Brendojevin kirjallisuolla omissettu ilta piettih Petroskoissa

Brendojevin kirjallisuolla omissettu ilta piettih Petroskoissa

07.09.2021
Vladimir Brendojevin merkkipäivällä omissettu kirjallisušilta piettih Karjalaisien, šuomelaisien ta vepšäläisien kieliresurssikeškukšešša.
Vladimir Brendojevin kirjallisušiltah tuli hänen Petroskoissa eläjie omamualaisie, opaštujie, kirjallisuštutkijie ta kaikkie, ketä kiinnoštau karjalankielini kirjallisuš. 6+ Kuva: Uljana Tikkanen
Vladimir Brendojevin kirjallisušiltah tuli hänen Petroskoissa eläjie omamualaisie, opaštujie, kirjallisuštutkijie ta kaikkie, ketä kiinnoštau karjalankielini kirjallisuš. 6+ Kuva: Uljana Tikkanen

Šyyškuun 6. päivänä täytty 90 vuotta runoilijan Vladimir Brendojevin šyntymäštä. Merkkipäivällä omissettuja kirjallisuštilaisukšie perintehellisešti piettih hänen kotimualla – Aunukšešša ta Aunukšen alovehella.

Petroskoi niise liitty Vladimir Brendojevin vuotispäivän juhlimiseh. Karjalaisien, šuomelaisien ta vepšäläisien kieliresurssikeškukšen ruatajat yheššä Karjalan Rahvahan Liiton jäšenien kera järješšettih merkkipäivällä omissettu kirjallisušilta.

Ohjelmašša oli Sa armas olet -filmin esityš, tutuštumini runoilijan tevokših šekä KT:n kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministertijön spesialistin Svetlana Kostinan esityš kuštantamotoiminnan kannatukšešta.

Karjalan kirjallisuon tutkija Natalja Čikina valmisti luvennon Vladimir Brendojevin panokšešta karjalankielisen kirjallisuon kehittämiseh. Luvennošša tutkija kerto Brendojevin kirjallisuošta ta šiitä, mitein še vaikutti toisih karjalaisih runoilijih.

– Vladimir Jegorovičista voipi paissa äijän ta eri puolilta. Miun mieleštä, runoilijan piäšuavutukšena on še, jotta juuri häneštä alko karjalan kielellä kirjuttajien runoilijien šukupolvi. Emmä tiijä, tuntiko Brendojev elämän aikana, kuin hiän vaikutti tulijih kirjailijih ta runoilijih, ka nyt še hyvin näkyy, korošti Natalja Valerjevna omašša esitykšeššä.

Luvennon jälkeh kaikin kačottih Ol’ga Ognevan filmie “Sa armas olet” ta šiitä keškuššeltih kirjailijašta ta hänen runoista.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Paralympialaiset Pariisissa 2024: Petroskoilainen taekwondo-valmentaja toimii tuomarina
Vuonna 2022 Jelizaveta Tarasevitš valittiin parhaaksi Tokion paralympialaisten tuomariksi naisten keskuudessa taekwondokilpailuissa.
Karjalan Sanomat
Joiku-CAMP huipentui performanssiin
Maanantaina alkanut etnoleiri päättyy tänään. Eilen leiriläiset esittelivät yleisölle yhteisproduktionsa.
Kodima
Sanelusen karjalan da vepsän kelil kirjuti 70 Petroskoin eläjad
Tämbei Karjalan pälidnan eläjad ühtniba “Saneluz karjalan da vepsän kelil” -akcijaha. Akcii jatkub 26. päivähasai sulakud. Sanelused kirjutadas 65 sijas.
Karjalan Sanomat
Elämyksiä eri makuun – Kirjastojen yö -tempauksen aiheena on Perheen vuosi
Karjalassa kulttuuritapahtuma tarjoaa laajan ohjelman, jossa on tietokilpailuita, työpajoja ja muita tilaisuuksia.
Kipinä
Keskiajan karjala: tutustutaan Kipinän kanssa
Karjalan kielen viikolla Kipinä-lehti järjesti koululaisille työpajan, jossa lapset tutustuivat keskiaikana asuvien karjalaisten elämäntapoihin ja sovittivat muinaiskarjalaisten puvut.
Karjalan Sanomat
Yli 53 000 tasavallan asukasta äänesti kunnostushankkeita verkossa
Puudosin, Aunuksen ja Kemin piirien ja Kentjärven asukkaat äänestävät aktiivisimmin.
Kodima
Petroskoiš vaumištadas sanelusihe karjalan da vepsän kelil
Karjalan pälidnas sanelusiden kirjutamižen sijan linneb Petroskoin universitet. Akcijan ühtnikad keradasoiš 19. sulakud universitetan kirjištos.
Oma Mua
Kuorilahen-kylän tutkimuš toi voittuo Viktor Vikulinilla
Kiestinkin kylän eläjä Viktor Vikulin voitti Karjalan tašavallan kilpailušša “Kotišeutututkija-2024”. Tietotutkimuškilpailuh hiän lähetti oman šukututkimušruavon Kuorilahešta.
Karjalan Sanomat
Kirja kuvituksineen 2 – Näyttely sai jatkoa
Petroskoin kaupungin näyttelysalissa tänään avautunut näyttely tutustuttaa paikallisten lastenkirjojen kuvittajien töihin.
Karjalan Sanomat
Alkuperäiskansojen kieliä käyttöön – Ruviki-verkkosivustosta tietoja löytyy karjalan ja vepsän kielillä
Uudessa verkkotietosanakirjassa tiedot ovat saatavilla monilla Venäjän kansojen kielillä. Sivustolla on julkaistu yli 29 000 erilaista artikkelia.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana