Fotostudii: Ezmäine mastar’-klass fotokuvan mödhe mäni Šokšus

Fotostudii: Ezmäine mastar’-klass fotokuvan mödhe mäni Šokšus

18.03.2023
Zavodi rata Fotostudii lapsiden täht, kudambad opendaba vepsän kel’t školiš. Ezmäine vastuz tetabanke fotografanke Ilja Timinanke mäni Šokšus.
Mastar’-klassan aigan Šokšun školas. 6+. Foto: Maria Timina
Mastar’-klassan aigan Šokšun školas. 6+. Foto: Maria Timina

Vepsän kul’tursebran ”Kel’ — minun Kodima”-projektan abul da Karjalan pämehen grantoiden fondan tugel zavodi rata Fotostudii lapsiden täht. Tetab Karjalas i sen irdpolel vepsläine fotograf Ilja Timin vedäb mastar’-klassoid fotokuvan mödhe Karjalan nelläs školas, kus lapsed opendaba vepsän kel’t. 

Ezmäine vastuz fotografanke mäni Šokšun školas. Mastar’-klassaha ühtniba vanhembiden klassoiden openikad. Vastusel Ilja ozuti ičeze fotoid da starinoiči openikoile fotokuvan sändoiš, kut tehta muga, miše foto oliži čomemb. 

— Tehtes fotoid, mö kuvadam midä-se kaikid tärktembad, midä tahtoim snimda. Fotografan kaikid suremb vihanik om laškmuz’. Oleskeleb, ajad mašinal, päiv mugoine čoma om, päiväine paštab, avaidase čoma londuzkuva, no sinä meletad — konz tagaze ajaškan, tegen fotokuvan. No pörttes tagaze päiväine jo ei pašta. Ku luget ičtatoi sädairistituikš, pidab tehta foto sid’-žo, konz teile mi-se näguihe čomaks, – sanub Ilja Timin. 

Ilja Timin mugažo ozuti lapsile dronoid i starinoiči, kut pidab niidenke rata tehtes videoid da fotokuvid. Jäl’ghe openduzčasud Ilja andoi openikoile tegendan — tehta kuvid, kävutades tedoid, miččid hö saiba. A jäl’ges hö ühtes fotografanke kacuiba kuvid, Ilja andoi lapsile nevondoid, kut tehta kadrad paremba. 

Fotostudijan satuseks tuleb foto-ozuteluz ”Vepsläine mir modoiš”. Sikš Ilja openzi i ozuti lapsile, kut pidab tehta ristitun modkuva-ki. 

Lopuks openikad saiba hüvän nevondan Ilja Timanalpäi — ”miše paremboitta satusen, pidab tehta joga päivän hot’ üks’ foto meletades süžetas, kompozicijas i ei varaita tehta vigoid”.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Paralympialaiset Pariisissa 2024: Petroskoilainen taekwondo-valmentaja toimii tuomarina
Vuonna 2022 Jelizaveta Tarasevitš valittiin parhaaksi Tokion paralympialaisten tuomariksi naisten keskuudessa taekwondokilpailuissa.
Karjalan Sanomat
Joiku-CAMP huipentui performanssiin
Maanantaina alkanut etnoleiri päättyy tänään. Eilen leiriläiset esittelivät yleisölle yhteisproduktionsa.
Kodima
Sanelusen karjalan da vepsän kelil kirjuti 70 Petroskoin eläjad
Tämbei Karjalan pälidnan eläjad ühtniba “Saneluz karjalan da vepsän kelil” -akcijaha. Akcii jatkub 26. päivähasai sulakud. Sanelused kirjutadas 65 sijas.
Karjalan Sanomat
Elämyksiä eri makuun – Kirjastojen yö -tempauksen aiheena on Perheen vuosi
Karjalassa kulttuuritapahtuma tarjoaa laajan ohjelman, jossa on tietokilpailuita, työpajoja ja muita tilaisuuksia.
Kipinä
Keskiajan karjala: tutustutaan Kipinän kanssa
Karjalan kielen viikolla Kipinä-lehti järjesti koululaisille työpajan, jossa lapset tutustuivat keskiaikana asuvien karjalaisten elämäntapoihin ja sovittivat muinaiskarjalaisten puvut.
Karjalan Sanomat
Yli 53 000 tasavallan asukasta äänesti kunnostushankkeita verkossa
Puudosin, Aunuksen ja Kemin piirien ja Kentjärven asukkaat äänestävät aktiivisimmin.
Kodima
Petroskoiš vaumištadas sanelusihe karjalan da vepsän kelil
Karjalan pälidnas sanelusiden kirjutamižen sijan linneb Petroskoin universitet. Akcijan ühtnikad keradasoiš 19. sulakud universitetan kirjištos.
Oma Mua
Kuorilahen-kylän tutkimuš toi voittuo Viktor Vikulinilla
Kiestinkin kylän eläjä Viktor Vikulin voitti Karjalan tašavallan kilpailušša “Kotišeutututkija-2024”. Tietotutkimuškilpailuh hiän lähetti oman šukututkimušruavon Kuorilahešta.
Karjalan Sanomat
Kirja kuvituksineen 2 – Näyttely sai jatkoa
Petroskoin kaupungin näyttelysalissa tänään avautunut näyttely tutustuttaa paikallisten lastenkirjojen kuvittajien töihin.
Karjalan Sanomat
Alkuperäiskansojen kieliä käyttöön – Ruviki-verkkosivustosta tietoja löytyy karjalan ja vepsän kielillä
Uudessa verkkotietosanakirjassa tiedot ovat saatavilla monilla Venäjän kansojen kielillä. Sivustolla on julkaistu yli 29 000 erilaista artikkelia.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana