KIRJAT

Teos kertoo Neuvosto-Venäjän ja Neuvostoliiton alkuaikojen merkittävästä henkilöstä, suomalaisesta poliitikosta Edvard Gyllingistä. Kirja pohjautuu arkistodokumentteihin, joista suurin osa on julkaistu ensimmäistä kertaa. Niiden pohjalta kerrotaan Gyllingin roolista karjalaisten autonomian Karjalan työkansan kommuunin perustamisessa Neuvosto-Venäjän luoteisosaan ja hänen työstään Karjalan työkansan kommuunin ja Autonomisen Karjalan sosialistisen neuvostotasavallan johtajana. Kirja sisältää kuvia ja hakemistoja.

Sodan leimaamat kohtalot    Toim. Galina Hanenko ja Inna Nippolainen    Kokoelma Karjalan tasavallan Tšalnan taajaman asukkaiden muistelmia lapsuus- ja nuoruusvuosistaan Suuren isänmaallisen sodan aikana 1941—1945. Johdantokirjoitusten tekijöinä ovat historian lisensiaatti, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin vanhempi tutkija Svetlana Jalovitsyna, tutkija Dmitri Ikko ja suomen kielen kääntäjä Inna Nippolainen. Kirja on julkaistu Zdorovje Karelii -hyväntekeväisyyssäätiön Sodan leimaamat kohtalot -hankkeen mukaan.

Monografia käsittelee maailmankaikkeuden syntyä, rakennetta ja kehitystä karjalaisissa eeppisissä ja loitsurunoissa. Se on ensimmäinen tutkimus kosmogonisista aiheista karjalaisessa kansanperinteessä ja karjalaisten perinteisestä maailmankuvasta. Julkaisu on suunnattu humanististen tieteiden tutkijoille ja suomalais-ugrilaisista kielistä ja kulttuureista kiinnostuneille.

Monografia kertoo paikan, ajan, syyn ja seurauksen semantiikan kieliopillisista esitystavoista ja kieliopillisten muotojen ja niiden merkityksen yhteydestä. Tutkimus kuvaa varsinaisia morfologisia ja syntaktisia rakenteita karjalan kielen kolmessa murteessa: varsinais-, livvin- ja lyydinkarjalassa.

Novelli kertoo kahdesta taigan asukkaasta, jotka olosuhteiden pakosta joutuivat yksin luonnon kanssa. Ääretön rakkaus kotimaahan, uskollisuus perinteille, "kansan salaisuuksien" tietäminen ja syvä viisaus olivat heidän apulaisinaan vaikealla taipaleella.

Lastenkirjassa on runoja ja Joulutarina-satu. Kuvittaja on Jelena Krušelnitskaja.

Karjalan kuuluisan lastenkirjailijan Ilja Polunitsynin satuja keittiökaapin eläjistä. Kuvittanut Anastasija Trifanova.

Ortjo Stepanovin Lesket-romaani kertoo vienankarjalaisen kylän asukkaiden kohtaloista jatkosodan aikana ja ensimmäisinä sodan jälkeisinä vuosina. Romaani on Kotikunnan tarina -romaanisarjan neljäs osa. Ensimmäiset kolme osaa kertovat kylän elämästä 1920-luvulta vuoteen 1941.

Kirjanen on suunnattu niille karjalaisille, jotka pitävät karjalan kieltä tarpeettomana ja ovat valmiita jättämään sen menneisyyteen. Teoksen tekijä, Karjalan Kielen Kodin työntekijä Natalja Antonova kertoo yleistajuisesti siitä, millainen karjalan kieli on tänään, miten voi oppia sen tai ylläpitää sen osaamista. Hän kertoo motivaatioista ja antaa hyödyllisiä vihjeitä ja linkkejä karjalankielisiin verkkolähteisiin. "Tämä kirja on tarkoitettu juuri niille, jotka eivät tiedä, että nyt on olemassa karjalan kirjakieli, uutta sanastoa ja kieliresursseja. Tai niille, jotka eivät usko karjalan kielen elinkelpoisuuteen ja suosivat maailmankielten osaamista", tekijä sanoo.

Opas kertoo, miten saada lapsi oppimaan karjalan kielen. Opas on tarkoitettu kaikille karjalan kielen elvytyksestä kiinnostuneille: vanhemmille, kieliaktivisteille ja äidinkielen opettajille. Kirjassa esitettyjen käytäntöjen, menetelmien, vihjeiden ja esimerkkien tavoitteena on motivoida lukija käyttämään perheessään karjalan kieltä ja opettamaan sitä lapselleen.

Kirjanen pohjautuu kasvatustieteen tohtorin Jekaterina Protasovan luentoaineistoon ja Suomen saamelaisyhdistysten aineistoihin. Julkaisu on tehty Karjalan kielen kodi -kansalaisjärjestön hankkeen avulla ja Karjalan Sivistysseuran tuella.

Kirjanen kertoo, mikä on kielipesä, mitkä ovat sen hyödyt, miten perustaa karjalan kielen kielipesä tai vaikuttaa sen perustamiseen.

Muistelmat Onni Eskolinista venäjän ja suomen kielellä.

Tutkimusaineistot karjalaisista, vepsäläisistä ja Äänisniemen venäläisistä.

Vepsäläisiä kaunoilmaisuja ja sanontoja.

Oppikirja on tarkoitettu suomen kielen opiskelijoille ja niille, jotka haluavat harjoittaa suomen kielen taitoaan uusien tehtävien ja harjoitusten avulla.

Oppikirja on tarkoitettu käytettäväksi karjalan kielen lyydin murteen keskustelutunneilla.

Oppikirja ja CD-levy.

Oppikirja vienankarjalan alkutason opiskeleville.
Kirja sisältää CD:n.

Alkeisoppikirja livvinkarjalan opiskelijoille.
Kirja sisältää CD:n.

Livvinkarjalan oppikirja opiskelijoille ja kielenkäyttäjille. 22 oppituntia. 1. ja 2. opiskeluvuosi.

755 vepsäläistä sananlaskua käännoksineen venäjäksi.

Kirja sisältää vuoden 1991 jälkeen ilmestyneitä eri kirjailijoiden ja lajien teoksia karjalan, vepsän ja suomen kielellä sekä valittuja venäjännöksiä.

Vienankarjalan oppikirja opettajille ja opiskelijoille. 11 oppituntia. Ensimmäinen opiskeluvuosi.

Kirja tuo esille merkittäviä, mutta laajalle yleisölle vähän tunnettuja esimerkkejä suomalaisen ja venäläisen kulttuurin välisestä vuorovaikutuksesta. Niistä kerrotaan naiskohtaloiden kautta. Näitä ovat suomalaiset, talontyttö ja kuuluisa runonlaulaja Larin Paraske ja Venäjän keisarinnan hovineiti Aurora Karamzin, ja pietarilaiset runoilijat Anna Ahmatova ja Jelena Guro.

Kirja sisältää tunnetuimpien vienankarjalaisten runonlaulajien Arhippa ja Miihkali Perttusen runolauluja alkuteksteinä ja venäjännöksinä. Kirjan tavoitteena on tuoda esiin elävä kansanlauluperinne ennen ja jälkeen Kalevala-eepoksen ilmestymisen.

Kirjassa julkaistut inkerinsuomalaisten muistelmat osoittavat kouraantuntuvasti, miten neuvostovallan johto määrätietoisesti ja asteittain hävitti suomalaista asutusta Suomen rajalta Pietariin asti. Samalla ne ovat näytteenä inkerinsuomalaisten lannistumattomasta sitkeydestä epäinhimillisistä oloissa kodeistaan karkoitettuina, omanarvontunnosta ja ihmisrakkaudesta.

Monografia kuvaa Kalevala-eeposta Elias Lönnrotin luovana työnä monimuotoisen karjalaisen ja suomalaisen kansanrunouden parissa.

Katri Korvela oli Unelma Konkan kirjailijanimi. Aikojen ääniä kuuntelen on hänen suomenkielinen runokokoelma.

Kokoelma tekstejä karjalan kielen lyydin murteella. Suomalainen kielitieteilijä Pertti Virtaranta tallensi tekstit Anna Vasiljevna Tšesnokovalta Pyhäjärvellä. Kirjassa tekstit ovat myös suomennoksina.

Monografia käsittelee Kosinta Pohjolassa -teemaa karjalaisissa eeppisissä runoissa ja vertaus- ja runokuvien taustoja. Julkaisussa etsitään vertailukohtia mytologisille aiheille muiden kansojen kansanrunoudesta, muun muassa kosinta-aiheisista venäläisistä bylinoista.

Kirjassa tutkitaan karjalaisia itkuvirsiä niiden sisällön ja tarkoituksen kannalta sekä niiden sijaa hautajaisissa ja häissä.  

Arkeologisten tietojen, paikannimitutkimuksen ja kirjallisten lähteiden pohjalta kirjassa esitetään näkemystä muinaisvepsäläisten kulttuurista, käsityötaidosta sekä taloudellisista ja poliittisista yhteyksistä Laatokan linnaan ja Novgorodiin.

Tieteellinen julkaisu tunnetun Perttusen runonlaulajasuvun runolauluista. Runolaulut ovat vuosilta 1834—1967. Tekstit ovat karjalan ja venäjän kielellä. Niiden lisäksi kirjassa on sävelmien nuottinäytteet kommentteineen.

Kokoelma alkuperäisiä karjalaisia runoja eri murteilla. Joukossa on eeppisiä, lyyrisiä, hää-, työ-, loitsu- ja muita runoja.

Kirja sisältää runolauluja karjalan ja suomen kielellä sekä kansatieteellisiä aineistoja, elämäkertakirjoituksia runonlaulajista, karttoja, valokuvia ja luettelon vanhentuneista ja murteellisista sanoista ja ilmauksista.