Kižis voibi kuduo kangastu

Kižis voibi kuduo kangastu

14.10.2021
Kižin muzeis Petroskoil terväh ruvetah ozuttamah kangahankuvondua karjalan kielel. Muzein ruadajien mieles on yhtenjytyi tärgei säilyttiä vahnoi ruadoloi, taboi da karjalan kieldygi.
Mugai vahnan sanaston kerätes da kirjuttajes pidäy kerätä kai karjalazet sanat, ku jälgipolvet tiettäs, kus karjalazil stuavoil ollah sukset da mi on harakku. Kuva: Igor’ Istratjev
Mugai vahnan sanaston kerätes da kirjuttajes pidäy kerätä kai karjalazet sanat, ku jälgipolvet tiettäs, kus karjalazil stuavoil ollah sukset da mi on harakku. Kuva: Igor’ Istratjev

– Kahtel käil, ku lujembi pyzys täs, nevvou nuožarveläine Lidija Ivanovna Jevsejeva stuavoi azettajes. Häi piädykauti kävyi linnah Nuožarvespäi ozuttamah nuorile Kižin muzein ruadajile, kui karjalazet luodih da pandih kangastu. Ruado ei ole jygei, ga piälimäine dielo on hyvin azettua kangas – kuduo jo on kebjiembi.

Enzimäine nevvondukerdu piettih Nuožarves. Sie Lidija Ivanovna yhtes Tatjana Jelisejevanke ozutettih da saneltih karjalakse, kui luvvah kangastu seiniä myö da luajittih kassu. Ruado jatkui Petroskoil. Lidija Ivanovna andoi muzeih ozutettavakse ennevahnallizet kangaspuut. Enne net oldih hänen vahnembien kois Kukoinvuaras.

– Minun omat d’uuri ei olla, kuvottih mama da baba nämil kangaspuuloil. Lujal azui Semoi-died’oi, se tatan tuatto, a moužet vie vahnembi kudai sie azui, ylen vahnat ollah. Enämbi, piäl suan vuvven on nämil. Stuavat, stuavakse meijän kyläs sanottih, ylen ammuzet ollah, ylen ammuzet. Minä olin vie pieni tyttöine nengoine, mustan vie nämii puaksuh taluttih, vie kyläh taluttih. Erähil ei olluh kois stuavoi ga, sellittäy Lidija Jevsejeva.

Nämil kangaspuuloil on kuvottu hurstii dai äijy midä muudu. Lidija Ivanovnal on tallel muaman kuvottu postelinpiälysty. Se on junoikas, ruskei sinizenke, ylen järei da jygei.

– Minul himoittas nämmä ozuttua karjalan kielel, sendäh gu muzei, tiettäväine, säilyttäy vehkehii, säilyttäy brujii, sobua, meile pidäy säilyttiägi kieli. Anna meijän katalougas kai nämmä karjalaizet vehkehet, karjalaizet brujat ollahgi karjalakse kirjutetut i himoittas ičel jättiä mustoh, kui i midä ruattih ennevahnas, mittuine oli sanasto, sanou muzein ruadai Ol’ga Žarinova.

Kaččomah kangahankuvondua da mustoittamah libo opastumah karjalastu kuvondusanastuo lapsii da vahnembii kučutah Kiži-muzein varastoh jo täl nedälil. Kangaspuut ollah tiä uudeh vuodessah. Vie karjalazes kuvonduneros luajitah fil’mu.

 


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Maitokiista: lopullista ratkaisua ei ole löytynyt
Lokakuun alusta kestänyt maitokiista ei ole saanut pisteen tänään pidetyssä neuvottelussa, johon osallistui Karjalan maatilojen, meijerien ja maatalousministeriön edustajia.
Karjalan Sanomat
Kalevalasta kertovat tasavallan asukaat – Virtuaaliset kierrokset ovat Karjalan kartalla
Interaktiiviselle kartalle on merkitty Karjalan asukkaiden tekemät videot Kalevala-eepoksesta.
Kodima
Tähtaztedon navedijoiden klub kucub adivoihe
Lapsil om voimuz tundištadas tähtaztedonke Petroskoin üläopišton opendajiden abul.
Karjalan Sanomat
Pomorien koulu: nuoret tutustuvat perinteiseen elinkeinoon
Petroskoin Poljarnyi Odissei -merikeskuksen avaama laivanrakennus- ja merenkulkukoulu on yhdistänyt oppilaita.
Karjalan Sanomat
Helppo animaatio, jonka lapset osaavat tehdä itse
Kižin museon animaatiostudio aloittaa tänään toimintansa. Työpajan aikana toteutetaan hauska animaatio.
Karjalan Sanomat
Hanke edistää museoiden palveluja – Aunuksen kansallismuseo on mukana
Luoteis-Venäjän museot saavat mahdollisuuden lähettää informaatiota kulttuuritapahtumista Venäjän ja ulkomaiden matkailuneuvontakeskuksille ja matkatoimistoille.
Karjalan Sanomat
Junaliikenne Suomesta Venäjälle voi alkaa vuoden loppuun mennessä
Suomi neuvottelee parhaillaan Venäjän rautateiden ja viranomaisten kanssa, jotta Allegro-junien liikennöinti Vainikkalan kautta alkaisi joulusesonkiin mennessä.
Kipinä
Kipinän uusi muoto: toimitus kuvaa videolehteä julkaisun 35-vuotisjuhlaksi
Syksyllä 2021 lastenlehden toimittajat ovat alkaneet valmistaa videomateriaalit, jotka tulevat filmin perusteeksi.
Медиaцентр
Петрозаводчане познакомятся с финно-уграми России
Дни родственных финно-угорских народов пройдут в Ресурсном языковом медиацентре карелов, вепсов и финнов Республики Карелия.
Karjalan Sanomat
Terveysministeriö: poliklinikoissa voi saada kiireetöntä hoitoa ilman QR-koodeja
Virasto tiedottaa, että Karjalan asukkaat voivat myös saada kiireellistä hoitoa ilman QR-koodeja.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana