Perehmusejo avautu Liušunvuaralla

Perehmusejo avautu Liušunvuaralla

24.05.2023
Vuokkiniemen kyläššä Liušunvuaran huutorilla on vanhojen vehkehien uuši musejo.
Vanhat vehkehet on kerätty yli 100-vuotiseh latoh. Kuva: Julija Filippova
Vanhat vehkehet on kerätty yli 100-vuotiseh latoh. Kuva: Julija Filippova

Koštamukšelaini, Viena-etnokeškukšen johtaja kerto uuvven musejon avuamisešta Vuokkiniemeššä Liušunvuaralla. Vanhoja vehkehie on kerätty entiseh latoh, kumpani oli tuotu Vuokkiniemeh Ponkalahešta.

— Miun ukko käytti vielä tätä latuo ta šillä on varmašti yli šatua vuotta. Ponkalahešta še šiirrettih Liušunvuaralla, enšikši jotta šäilyttyä ta toisekši meijän perehen talouštarpehilla. Nyt še šeisou talon takana, kerto Julija.

Julija šano, jotta on valokuva, missä näkyy, jotta lato on kakšikerrokšini. 20—25 vuotta takaperin še tuotih Liušunvuaralla ta šilloin ei ollun mahollisutta rakentua šitä šamoin kakšikerrokšisena. Jo ammuin Julijalla oli unelma järještyä lavošša musejo, noin 15 vuotta ajatuš oli kypšymäššä.

— Konša mie rupesin keryämäh vehkehie äijän mitä löytyi Ponkalahešta, niistä taloista, kumpasien isännät lähettih pois kyläštä, lakoissa oli äijän vanhua tavarua. Šiitä pereheššä ta kyläššä tiijuššettih, jotta mie keryän entisen elämän vehkehie ta rahvaš tuotih ne miula. Ken ymmärtäy vanhan tavaran hinnan še tuou šitä šäilyttämiseh musejoh eikä vie roškien paikalla. Näin kokomuš ni keräyty. 15 vuotta hil’l’akkaiseh nämä vehkehet keräyvyttih kokoelmah ta šiitä vain muutomašša päiväššä šain innoššušpotun ta järješšin musejon, lisyäy musejojärještäjä.

Esillä on miehien ruatokaluja, esimerkiksi viisi höylyä ta Šuomešta tuotu taša. On vehkehet, kumpaset joka koissa oltih: korvot šuuremmat tai pienemmät. On vanha, vain hyväššä kunnošša olija värttinä. Jotta šäilyttyä še, esineh annettih Julijalla. Värttinä on toimija ta voipi käyttyä šitä muasteri-oppiloissa.

Nyt Julija tahtou järještyä musejošša opašretkijä ta kirjuttua joka vehkehen nimi karjalakši ta venäjäkši. Kertuo ne ihmisillä ta šamalla opaštuo kieltä šekä näyttyä, mitein šitä vehkehtä käytettih.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Paralympialaiset Pariisissa 2024: Petroskoilainen taekwondo-valmentaja toimii tuomarina
Vuonna 2022 Jelizaveta Tarasevitš valittiin parhaaksi Tokion paralympialaisten tuomariksi naisten keskuudessa taekwondokilpailuissa.
Karjalan Sanomat
Joiku-CAMP huipentui performanssiin
Maanantaina alkanut etnoleiri päättyy tänään. Eilen leiriläiset esittelivät yleisölle yhteisproduktionsa.
Kodima
Sanelusen karjalan da vepsän kelil kirjuti 70 Petroskoin eläjad
Tämbei Karjalan pälidnan eläjad ühtniba “Saneluz karjalan da vepsän kelil” -akcijaha. Akcii jatkub 26. päivähasai sulakud. Sanelused kirjutadas 65 sijas.
Karjalan Sanomat
Elämyksiä eri makuun – Kirjastojen yö -tempauksen aiheena on Perheen vuosi
Karjalassa kulttuuritapahtuma tarjoaa laajan ohjelman, jossa on tietokilpailuita, työpajoja ja muita tilaisuuksia.
Kipinä
Keskiajan karjala: tutustutaan Kipinän kanssa
Karjalan kielen viikolla Kipinä-lehti järjesti koululaisille työpajan, jossa lapset tutustuivat keskiaikana asuvien karjalaisten elämäntapoihin ja sovittivat muinaiskarjalaisten puvut.
Karjalan Sanomat
Yli 53 000 tasavallan asukasta äänesti kunnostushankkeita verkossa
Puudosin, Aunuksen ja Kemin piirien ja Kentjärven asukkaat äänestävät aktiivisimmin.
Kodima
Petroskoiš vaumištadas sanelusihe karjalan da vepsän kelil
Karjalan pälidnas sanelusiden kirjutamižen sijan linneb Petroskoin universitet. Akcijan ühtnikad keradasoiš 19. sulakud universitetan kirjištos.
Oma Mua
Kuorilahen-kylän tutkimuš toi voittuo Viktor Vikulinilla
Kiestinkin kylän eläjä Viktor Vikulin voitti Karjalan tašavallan kilpailušša “Kotišeutututkija-2024”. Tietotutkimuškilpailuh hiän lähetti oman šukututkimušruavon Kuorilahešta.
Karjalan Sanomat
Kirja kuvituksineen 2 – Näyttely sai jatkoa
Petroskoin kaupungin näyttelysalissa tänään avautunut näyttely tutustuttaa paikallisten lastenkirjojen kuvittajien töihin.
Karjalan Sanomat
Alkuperäiskansojen kieliä käyttöön – Ruviki-verkkosivustosta tietoja löytyy karjalan ja vepsän kielillä
Uudessa verkkotietosanakirjassa tiedot ovat saatavilla monilla Venäjän kansojen kielillä. Sivustolla on julkaistu yli 29 000 erilaista artikkelia.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana