Yksin vuarojen kera: oša kaksi

Yksin vuarojen kera: oša kaksi

Uljana Tikkanen
11.06.2021
Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunnet, jotta olet šuanun lisyä voimie.

Meijän matka kešti kymmenen päivyä. Oli päivie, konša myö vain nousima ylöš ta päivie, konša ajoma tašankolla vuarojen juurta pitin. Toičči matka kulki kuivie paikkoja myöten, missä oikein himotti juuvva ta pešeytyö ta toičči matalla oli lukusie kualantakohtie, vuaroja ta alppiniittyjä.

Hyvin šuunnitellušša retkeššä vaikeimpana on tavallisešti kolmaš tahi nelläš päivä. Myö šinä päivänä nousima Bezengi-nimisellä vuaran ylityšpaikalla. Šen korkevuš on 2500 metrie. Myö alottima noušun Babugent-kaupunkista, mi on 700 metrie merenpinnan yläpuolella. Piti ajua yli 50 kilometrie ta niistä 28 km vain ylöšpäin. Oli vaikie kuvitella mitein še on mahollista. Enšin tie kulki kaunehešša kallivorotkošša, vuarajiätiköistä virtuajan joven rantua pitin. 

Viimeni levähyšpaikka ennein Bezengi-vuaran kukkulua oli šamannimiseššä kyläššä. Kabardino-Balkarijašša ihmiset ei olla niin lupšuja, kuin Osetijašša, ka täššäki kyläššä paikalliset tiijuššettih mistä päin olemma, minne olemma mänöššä. Ne kummekšittih šitä, jotta myö tahomma ajua ylöš, šanottih, jotta emmä kerkie noušša iltah šuaten. Kyšeltih, mintäh meilä himottais ajua pyörällä, eikä esimerkiksi issuttua potakkua, vet tämähän on helpompi ruato ta tuou hyövyllisie tulokšie?! 

Bezengi-kyläštä ielläh oli 16 kilometrie hiekkaista ta kivistä serpantiinitietä ta aina vain ylöš päin. Myö emmä nähnyn vuarahuippuja emmäkä ylitykšen loppuo, kaikki oli pilvien peitošša ta mitä korkiemmakši myö nousima, šitä kylmemmäkši tuli ilma, alko vihmuo, eryähissä paikoissa noušu oli niin jyrkkä, jotta piti aštuo ta vielä poikkosehki, jotta polkupyörä ei vieris jälelläh alašpäin. Nämä 16 kilometrie myö ajoma ta aštuma nellä tuntie. Mie nävin aikaisemmin valokuvie näistä paikoista ta pahotti mieltä, kun ihanien maisemien šijašta nyt niämmä vain tumantuo. Kerran kuiteski pakšu pilvi ikäh kuin repisi auki ta hetken ajan šaima nähä šen aukošta läpi ylen korkien kallivošeinän ta alppinotkon alahana.

Vaikien noušun jälkeh šeurasi yhtä vaikie lašku ta šeki oli niin jyrkkä, jotta piti aštuo. Noušu otti äijän voimie, ka niitä tarviččima vielä, jotta piäššä yöpymispaikalla. Alko jo pimetä, kun myö piäsimä vuarakyläh, min takana alettih tašaset paikat ta šai valita šopivan ahon telttaleirillä. 

Ylähyätä avautu uškomaton näköala šametinvihreillä kukkuloilla. Tarinoissa on kuvattu šemmosie taikamaijen maisemie enkä voinun uškuo, jotta niän niitä omin šilmin juuri nyt ta juuri tiälä.

Šinä päivänä myö ajoma Nal’čik-kaupunkista šuurta autotietä myöten ta kun pyöräilimä pitin peltoja, taivahanrannan yllä näky šuuri valkie huippu. Še oli El’brus – korkie ta mahtava. 

Šinä päivänä, kun mie enši kerran šai nähä El’brussin, oikein himotti nähä šen vielä kerran. Illalla myö piettymä pienen joven rannalla, min toisella puolella oli melko korkie, kuiteski ei kovin jyrkkä rinneh. Aikua oli vielä riittäväšti iltaseh šuaten ta tuli ajatuš noušša rinnehtä ta kaččuo, mitä šieltä näkyy. 

Ylähyätä avautu uškomaton näköala šametinvihreillä kukkuloilla. Tarinoissa on kuvattu šemmosie taikamaijen maisemie enkä voinun uškuo, jotta niän niitä omin šilmin juuri nyt ta juuri tiälä.

Retken lopušša šiä muuttu ta oli pakko vaihtua šuunnitelmat. Läksimä šuorah Kislovodskin kaupunkih ta šen jälkeh P’atigorskih. Myöhemmin uutisista šaima tietyä, jotta šielä, missä meijän šuunnitelmien mukah piti olla, yöllä oli šatan lunta. Näin myö lopettima retken enkä mie piäššyn näkömäh El’brusie vielä kerran. Kaikissa paikoissa, mistä šitä šai nähä oli pilvistä, ne peitettih vuara. Enšin še harmitti, vain mie piätin, jotta še on hyvä šyy myöštyö Kavkazilla. 

P’atigorskissa meilä oli lisäpäivä kävellä ta kačella kaunehie lähipaikkoja. Yksi mieš meijän joukošta, Dima, tuli Vladikavkazih omalla autolla ta retken ajakši jätti šen šinne. Hiänki piätti jiähä lisäpäiväkši P’atigorskih, jotta matkuštua autolla Bermamit-platolla, kunne polkupyörällä šiän takie emmä piäššyn.

Še oli ihana ajatuš, šentäh kun Bermamit on korkie kallivo ta šen reunalta tuntuu, jotta niät koko Kavkazin vuarojen ket’t’un ta piänähtävyönä on El’brus – mahtava ta korkie. Matan viimesenä päivänä taivaš kuuli meijän toivehet ta näytti Šen. Vuarat ollah korkiet ta El’brus on kuin jättiläini ta ihaššut šiih enši kačahukšešta. 

Nyt mie tunnen, jotta tämä jättiläini vuottau milma ta mieleh tulou ajatukšie El’brusin piällä noušušta.


Alku luvekkua täššä.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Karjalan Sanomat
Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Kipinä
Paginad pätoimitajanke
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
Karjalan Sanomat
Oma Media -portaali: vuosi verkossa
Vuoden aikana portaalissa on julkaistu lähes 3 000 uutisjuttua ja artikkelia suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Lähisuunnitelmissa on avata uusia osioita.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana