Petroskoilainen taidehistorioitsija Helena Soini käsittelee uudessa Pohjoisen elämän hieroglyfit -kirjassaan venäläisen taidemaalarin Nikolai Roerichin taidetta Sortavalassa vuonna 1918 tapahtuneiden historiallisten tapahtumien yhteydessä.
— Kansalaissodan aiheuttamat vakavat geopoliittiset jännitteet vaikuttivat paljon häneen ja hänen tuotantoonsa. Se oli hänelle vaikeaa aikaa. Miten asua ja miten luoda poikkeusoloissa? Siitä kerron luvussa Sortavalasta, Soini kertoo.
Kirjassaan Soini käsittelee myös suomalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten kriitikkojen arvosteluja Roerichin ensimmäisistä näyttelyistä Ruotsissa, Kööpenhaminassa ja Helsingissä.
— Kritiikki ei ollut ylistävää ja oli paikoin jopa murskaavaa, Soini kertoo.
Toinen Roerichin työn painopiste oli hänen yhteistyönsä modernin venäläisen teatterin kanssa. Hän suunnitteli lavasteita ja pukuja esityksiin, ja hänen teatteriluomuksensa saivat kansainvälistä tunnustusta Venäjän ulkopuolellakin.
— Suomalaiset taiteentutkijat olivat yksimielisiä ja arvostivat häntä teatteritaiteilijana, Soini kertoo.
Sortavalassa taiteilijalle syntyi ajatus siirtymisestä Intiaan.
— Jos hän ei olisi muuttanut Itään, hän olisi jäänyt venäläisen maalauksen historiassa ”Pohjolan laulajaksi”. Juuri Sortavalassa hän teki melkein 200 maalausta. Pohjois-Laatokka innoitti Roerichia kirjoittamaan novellin, näytelmän ja runokokoelman. Hän kirjoitti paljon artikkeleita pohjolasta ja kansantaiteesta.
Pohjoisen elämän hieroglyfit -monografia on Soinin kolmas kirja Roerichista. Soinin kaksi edellistä kirjaa julkaistiin vuosina 1987 ja 2001.
Aiheesta voi lukea lisää Karjalan Sanomista 13.09.2023 sekä täältä.