Karjalaisien runojen päivyä vietetäh Petroskoissa
Tänäpiänä vietetäh Runojen vuuvven piätapahtumua – Karjalaisien runojen päivyä ta täh hetkeh šuaten on jo pietty luventoja, leikkijä ta opašretki.
Karjalaisien runojen päivän ohjelma alko folkloorin tutkijan Marija Kundozerovan luvennošta. Hiän kerto Sakari Topeliukšen vanhemman ta karjalaisen talonpojan Timosen vaštautumisešta, kumpani tapahtu juuri 10. kešäkuuta. Šen aikana oli kirjutettu enšimmäiset runot. Täštä tapuamisešta alko karjalaisien runojen keryämini.
– Kalevalan katu, Elias Lönnrotin puistikko, šuomelais-ugrilaini koulu, elokuvateatteri – kuin äijän Kalevala-eepossah, runoih ta Elias Lönnrotih liittyjie paikkoja työ tiijättä? Miun luvettelošša on yli kymmenen šemmoista paikkua. Tänäpiänä tutuššan teitä merkittävimpih niistä, alko oman retken opaš Pavel Petrov.
Hiän piti Karjalan piäkaupunkin keškuštašša ainutluatuisen luatijan opašretken “Elia Lönnrotin ta Kalevalan paikkoja”. Niise hiän kerto eepossan tärkeimmistä šankariloista ta tapahtumista.
Karjalan kanšallisen kirjašton ruatajat tuttavuššettih kirjašton vierahie Karjalan starinankertojih ta runonlaulajih XVIII vuosišuašta alkuan – nykypäivih šuaten. Luvennon kuuntelijoilla annettih kaččuo runonlaulajien arhiivavideoita ta nauhotukšie.
Illalla kello 17.00 Karjalan Kanšallisešša teatterissa pietäh pruasniekalla omissettuo konserttie.
