Karjal da Kitai rutostetah ekonoumistu yhteisruaduo

26.09.2025
Vuvven 2025 enzimäzen puoliškon Karjalan da Kitain välizen torrun suurus kazvoi 30% mennyön vuvven samah aiguvälih veraten.
Vuvven 2025 enzimäzen puoliškon Karjalan da Kitain välizen torrun suurus kazvoi 30% mennyön vuvven samah aiguvälih veraten. Kuva: Karjalan piämiehen lehtistöpalvelu
Vuvven 2025 enzimäzen puoliškon Karjalan da Kitain välizen torrun suurus kazvoi 30% mennyön vuvven samah aiguvälih veraten. Kuva: Karjalan piämiehen lehtistöpalvelu

Karelforum 20205 -pivon aigah Karjalan haldivon ekonoumiekan kyzymyksis vastai premjer-ministran sijahine Ol´eg Jermolajev vastavui Kitan rahvahallizen tazavallan piäkonsulan sijahizen kel Piiteris herru Čžan S´aotsionan kel. Vastavuksel piettih paginua aktiivizen torgu-ekonoumizen yhteisruavon tuloksis da uuzis projektois.

Vuvven 2025 enzimäzen puoliškon Karjalan da Kitain välizen torrun suurus kazvoi 30% mennyön vuvven samah aiguvälih veraten.

Statistiekku ozuttau tärgevimien suundoin nägeviä kazvuu: karjalazien tavaroin viendy Kitaih kazvoi 19,2 %, kitain tavaroin tuondu Karjalah suureni kuudeh kerdah. Karjalazien työttävien tavaroin joukos perindöllizesti on kalua da syömizii (mečäskazvajis marjois luajittuloigi), puutavarua, tsel´´l´ulouzua, bumuagua da kartonua. Kitaispäi Karjalah vietäh eri laittehistuo, mehuanillizii luajilmuksii da tekstil´materjualoi.

Pandih merkile tulokas suundu — suureni turistoin joukko. Ilmaiviizahine joukkolleh matkailu andau uvvet mahtot suurendua turistoin virdua mollembih puolih.

— Jälgivuozin Karjalan da Kitain välizet suhtehet kehitytäh eri suundoi myöte. Myö ellendämmö, ku meil pidäy rutombah kehittiä kaksipuolistu ruaduo, todevuttua investitsiiprojektoi, sanoi ekonoumiekan kyzymyksis vastai premjer-ministran sijahine Ol´eg Jermolajev Karjalan piämiehen lehtistöpalvelule.

Vastavus tovendi, ku Karjalan da Kitain väline yhteisruado nouzi korgiembale tazole, kudai nägyy ei vaigu tavaroinviendän kazvos, ga suurien investitsiiprojektoin todevuttamizes da yhtehizes ruavos korgeitehnolougizil aloil.


Aihies voit lugie suomeksegi.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Karjalaan perustetaan miehittämättömien ilma-alusten kehitys- ja tuotantokeskus
Tähän tarkoitukseen liittovaltion budjetissa on varattu miljardi ruplaa.
Karjalan Sanomat
Karjala saa yhden miljardin ruplan infrastruktuurilainan
Rahaa käytetään stadionin peruskorjaukseen Kemissä ja vedenpuhdistamon remonttiin Belomorskissa.
Karjalan Sanomat
Kontupohjan piiri: kalanrehutehdas valmistaa lemmikkieläinruokaa
Aqua Feed -yhtiön kalanrehutehdas aikoo valmistaa 400–500 tonnia ruokaa koirille ja kissoille.
Karjalan Sanomat
Teollisuus: Russki Lesnoi Aljans rakentaa sahalaitoksen
Uusi tuotantolaitos valmistaa 150 000–200 000 kuutiometriä sahatavaraa vuodessa.
Karjalan Sanomat
Vuoden 2026 budjetti: suurin osa menoista menee sosiaalialalle
Ensi vuonna tasavallassa viedään loppuun terveydenhuoltolaitosten rakennustyöt ja aletaan rakentaa tasavallan syöpäkeskusta. Sen rakentamiseen on myönnetty miljardi ruplaa liittovaltion budjetista.
Karjalan Sanomat
Puunjalostus: DOK Kalevala käynnisti jälleen tuotantonsa tulipalon jälkeen
Tuotantolaitoksen korjaustyöt tehtiin Karjalan hallituksen tuella. Yrityksen henkilöstö on säilynyt ennallaan.
Karjalan Sanomat
Kemin ja Belomorskin agglomeraatio: väkiluvun odotetaan kasvavan 32 500:aan
Рiireihin aiotaan rakentaa hotelli- ja kylpyläkompleksi sekä kuljetus- ja logistiikkakeskus, josta voi päästä Pohjoiselle merireitille.
Oma Mua
Karjal da Uzbekistuanu: yhteisruado kehittyy
Karjalan da Uzbekistuanan edustajat piettih paginua yhtehizes ruavos 2025–2028 vuozikse.
Oma Mua
Karjalan tuottehien myöndy kazvau Internetangi vuoh
Rossija-keskukses algavui kanzoinväline eksportufourumu ”Luajittu Ven’al”.  Paginal oli Ven’an tavaroin viendän suurendamine.
Karjalan Sanomat
Konetekniikan foorumi: sähkötekniikkaan erikoistunut teknopuisto nousee Karjalaan
Sopimuksen allekirjoittivat Karjalan teollisuus- ja kauppaministeriö ja Tehnodar-yritysryhmä.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana