Ol’ga Žukovan mušteht mäni Karjalan rahvahiden sebruden kodiš

Ol’ga Žukovan mušteht mäni Karjalan rahvahiden sebruden kodiš

02.02.2024
Vastuz kerazi ühtes zalas Ol'ga Zukovan kanznikoid, sebranikoid, openikoid, da muite ristituid, kudambad teziba da navediba händast.
Ol’ga Žukovan muštehtal kului hänen runoid, starinoid da johtutesid hänes. Kuva: Maria Kočerina
Ol’ga Žukovan muštehtal kului hänen runoid, starinoid da johtutesid hänes. Kuva: Maria Kočerina

2. uhokud mäni vastuz, mitte oli omištadud vepsän kelen opendajan, runoilijan da kaičijan Ol’ga Žukovan muštole. Vastuz kerazi ühtes zalas Ol'ga Zukovan kanznikoid, sebranikoid, openikoid, da muite ristituid, kudambad teziba da navediba händast.

Muštehtan aigal adivoiden täht kului Ol’ga Žukovan runoid, sarnoid, starinoid vepsän kelel. Ol’gan sebranikad johtutiba melentartuižid istorijoid hänen elospäi. Kaikiden adivoiden täht ozutadihe fil’m Ol’ga Žukovan ühthnendanke.

O’lga Zukova pagiži vepsäks ani laps’aigaspäi, huvin tezi ičemoi rahvahan veroid da tradicijoid. Kaik nene tedod hän mahtoi panda runorivihe, sarnoihe, starinoihe, miččid kirjuti kaiken ičeze elon. Hänen runod oliba kaikuččes vepsän kelen openduzkirjas.

Oldes opendajan universitetas, Ol’ga Žukova lujas hüvin mahtoi antta openikoile ičeze tedoid, ozutada heile, mitte čoma da tarbhaine om vepsän kel’. Hänen tedomahton taguiči nügüd’ om äi vepsän kelen tundijoid.

— Ol’ga Jur’jevna oli minun vepsän kelen opendajan ezmäižel da nelländel voz’kursil. Hän avaiži minei vepsläižiden mirun, starinoiči äi melentartušt ičeze rahvahas da keles. Nece jäi muštho. Minun pästandaspäi om männu jo läz kuz’ vot, no nügüdehesai johtutan Ol’ga Jur’jevnan elonnavedindad da ilokahid, melevid starinoid elon da ristituiden polhe, a mugažo vepsän kel’t koskijoid nevondoid. Nügüd’ radan “Kodima”-lehtesen toimitajan — redakcijas läz kaikuččel päiväl johtutadas Ol’ga Jur’jevnad suren spasiboičendanke, sanui Ol’ga Žukovan openik Darja Hil’.

Ol’ga Žukovad ei ole hengiš jo voz’, no mugoižed vastused ozutaba, miše händast mušttas, hän eläb kaikuččes hänen riviš, kaikuččes ristituiden südäimes.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Karjalassa pidetään kansainväliset kivimessut – Mukana on yrityksiä eri puolilta maailmaa
Kivimessut järjestetään toukokuussa. Viime vuonna siihen osallistui yli 150 kivenjalostusyritystä.
Karjalan Sanomat
Kuolematonta rykmenttiä ei järjestetä yleisötapahtumana Venäjällä
Tilaisuuden järjestäjät kieltäytyivät järjestämästä sitä muun muassa turvallisuussyistä. Yleisvenäläinen tempaus aiotaan järjestää muissa muodoissa.
Kodima
“Vepsän kul’turjäl’gestuz” – ”Karjalan voden kirj 2023”
Tämbei Karjalan Rahvahaližes kirjištos oli valutud ”Voden kirj”. Täl kerdal 45 painust voibištelihe vägestuses.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisten kulttuuriperintö toi voiton Periodikalle
Tänään Karjalan kansalliskirjastossa julkaistiin Vuoden kirja 2023 -palkinnon voittajat.
Периодика
Издание ”Культурное наследие вепсов” стало ”Книгой года Карелии”
В этом году за право быть книгой года боролось 45 изданий в шести номинациях.
Karjalan Sanomat
Luhanskin teatteri vierailee Petroskoissa
Luhanskin musiikki- ja draamateatteri toi mukanaan rock-oopperan ja musiikkikomedian.
Karjalan Sanomat
Rottaongelma: Petroskoissa torjutaan jyrsijöitä
Kaupungin viranomaisten suunnitelmissa on hävittää jyrsijöitä yli 300 jätepisteen viereltä.
Karjalan Sanomat
Piparkakku matkailubrändinä – Uusi matkailuhanke tekee tunnetuksi pomorien piparkakkuja
Venäjän tiedeakatemian maantieteen instituutin tutkijat aikovat toteuttaa hankkeen, jonka tavoitteena on auttaa yrittäjiä tekemään matkamuistoja.
Kodima
“Inkeri“ -hor tegi voden ühthevedod
Egläi “Inkeri” -hor ezini Petroskoin lüterilaižes pühäkodiš da starinoiči kundlijoile männuden voden satusiš.
Karjalan Sanomat
Punkkikausi 2024 on alkanut Karjalassa
Ensimmäinen punkkihavainto tehtiin Aunuksen piirissä. Punkki tarttui lapseen.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana