Oma Mua

TEEMAT

Priäžän kylä: roihgo karjalakse pagizijua

Priäžy on Priäžän piirin keskus, kudai vuvvennu 2008 sai kanzallizen piirin stuatusan. Sinne piädyhyy emmo voinnuh olla käymättäh kylän školah....

Aleksandra Jeršova: “Rahotuš on hyväkšytty täyveššä miäräššä”

Tuiskukuun 27. päivänä Karjalan tašavallan piämiehen rinnalla toimijan karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvošto vietti vuuvven 2...

Lyhyöt luvennot omissettih Karjalan kantakanšoilla

Pakkaiskuun viimesenä iltana Petroskoissa piettih Kotišeutuni “Viisaš piätinččä”. Nellä luventuo oli omissettu oneganiemiläisillä, pomoriloilla, vepšä...

Mado on ristikanzu viizas

Vuozi 2025 päivännouzunmualoin kalenduaran mugah on Mavon vuozi. Mittuine on ristikanzu, kudai on rodivunnuh libo vaste rodivuu Mavon vuvvennu?

Tutkimušmatka Tunkuon karjalaisien kylih

Projekti anto innoššušta Karjalan piirilöillä

Šuomelais-ugrilaisien kanšojen liiton toteuttama Musejomarafoni: šukupolvien vuoropakina -projekti kešti puolitoista vuotta. Pimiekuušša kaikissa ošal...

Männyöštä ajašta tulovaisuoh

Kauhie šotavuosi 1941 yheššä hetkeššä muutti meijän ihmisien kohtaloja. Šuuri Isänmuallini šota poltti kaikki toivot ta huavehet tulijah rauhalliseh e...

Stola on Jumalan kämmen

Ennevahnas ristikanzal elaijas joga kohtal dai joga vešil oli oma tärgei merkičys. Muga koin sija pidi “ostua” muanižändäl, gu pereh elis rauhas pidel...

Karjalan uuttu paikannimie: Louhen kyynälet da Hiiden liha

Huškahtettihes perestroikan aijat, konzu Petroskois joga tiešuaral sai lugie laukan nimet angliekse libo kudamiltahto toizil ulgomuan kielil.

Korvennetut kirjaset

Rintamalta työnnetyt kirjaset ollah šyväimellä kallehie Šuuren Isänmuallisen šovan tovellisie dokumenttija.

Padaine

Karjalan dai kogo Ven’an rahvas puaksuh nagretah suarnois ristikanzan laškuttu. Malan’n’u da Veslei Padaine-suarnas ollah laškois laškevimat. ...

Karjalua leikiten

Koštamukšen gimnasijan ta enšimmäisen koulun alkeisluokkien karjalan kieltä opaštujilla piettih leikkitunti.

Anuksen souhozan kuldaine aigu

Omal aijal Anuksen souhozu oli suurimii muatalovuslaitoksii kogo Karjalas da Ven’algi. Pakkaskuun 7. päivänny se olis täyttänyh 65 vuottu.

Artur Parfenčikov: “Rupiemma ruatamah Kemin eläjien hyväkši”

Tuiskukuušša tašavallan piämieš Artur Parfenčikov šuoritti työmatan Karjalan pohjoispiirilöih ta vietti neuvotteluja Kemin, Kalevalan ta Louhen piirin...

Säpsän kylän eläjät ollah optimistat

Säpsän kylän eläjät uskoitetah, ku heil ei ole nimittumii probliemoi: pihoil palau tuli, lijat kabrastetah aijoinaijal, transportu kävyy putilleh, lau...

Vahnua suarnua livvikse, vienakse da tverikse

On piässyh ilmoih Karjalazii suarnoi -kniigu. Kogomukseh niškoi oli vallittu 14 suarnua karajalan kielen vienan, livvin da lyydin piämurdehil.

Uušista oppikirjoista kerrottih seminarissa

Karjalan opaššukšen kehityšinstituutissa piettih metodini seminari “Kirjallisušlukomisen oppikirjat 1. luokkua varoin karjalan, vepšän ta šuomen kiele...

Kuulužas hirurgas jäi hyvä musto

Anuksen kuulužan hirurgan da liečedieloh opastajan P’otr Studitovan 140-vuozipäiväkse.

“Meile ei ole vierastu. Meil kai ollah omat”

Uvvenvuvven aigah Rauhažan taivahan puoles -frontukonsertujoukkoh kuulujat rahvas käydih hyvittelemäh saldattoi.

Vieristänny svätittih vetty

Mibo on Vieristy? Vieristy, meijän Herran, Jumalan, Iisusan Hristosan, Spuasan ristindypäivy on suurimii da kallehimii ristittylöin pruazniekkoi.

Kunne päin lendäy Lindu?

Tverinkarielan kielen paginakluba “Lindu” ruadau jo šeiččimeš vuoži i šijottuačou Tverin linnašša Gor’koin bibl’otekašša.

Vahnat dovarišakset

Kerdomus.

Hyväh sobuh, ainos yhtes

Tämä vuozi Ven’al on sanottu Perehen vuvvekse. Pereh algavuu suvaičukses, ga kuibo säilyttiä se tundo dostalikse igiä? Tämän hyvin tietäh Arhipovan mo...

Lyydin piäpaginluad VepKar-korpusas

Kielen literatuuran da hištorijan instituutas lyydin piäpaginluadud tiedusti Aleksandr Pavlovič Barancev.

“S’amozerjen” artistu kävyi pajattamas Moskovah

Jessoilan kylän eläi Nadežda Vasiljeva yhtyi Pesni ot vsei duši -tv-šouh.

Patriottine desantu kävyi Alavozeh

Erähänny kohtannu, kunne heityi Karjalu hengis: Histourii. Kieli. Kul’tuuru -projektan patriottine desantu, rodih Anuksen piirin Alavoine. Vastavus pi...

Patriottini desantti laškeutu Luatokan rantah

Karjalan Rahvahan Liiton Karjala henkissä: Istorija. Kieli. Kulttuuri -projektin toteuttamini jatkuu. Šiinä hyvin autetah Oma pajo -kuoron artistat....

“EtnoSmart” innoššutti nuorie

EtnoSmart-nuorisoforumi yhisti 60 ošallistujua tašavallan piirilöistä, eksperttijä Venäjältä ta Karjalašta, spikerijä, sektijojen vetäjie ta vierahie....

Kaži Karjalan kandukanzoin uskondolois

Kylmykun 17. päivänny pietäh Mustan kažin päiviä. Sen pidämisty kehoitettih Italien žiivatoin da ymbäristösuojelun Assotsiatsien aktivistat sendäh....

Kazanskoi – Pyhän Jumaldoman Kazanskoin obrazan pruazniekku

Kallistu kirikköpruazniekkua Kazanskoidu pietäh 4. kylmykuudu. Pyhän Jumaldoman obrazu jiävihes Kazanin linnas vuvvennu 1579.

Rekisteröityä Oletko uusi asiakas? Kirjaudu sisään

Salasana
Vahvista salasana

Rekisteröityä

Oletko uusi asiakas?

Kirjaudu sisään

Salasana

Vahvista salasana

Sähköpostiosoite
Salasana Unohditko salasanasi??
Неверный логин или пароль!