Kodima
Audiogid tundištoitab teidehmuzejan adivoid ozutelusidenke vepsän kelel
Praznikehtal tehtihe ”Kebnas-ik sanuda?!”-openduzkursiden ühthevedoid
Tundištoitused Karjalan rahvahidenke jatktasoiš
Muzejiden ö: Šoutjärven vepsläižes muzejas varastadas adivoid
Audiokirjoid sarnoidenke vepsän kelel ezitadas Karjalas
Vägestusen päiv: Vepsläižiš küliš mušttihe Suren voinan gerojid
Kalagen kul’turpertiš mäneba sured kohenduzradod
Ozuteluz: Miš voib starinoita Venäman Pohjoižen verokeramik?
Vepsläižed vasttihe openikoiden konferencijal Šoutjärves
Zavodihe vepsän kelen nedal’
UUTISET
TEEMAT
Легко сказать?!
В Петрозаводске создают видеоуроки карельского и вепсского языков.   Зрители смогут посмотреть их осенью, а сейчас мастера кинематографии и ...
Nina Zaitseva: Pagin Kalevalan kändmižes
Nina Zaiceva starinoičeb siš, kut mäni rad Kalevala-eposan kändmižes, miččid jügedusid oli.
Tundištoituz vepsän rahvahanke Suomen mal
Vilukun augotišes Suomen Kuhmo-lidnas mäni Vepsän kul’turan voden avaiduz. Avaiduz mäni Juminkeko-fondas.
Kaks’-kahten londusenke
Tetab Karjalas fotograf-naturalist Ilja Timin starinoičeb ičeze elos, melentartuses da fotokuviš.
Tahtoin antta sarnoile toižen elon
”Nel’l’ dölod”-karjan avtor Natalja Silakova starinoiči, mi libuti henged kirjan kirjutamha, kut sunduiba sarnad da niiden hengiden polhe. <br /> ...
Sigä kaitas kul’turad südäimen kucundan mödhe
Nored Karjalaspäi oleskeliba adivoiš Vologdan agjan Babajevon rajonan vepsläižidenno.
Kut kaik zavodihe
Opendai Franciaspäi Gijöm Žiber (Guillaume Gibert) kändi vepsläižen eposan francian kel’he.
Tundištadas rahvahanke kelen abul
Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedran  ezmäižen kursan openikad jagasoiš ičeze meletusil, mikš hö opendusen täht valičiba vepsän kel’t...
Päžar’-külän elo: eglai i tämbei
Meiden elo: Fil’m Päžar’-külän da sen eläjiden polhe starinoičeb, kut vajehtihe elo der’ounas 15 vodes.
Один день в этнопарке «Kаларанд»
На территории этнопарка в Рыбреке проходят мастер-классы для детей, а также продолжается благоустройство территории. ...
Matkoiš külidme opendam kodikel’t
Podporožjen rajonan Järved-küläs mäniba vepsän kelen kursad. Nece projekt sai toižen sijan konkursas, miččen tegi Piterin agjan sijaližen ičenaižen va...
Nored tundištasoiš Karjalanke
Norišt matkustab Karjaladme, tundištase igähižiden rahvahiden istorijanke, kelenke, kul’turanke, tradicijoidenke.
Hö ei ehtnugoi vojuida…
Šoutjärven muzejas kerazihe äi rahvast. Vastusen sü oli tärged – eloho läksi Viktor Loninan kirj.
Opeta lapsid vätes
Šokšun školas oli tehtud mastar’-klass lapsiden täht. Lapsid opetihe vändmaha vepsläižihe vändoihe. Mastar’-klassan tegii om nor’, aktivine neižne Jel...
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja...
Hüvä vaumičuz – korktad satused
Joga voden sulakus Karjalan opendusen kehitoituzinstitut tegeb kodikeliden olimpiadan, miše lapsed voižiba kodvda ičeze mahtoid vepsän, karjalan da su...
Портрет поэта без ретуши
Воспоминаниями о классике вепсской литературы Николае Абрамове.
Vepsläižed muštatišed tedomehen sil’mil
Piterilaine tedomez’ da pirdai Anastasija Vaganova andoi ristituile voimusen ei vaiše lugeda muštatišid, no nägištada-ki niid ičeze sil’mil. Kuviden s...
Pohjoižtaba abutab elontel
Männudel vodel ”Venäman pohjoižen čomuz’”- da ”Venäman čomuz’”-konkursoihe ühtni čoma vaugedpäine neižne, kudamb eziti vepsläižid. Nece neižne om pite...
Uden voden da Sünduman verod
Kaikuččel rahvahal oma ičeze Uden voden da Raštvoiden verod. A kut praznuičiba  nenid praznikoid vepsläižed?
Vepsläine karg ozutadihe Moskvas
Kantelen ansambl’an Norišton studii ühtni “Sured da pened”-lapsiden konkursaha.
Enččed kalud ozutaba meile istorijad
“Muzejan volont’oroiden desant Karjalas” – mugoine nimi om udel projektal. Kiži-muzejan da Karjalan rahvahaližen muzejan radnikad tegeba ekspedicijoid...
300 vot andab kaikile tervhut
Karjala om čudokaz agj, miččen čoma londuz i unikaližed sauvotused muga manitaba-ki turistoid. Tämbei minä tahtoin starinoita ičein matkas Marcial’nij...
Ičeladuine tundmuz
Petroskoin universitetas mäni kvest. Ezmäižen voz’kursan openikad, kudambad opendaba vepsän kel’t tundištihe vepsän kelenke da kodviba jo sadud tedoid...
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden...
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden r...
Kül’bet’ vepsläižiden elos
Vepsläižil kül’bet’ kaiken oli pühän sijan. Se kävutadas äjiš rahvahan veroiš. Sigä ei vaiše pestas, no puhtadas ičtaze i sadas tervhut. Sikš se zaimi...
Uništuz – opeta kelid
Tradicijan mödhe mö kirjutam uziš Petroskoin universitetan Baltianmeren-suomaližiden keliden kafedran üläopenikoiš, kudambad tuliba opendamha vepsän k...
Nored vepsän kelen opendajad
Ken-se jo amu sidoi ičeze elod radonke školas. Oma opendajad, ked vaiše zavodiba necidä matkad. Nored vepsän kelen opendajad, starinoičiba, mikš hö pä...
Kel’ kaičese, konz sidä kävutadas
Petroskoiš eläb melenatartuine nor’ priha, kudamb kaikel südäimel armastab vepsän kel’t i pagižeb sil kaikiš sijoiš, kus vaiše händast el’getas. Mugoi...
Kodima on vuonna 1993 perustettu kuukausilehti. Se ilmestyy vepsäksi ja venäjäksi. Yksi lehden päätehtävistä on vepsän kirjakielen kehittäminen sekä vepsäläisen kulttuurin vaaliminen ja kolmella alueella eli Karjalan tasavallassa, Leningradin ja Vologdan alueilla asuvien vepsäläisten yhdistäminen.
Lehti on 25-vuotias
Lehti on 25-vuotias
Yhdistää kolmen alueen vepsäläisiä
Yhdistää kolmen alueen vepsäläisiä
Ainoa vepsänkielinen lehti maailmassa
Ainoa vepsänkielinen lehti maailmassa
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana