kertovat Karjalan kirjailijoista
Petroskoin valtionyliopiston maisteriopiskelijat tekivät kirjailijoista 14 dokumenttia.
Oma Mua
Valentina Kondratjeva: karjalazen eloksen kirjuttai
Anuksen kanzallizes kirjastos piettih karjalazen kirjuttajan Valentina Kondratjevan vuozipäiväle omistettu Pädis tarattua livvikse -vastavus.
Karjalan Sanomat
”Ken sanoo, ettei sota ole pelottavaa, ei tiedä sodasta mitään”
Vladimir Danilov kävi sodan läpi rykmentin poikana. Yhdessä rintaman kanssa hän eteni kohti Ukrainaa, Moldovaa, Bulgariaa, Romaniaa, Unkaria ja Tšekkoslovakiaa. Kotimaansa voitosta hän sai tietää Itävallassa.
Kirjuttauvu