Oma Mua
Opaššušvuosi alko kielikurssiloilla
Etnopuusto Priäžäs on avattu
Kalevalan piiri šai uuvven yštävän
EtnoPRO: tehokaš aloiteh kyšyy jatkuo
Eri kanšoja keräyty kruugah
URHEILU
Kyykkä-peluaja Žanna Tikkanen: Pitäy olla tarkka šilmä ta voimua kiäššä
Gorodki-pelin Muailman mestaruon kilpailut: Karjalan urheilija piäsi Venäjän piäjoukkoh
Onegajärven rantakatuo pijennetäh ta kunnoššetah
Vienan henki šäilyy muuttumattomana
Ruskeala Symphony: ohjelmašša kahekšan erityylistä konserttie
UUTISET
TEEMAT
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Etnopuusto Priäžän kylän keskučas
Vie mennyön vuvven lopus Priäžäs allettu ruado etnopuuston luajindas on loppenuhes. Kylän keskuččah on suadu oma etnopuusto.
Kai livvin piämurdehen tärgiet sanakniigat ollah valmehet
Karjalan kielen grammuatiekku-orfogruafine sanakniigu piäzi ilmah. Sen luadijannu on Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instit...
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da ...
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan kieli rodih nägyvis Veškelykses
Järven randu -projektan aigua Veškelyksen kyläh on azetettu kylän da kyläkunnan ven’an- da karjalankielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudaze...
Tatjana Jaškovan perintyö esillä näyttelyissä
Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšešša ativoijah näyttelyt “Kuvadka. Onnie tuoja kukla” ta “Joka paikašša omašša kruutašša”. Ne tultih Kalevalah Petros...
Karjalan kielen šäilyttämiseh pitäy toimie jo nyt
Kantakanšojen kielien šäilyttämiseh on käytetty ta kuot’eltu monie erilaisie keinoja. Mimmosie niistä voipi käyttyä karjalan kielen šäilyttämiseh Tver...
Kindahan zuakkunat on elavutettu festivualis
Mennyt pyhänpiän, 19. kezäkuudu, Kindahan kyläs jo 36. kerdua piettih juumorufestivuali. Tänävuon se oli omistettu syömizile da syöndytavoile. ...
Voibigo piästä teillyö?
Kunne suahah piästä Karjalan tazavallas eläjät invaliidat? Sidä kačotah Dostupnaja Karelija -projektan hantuzis.
Šuojun paikannimet ollah vahnimii
Šuojun kyläs piettih Lyydiläzien eländykohtien paikannimilöin sanakniigan prezentasii. Sanelemah uudeh kniigah da Šuojun lohkon paikannimilöih nähte Š...
Fil’ka
Kertomuš šiitä, kuin Fil’ka -linnunpoikani piäsi pereheh, kuin še eli aijalla häkillä ta kuin lintuni tuli koko kylän lapšien šuosikiksi. <br /> ...
Roindumuan paikannimet ollah tuttavat
Petroskoin valdivonyliopiston opastai da Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskuksen aspirantu Anastasija Afanasjeva puolisti väitöskirjan. Kuvven ...
Paja on nossuh tuhkaspäi
Pyhäjärves jo piäl kaheksua vuottu ruadau L’oka da Kirill Čurakovien paja. Mulloi elokuus rodih hädä – paja paloi tuhkakse. Tänävuon paja rubei ruadam...
Koštamukšen luontohelmi: kotišeuvun tarinat tultih lähemmiksi
Kevätkuušša Koštamukšen luontohelmi -klubin issunnošša piettih luvento paikannimilöistä. Šen valmisti kotišeutututkija Valentina Patsukevič. ...
“Armas talo” armahas kyläs
Anuksen piirin Mägriän kyläs jo kuvvettu vuottu ruadau neroloin paja “Armas talo”. Paja rodih kylän kul’tuurukeskuksekse.
Aptiekku Vieljärves salvattih
Vieljärvi on tuaste jiännyh aptiekattah. Feršalipunktas ruadanuh aptiekkukiosku salbavui 1. kevätkuudu. Kel roinnou hädä rohtolois, nygöi pidäy ajua P...
Midä moskovalaine ruadau karjalazes kyläs?
Jo kolmattu kuudu Vieljärven kielipezäs ruadau Moskovaspäi tulluh volont’ouru Anna Voronkova. Inehmine tutkiu kielipezän ruaduo, opastuu karjalah da p...
Vieljärveläzet tuldih hyvih tuloksih
Priäžän piirin Vieljärven kylän rahvas iče kehitetäh toppien erikseh keriändiä. Hil’l’akkazin da edehpäi. Vuvves 2024 algajen toppien erikseh keriändy...
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Mosk...
“Kuvonta Karjalašša on tuntuvašti kehittyn ta eistyn”
Karjalan paraš muasteri 2022 -kilpailu keräsi käsityömuasterija tašavallan eri piirilöistä. Kilpailušša voitti aunukšelaini Irina Tikkujeva.
Ekolougien suvaiččijat Petroskois
Petroskois on äijy ekolougien aktivistua da firmua, kuduat otetah kierrätykseh erähii jättehii – plastiekkua, makulatuurua, metallua. Niilöi voibi and...
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja ...
Ku ei keziä enne Iivananpäiviä, sit ei talvie enne Rastavua
Iivananpäivy (Kezä-Iivan) on suurembii kezäpruazniekkoi karjalazile. Vahnan aijan mugah se on 24. kezäkuudu da uvven — 7. heinykuudu.
Kindahan kyläh huavatah luadie uidai vezimelliččy
Sih ruadoh on ottavunnuh Vmeste-fondu Histourien ratas -projektan hantuzis. Projektan on kannatannuh Ven’an piämiehen kul’tuurualguhpanoloin fondu. ...
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša....
Oma Mua -lehti on perustettu vuonna 1990. Lehti ilmestyy kerran viikossa 12-sivuisena karjalan kielen kolmella murteella. Pääteemoja ovat karjalainen kansa, sen historia ja kulttuuri. Lehdellä on sosiaalinen ja opetuksellinen rooli.
LEHTI ON 30-VUOTIAS
LEHTI ON 30-VUOTIAS
KARJALAN KIELEN KAIKILLA PÄÄMURTEILLA
KARJALAN KIELEN KAIKILLA PÄÄMURTEILLA
YLI 1 500 LUKIJAA
YLI 1 500 LUKIJAA
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana