Oma Mua

TEEMAT

Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.

Uuvven vuvven uattona mie kävelin meččäpolkuja myöten, ihualin mečän talvista korissušta, vuotin uušie vaikutelmie ta tapuamisie.

Voinan lapset

Talvikuun allus Pienes Sellis rodivunnuh Jevgenija Ruppijeva täytti 85 vuottu. Inehmine kuuluu sih sugupolveh, kudai on kestänyh Suuren Ižänmuallizen ...

Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”

Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta....

Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani

1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän juna...

Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah

Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua t...

Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!

Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin t...

Oksana Abramova: “Kanšalliskielien tutkimini on tapahtumien keškipisteheššä”

Petroskoissa vietettih XIX Bubrihin luvennot -tietokonferenšši. Tänä vuotena šen aihiena oli “Kielet ta kulttuurit digitalisoinnin aikana”. Ošallistuj...

Konstantin Tarasov: “Filologijan ala vähenöy”

Karjalan piämiehen rinnalla toimijan karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvošton issunnon huomijopistehinä oltih Itämer...

Uuttu kniigua: “Pedri – kuulužu kuningas”

Periodika-julguamos nägi päivänvalgien kniigu, kuduah on kerätty runuo, suarnua da zuakkunua karjalan kielel tsuari Pedri I:h nähte. Niilöin yhtehkeri...

Tverinkarielat: Tiedämätöin Puhtinan Gora

Firovan rajonašša niinže oldih karielan kylät. Nämä oldih kaikkie edähemmät tverinkarielan kylät laškurandah päin. Šigäläzen ymbärykšen keššyštänä oli...

Ratijo

Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.

Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih

Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.

Etnopuusto Priäžän kylän keskučas

Vie mennyön vuvven lopus Priäžäs allettu ruado etnopuuston luajindas on loppenuhes. Kylän keskuččah on suadu oma etnopuusto.

Kai livvin piämurdehen tärgiet sanakniigat ollah valmehet

Karjalan kielen grammuatiekku-orfogruafine sanakniigu piäzi ilmah. Sen luadijannu on Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instit...

Vienan henki šäilyy muuttomattomana

Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.

Oma – vieras

Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da ...

Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma

Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.

Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois

Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.

Karjalan kieli rodih nägyvis Veškelykses

Järven randu -projektan aigua Veškelyksen kyläh on azetettu kylän da kyläkunnan ven’an- da karjalankielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudaze...

Tatjana Jaškovan perintyö esillä näyttelyissä

Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšešša ativoijah näyttelyt “Kuvadka. Onnie tuoja kukla” ta “Joka paikašša omašša kruutašša”. Ne tultih Kalevalah Petros...

Opastajien desantu Videles

Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.

Roštuon lahjat

Uuvvenvuuvven starinašta šie šuat tietyä, jotta lahjojen kallehuš on ei ainuoštah niijen kaunehuošša, ka i hyövyššä niise.

Kanšalaisjärještöjen valtijontuki antau korkeita tulokšie

Karjalašša toimiu 84 kanšallista järještyö, niistä 26 yhissyštä etuštau karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien hyötyjä. Yhissykšien sosialisešti t...

Kalevalan kirjallisuš: luomisen ta kehittämisen kaušija

Tämän vuuvven šajekuušša Kalevalan kirjallisuššeura täyttäy šata vuotta.

Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas

Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.

Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja

Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Mosk...

“Kuvonta Karjalašša on tuntuvašti kehittyn ta eistyn”

Karjalan paraš muasteri 2022 -kilpailu keräsi käsityömuasterija tašavallan eri piirilöistä. Kilpailušša voitti aunukšelaini Irina Tikkujeva.

Ekolougien suvaiččijat Petroskois

Petroskois on äijy ekolougien aktivistua da firmua, kuduat otetah kierrätykseh erähii jättehii – plastiekkua, makulatuurua, metallua. Niilöi voibi and...

Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”

Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja ...

Rekisteröityä Oletko uusi asiakas? Kirjaudu sisään

Salasana
Vahvista salasana

Rekisteröityä

Oletko uusi asiakas?

Kirjaudu sisään

Salasana

Vahvista salasana

Sähköpostiosoite
Salasana Unohditko salasanasi??
Неверный логин или пароль!