Oma Mua

TEEMAT

Netälin loppuo etnotyylissä voipi viettyä Vienašša

“Kuokan kolkkajaiset” on perintehellini šyyšpruasniekka Vienan Karjalan kylissä. Arhippa Perttusen šiätijön Yhteinen Viena -projektin rajoissa Vuokkin...

Pohjosešta on tullun šuvini värihyökkäyš

Mimmosie ollah pohjoset värit? Ollahko ne hualeita, rauhallisie? Projekti “Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš” muuttau niitä luuloja.

Laulau Tverin muašša “Karielan koivune”

Vuuvven 1997 pakkaiskuun 18. päivänä Tverin Proletarka-kulttuuritalošša piettih Koivune-klubin kokouš, kumpasen aikana piätettih luuvva folkloriyhtyve...

Aleksandr Bel’akov: “En ole konšana peittän omie juurija”

Aleksandr Bel’akov on tverinkarjalaini, muamonkielen pakasija, puušeppä, karjalaisien toimenpitojen aktiivini ošallistuja Tverin alovehen Glazkovo-kyl...

Kondienvestäjällyö gostis

Pandemien aigua karjalaine taidoilii tartui uudeh ruadoh – nygöi vestäy puus eri suarnallizii hengilöi keskikylän rannikon čomendamizekse da kondieloi...

Piessan jälet: Karjalan kivikirjan šaloja arvellen

Oraškuun lopušša Uijunšuaren kyläššä avattih uuši paviljoni, min tarkotukšena on šuojella Piessan jälet -kallivopiirrokšija. Vienanmeren kallivopiirro...

Tverin karielazen luona: myö tahomma enemmän yhtevyttä

Kuin iloista on, konša löytyy pakinakaveri, kenen kera voipi paissa muamonkielellä. Tämä ilo näkyy ihmisen šilmissä, kuuluu hänen iäneššä. ...

Taipalen talo otti vaštah vierahie

Vanhoissa karjalaisissa kylissä on olomašša erikoini hyvätahtoni taikavoima. Niissä paikoissa šielu puitto lepyäy ta šie henkität voimie antajua mečän...

Pie varavostu: rinnal on vihandua tulokastu!

Karjalan tiedokeskuksen Meččyinstituutan tutkijat käydih Vieljärveh eččimäh vierahii kazvilajiloi.

Älä lykkiä rauduvakkastu, pane se uudeh käyttöh!

Vieljärvi on niidy harvoi kylii, kus rahvas opitah erikseh kerätä jättehii da tälleh pidiä omua kyliä puhtahannu. Enzimäzen jättehien eriksehkeriändyk...

Meil pajo eliä da ruadua avvuttau

Tänävuon rahvahalline Petrovskoin hora on täyttänyh 85 vuottu. Vastavuimmo pajattajien da horan ohjuajan kel Munjärvenlahten kul’tuurutalois, kus joga...

Yksin vuarojen kera: oša kaksi

Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunn...

Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi

Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämä...

Yksin vuarojen kera

Luonto on moittimattoman kaunis, še innoštau ta rauhottau, antau vapauven tuntuo ta lahjottau uškomattomie näköaloja.

Mie toivon myöštyö

Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaj...

El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes

Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči...

Hyvä ristitty kylän čomendau

L’udmila Makuševa on Kotkatjärven aktivistoi: pajattau, kehittäy karjalan kieldy da luadiu oman perehen sugupuudu. Äijän vuottu L’udmila Ivanovna opas...

Samovuara šäilyttäy muan istorijua

Rahvahan kisoissa samovuara oli pakollisena atribuuttina. Juuri täštä aštiešta tuli vierahanvarasen ta kojikkahan talon simvoli. A karjalaisilla samov...

Toista elämyä lahjottaja muasteri

Joka esineh, kumpani piäšöy hänen käsih voit muuttuo vaškiksi. Hiän ikuistau lehtijä, liipukkaisie, šammalie, kukkija ta toisie luonnonmateriallija ka...

Sanotah, ku Karjalas nimidä ei kazva. Se ei ole tottu

Nižnii Besovets -kyläs kazvatetah Karjalan ilmastoh pättävii taimenii da vezoi. Ostua viišn’u-, juablokkupuun, viinumuarjan da toizien kazviloin vezoi...

Tanšši on šilta kantatuattojen viisahuošta nykymuajilmah

Pitän paussin jälkeh Venäjällä vähitellen alettih antua lupua konserttien ta festivalien pitämiseh. Viime vuotena kulttuuri ta taito šiirryttih intern...

Perindölline kandelehel soitandu Karjalas

Tutkijoin kiinnostuksel soitindu kohtah on jo läs kahtusadua vuottu, yhtelläh tässäh on vie äijy kyzymysty, kudamat koskietah kandelehen soitandualove...

“Pidäy olla vessel da maltua paista lapsienke”

Oksana Serebr’annikova piäl 20 vuottu opastau karjalua školas Veškelykses. Häi pidäygi karjalan kielen kursit da mielihyväl yhtyy kul’tuuru- da sportu...

Ristitty mieliruavottah, ku lindu siivittäh

Priäžän piirin Ližmih rodivunnuh Vera Ivanova ijän kaiken ruadoi kul’tuurualal oman piirin hyväkse. Eläkkehele lähtiettyy Vera Jakovlevna jatkoi ruadu...

Meijän opastajale, nygyaigazen livvin kirjukielen «muamale»

L’udmila Markianovan nimi on hyvin tuttu karjalan kielen alal ruadajil. Nygyaigazen livvin kirjukielen perustai, kielenopastai, opastuskniigoin luadii...

Nygöi Karjalas on karjalazien perindöllizien eländykohtien luvettelo

Karjalan tazavallan halličus hyväksyi Karjalan tazavallan karjalazien perindöllizien eländykohtien luvettelon. Käskyn sih nähte ualekirjutti Karjalan ...

Magiet juustot Alasalmespäi

Tänävuon molodoit Jevgenii da Nadežda K’alinat avattih oma fermu: valmistetah juustuo. Nygöi juuston eri lajiloi voibi ostua ei vaiku Alasalmes, ga vi...

“Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil”

Vuvvennu 1961 enzimästy kerdua kosmossah lendi ristikanzu. Se oli ylen suuri päivy kogo mieros. Ei jiännyh bokkah ni karjalaine runonpajattai Vieljärv...

Miinojen raivuaja voit erehtyö vain kerran

Toini muajilmanšota loppu vuotena 1945. Še oli lopetettu, ka šen kera šurma ei männyn pois, še peittäyty notkoloissa, kantojen alla, pelloilla, niitty...

Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat

Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarj...

Rekisteröityä Oletko uusi asiakas? Kirjaudu sisään

Sähköpostiosoite
Salasana
Vahvista salasana

Sähköpostiosoite
Salasana Unohditko salasanasi??
Неверный логин или пароль!