Vieno Grigorjevna rodivui 5. kevätkuudu 1937 Kalevalan piirin Kuusiniemel, 15-vuodizennu neičykänny häi tuli Karjalas-Suomelazen druamuteatran stuudieh da jäi ruadamah teatrah eläkkehessäh. Hänel oli sadoi ruolinoi, tuhanzii spektakliloi, hänen personuažat paistih vienakse, suomekse, ven’akse. Ei olluh čuppustu Karjalas, kus karjalastu artistua ei tietty.
Artistu on luadinuh suuren panoksen karjalan kielen säilyttämizekse. “Oman Muan” toimitukses häi musteli, kui enzikerdua pagizi laval vienakse Korpi herää -spektaklis:
— Šielä on Vienan Karjalan istorija, miula oli ylen hyvä rooli — karjalaini tyttö Santra. Teksti oli šuomen kielellä. Ohjuaja šano, pakajat kun omua kaunista karjalua, ni pakaja šitä. Tämä oli enšimmäini rooli, kumpasešša mie olin omana iččenä. Lavalla oli meččä, mie olin omašša Karjalašša omalla kielellä.
Vieno Grigorjevnan jälgimäine rouli oli “Akku” Pyhäžy dielo -spektaklis, kuduas hyö oman ukon Ven’an rahvahallizen artistan Videlen poijan Pekka Mikšijevan kel oldih piäroulilois.
Vieno da Pekka Mikšijevat oldih Oma Mua- da Karjalan Sanomat -lehtien toimituksien alallizinnu gostinnu, vahnat jo käzikkäi lähtiettih “Periodikaspäi” lehtet kainalos.
Yhtymmö Vieno Kettuzen omahizien gor’ah. Igäine musto da kunnivo karjalazele artistale.
Prošaičendupäiväs ilmoitetah myöhembi Karjalan kanzallizen teatran sivul.