Käyttiä Arktiekan resursoi luonduo rikkomata
Karjalan tiedokeskukses tostu päiviä ruadau konferensii ”Arktiekan alovehien ekolougizet prpobliemat”. Tiedomiehien paginal on Arktiekan resursoin käyttämine luonduo rikkomata.
Ven’an arktizeh aloveheh kuuluu 28% meijän valdivon kogo mannermualois. Niiölöis mualois ollah enimät neftin da guazun zapuastat, nelläs vuitti muailman neftis da guazus, tiä eläy suuri joukko rahvastu, ollah hyvät transportumahtot. Samal aigua pohjazien mualoin ekosistiemat ollah kebjiembäh rikottavat da vuajitah erinomastu huomivuo. Petroskoile konferensieh kerävynnyöt paistih sih nähte, kui effektiivizesti käyttiä Arktiekan zapuastoi luonduo rikkomata, paginal oldih geoekolougii da luonnonkatastroufat.
— Ylen tärgei on tutkie, kannattua da säilyttiä luonnon kompleksoi, kui ainavoluaduzii, mugai taustan luonnollizii. Sen ruavon kebjendäy se, ku meil, Karjalan tiedokeskuksel on kaksi laivua — ”Ekolog” da ”Poseidon”, sanoi omassah lehtistöpalvelule Ol’ga Bahmet, Karjalan tiedokeskuksen piälikkö.
Pohjaine meritaival on meijän muan yhtehine transportusistiemu. Ven’al on suurin jiänmurendailaivasto, kuduah kuulutah muailman enämät puolis jiänmurendajis laivois. Ven’a on ainavo valdivo, kudual on atomnoil väil ruadajua jiänmurendajua laivua. Konferensies oldih ezitetty uvvet tehnolougiet laivoin luadimizes, uvvet jiänmurendajat laivat, syväluidajat apparuatat, vien al uidai atomnoi guazunvedäi.
Karjalan tiedomiehet kerrottih konferensies luonnon ekosistiemoin tarkastuksis Kostamuksen, Puanajärven, Kalevalan alovehil, Valgien meren ainavoluaduzien randumualoin tutkimuksis, niilöin luvus Kuolanniemimualgi. Tutkittavannu ollah luonnon sistiemat suurien zavodoin lähevil, tiedomiehet arvostetah, kui äijäl tevolližus vaikuttau luondoh.
Pido on valmistettu Ven’an tiedoakadeemien Arktiekan da Antarktiekan tutkimusnevvoston istundon hantuzis.
