Oma Mua
Luminaini opaštau karjan kieltä Venäjä-näyttelyn vierahilla
Repol’an Karjalan käsitöitä opaššetah Petroskoissa
Artur Parfenčikov vastavui Šuojun kyläkunnan eläjienke
Karjalan kielen kielikilpailu oli pietty Petroskoissa
Šuomelais-ugrilaiset kanšat šuahah kannatušta etnokulttuurikehitykšeh
KV-show kävi lyydiläisien luokše
Uuši lapšiohjelma on omissettu “Kalevalalla”
Vanha kylä: Ihmiset tiijetäh kulttuurie paremmin
Muoti, šyömiset ta arvautukšet: Petroskoissa piettih luventojen ilta
Venäjän tietoakatemija täytty 300 vuotta
UUTISET
TEEMAT
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan u...
“Elos oli mieldykiinittäi, ga pidi äijy ruadua”
Vieljärven kyläkunnan Hauginiemen eläi V’ačeslav Ivanovič Jegorov eläy nygöi Petroskoin Veteruanoin kois. Joga nedälii V’ačeslav Ivanovič lugou Oma Mu...
Aleksandr Petrovets: “Mie voitan ičeššä kaikki eštehet”
Kevätkuušša Karjalah kävi bloggeri Aleksandr Petrovets, kumpani eläy Kamčatkan niemimualla. Hiän kuvasi Petroskoita ta Karjalua, ta erikoista huomijuo...
Jokahisella on oma šyy tutuštuo pukuh
Jo kymmenen vuotta Vokrug krosno -studijošša naiset Karjalan eri paikoista opaššutah ompelomah karjalaisie pukuja šekä luatimah käsitöitä perintehen m...
“Kalevalan mua” keräi ystävii
Kalevalan mua -perindölline etnofestivuali keräi Piiterih enämbän 6 000 hengie 62 eländypaikas.
Arhippa Perttusen šuuri perintö
Šuuren panokšen Kalevala-eepossan šyntymiseh luati runonlaulaja Arhippa Perttunen. Vuotena 1834 Elias Lönnrot kävi hänen luokše Latvajärven kyläh....
Paavo Lesonen: Hänen kotišeutu
Kalaštajašta, kirvešmieheštä, rakentajašta ta hyväštä imehniseštä Paavo Lesosešta voipi kertuo äijän. Konša pakajat hänen kera, ni aina šuat kuulla mu...
Arheolougii avuau histourien peittožuksii
Arheolougu on tiedomies-histouriekku, kudai kaivamizien avul sellittäy mainazien rahvahien elostu, tävvendäy histourien. Arheolougien tiijon vie sanot...
Anuksen muzei on vardoiččemas liygiläzien eloksentabua
Anuksenlinnas onnuakko ei ole mostu paikkua, kus muga akkiloittas da piettäs arvos karjalan rahvahan perindölöi da kul’tuurua kui Anuksen liygiläzien ...
Piätehtävänä on käyttyä kaikkie arktisie etušijoja
Pakkaiskuun 10. päivänä starttasi Karjalan piirien sosialitalouvellista kehityštä käsittelijien neuvottelujen šarja. Enšimmäini neuvottelu koški Kalev...
Muinaset pruasniekat ta niijen perintehet
Omissa luvennoissa kanšanperintehien ta kotišeuvun tutkija Aleksei Konkka kertou, mimmosie pruasniekkoja ennein piettih karjalaiset talviaikana šekä m...
Pidäy ellendiä, kannattua da suvaija toine tostu
Vuozi 2024 Ven’al on sanottu Perehen vuvvekse. Kirjutuksis rubiemmo kerdomah teile karjalazis perehis.
Drakoni tuou intuo ta lykkyö joka taloh
Vihrie Drakoni aštuu Muššan Kanin (Kiššan, Jäniksen) tilalla 10. tuiskukuuta 2024. Drakoni on viiješ vuosi Itähoroskopin 12-vuotisešša šarjašš...
Petroskoissa esitettih etno-opaššukšen parahie praktiikkoja
Karjalan opaššukšen kehityšinstituutissa vietettih Karjalan etnomuailma -konferenšši.
Karjalan pienie istorijoja: Piismalakši
Näitä kertomukšie Piismalahešta mie kirjutin muamoni L’udmila Aleksejevna Jablonskajan muisselmien mukah.
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet...
Ol’ga Stepan’an: “Minä kunnivoičen perindöllizii ruuttii”
Petroskoilaine Ol’ga Stepan’an ombelou ainavoluaduzii karjalazii da vepsäläzii perindöllizii ruuttii. Nygöi perindöllizis sovis rahvas kävväh ei vaiku...
Mečän arkija
Tuiskukuun toisen netälin vaiheilla piettih ennein vanhah talven Harjua. Šiih liitty monta merkkie ta einuššušta. Harjana talvi on hurjimmillah.
Aglomeratijon instituutti antau mahollisukšie
Karjalan piämieš vietti neuvottelun, missä käsiteltih Kemin piirin sosialitalouvellista kehityštä. A šeuravana päivänä neuvottelušša paistih Belomorsk...
Veškelykses oli kummua
Muamankielen päivän nimeh Veškelykses piettih rahvahan teatran pruazniekku “Kukastu kummua”.
Jiämäen harjas
Kielen, literatuuran da histourien instituutan tilois on avvoi arheolougien muzei. Muzeih on kerätty kallehimat arheolougizet materjualat, kudamat kuv...
Jänöiselgy armas
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Pitkyjärven sillan mustokse
Sillat, sillat…, pienet dai suuret, raudubetonahizet dai puuhizet, rippujat sillat, telat dai suodu myöte poikkizin lykätyt parret…
Kalevalan muan laulut
Koštamukšešša piettih Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurin Kanteletar-festivali.
Black Spaiders: breakdance-tanšši koštamukšittain
Koštamukšelaini Viktor Polin’ kerto muisselmieh omašta Black Spaiders -ryhmäštä. Vuosina 1991–1993 nuoret prihat harjoteltih breakdance-tanššie täššä ...
Ol’ga Bondarevan kaunis Karjala
Ol’ga Bondarevan ruadolois harvah näet kirkahii räšköttäjii värilöi. Ol’gale mieldy myö ollah ihan toizet – vienombat, heliembät. Vie häi ei suvaiče v...
Aleksandr Pšennikov: “Meijän ruatuo tarvitah”
Tänä vuotena Priäžän kanšallispiirin harraštajateatterien ohjuaja, Pyhäjärven juuret -järješšön jäšen ta yhteiskunnallini vaikuttaja Aleksandr Pšennik...
Ken rannal pajatti
Minul silmäh ihan petties ugodi pieni kirjutus Kat’uša-pajoh näh. Sie oli kirjutettu, buite tämän kogo muailmas suvaittavan pajon sanat oli kirjutettu...
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana