Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa

Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa

Ilona Veikkolainen
29.09.2021
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Kolmekymmentä visakoivun taimea on istutettu Ruskealan puiston alueelle puiston ja Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen yhteistyön raameissa. Kuva: Ilona Veikkolainen
Kolmekymmentä visakoivun taimea on istutettu Ruskealan puiston alueelle puiston ja Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen yhteistyön raameissa. Kuva: Ilona Veikkolainen

Maanantaina kolmekymmentä visakoivun taimea istutettiin Ruskealan marmoripuiston alueelle. Taimet olivat yksi- ja kaksivuotiaita.

Istutukset ovat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja Ruskealan marmoripuiston yhteistyösopimusta.

Tieteen kannalta visakoivun kasvua tutkitaan aivan uusissa olosuhteissa.

— Meidän on vaikea ennustaa, miten puut kasvavat maassa, jonka alla on kallio. Saammeko näistä puista uusia visakoivuja vai emme? Meillä on paljon kysymyksiä, joihin haluamme saada vastauksia, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen metsäinstituutin tutkija Oksana Serebrjakova sanoo.

Karjalan tiedekeskuksen johtaja Olga Bahmet on sitä mieltä, että visakoivujen istutus tuo hyötyä turisteillekin. He voivat nähdä Ruskealassa harvinaisia ja kauniita puita.

Kokeet todistavat, että sadasta siemenestä kasvaa vain kaksi visakoivua.
Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen metsäinstituutin tutkija Oksana Serebrjakova

Visakoivujen määrä on vähentynyt nopeasti Karjalan luonnossa. Tilastojen mukaan tasavallassa on nyt noin 1 500 visakoivua. Monien puiden kasvupaikka pidetään salassa.

Tutkijat kertovat, että puita kasvaa Äänisniemellä, Laatokan seudulla ja Prääsän piirissä. Visakoivu ei kasva Karjalan pohjoisissa piireissä.

— Puita kasvaa Karhumäen piiriin asti. Tasavallan pohjoisten piirien sääoloissa visakoivu ei voi kasvaa. Karjalassa suurin osa puista on hävitetty hakkuissa. Visakoivuja lisätään menestyksellisesti Karjalan tiedekeskuksen metsäinstituutin laboratoriossa, Bahmet kertoo.

Luonnossa visakoivu lisääntyy huonosti, sillä vain pienestä osasta visakoivun jälkeläisiä syntyy visakoivuja.

— Taimivaihtoehtoja visakoivun kasvattajalla on kaksi: kasvattaa taimea siemenestä tai kloonata sitä. Laboratoriossamme visakoivuja vain kloonataan. Kun kloonaamme visakoivua, niin saavutamme täyden sadan prosentin tuloksen ja kaikki lisätyt taimet ovat visakoivuja. Siemenestä voi kasvaa sekä visakoivu että aivan tavallinen koivu. Kokeet todistavat, että sadasta siemenestä kasvaa vain kaksi visakoivua, Oksana Serebrjakova kertoo.

Olga Bahmetin mukaan paikalliset asukkaat ovat kiinnostuneet visakoivun kasvattamisesta, mutta taimia ei myydä Karjalassa.

— Emme pyri kasvattamaan paljon taimia. Tavoitteenamme on kloonata taimia ja tehdä tutkimuksia. Viime vuosina on kuitenkin syntynyt ajatus taimien myynnistä väestölle. Varmaankin se tulee mahdolliseksi, Bahmet sanoo.

Paljonko voi maksaa visakoivun taimi?

— Visakoivun kasvatus vaatii todella paljon työtä. Taimien kasvatus on kallista. Nyt emme voi sanoa, paljonko visakoivun taimi voisi maksaa, johtaja huomauttaa.

Laboratoriossamme on tapana ajatella, että visakoivun visautuminen on geenimuunnos.
Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen metsäinstituutin tutkija Oksana Serebrjakova

Karjalan metsäinstituutin ylitutkija Lidija Vetšinnikova on tutkinut visakoivua nelisenkymmentä vuotta. Maailmassa kiinnostus tätä puuta kohtaan on herännyt noin sata vuotta sitten. Vuodesta toiseen tutkijat eivät ole voineet selittää visakoivun mutaatiota, jonka vuoksi sen puuaine eroaa muista koivuista.

— Mutaation aiheuttajaa ei varmasti tiedetä. Laboratoriossamme on tapana ajatella, että visakoivun visautuminen on geenimuunnos. Se on periytyvä ominaisuus, Oksana Serebrjakova toteaa.

— Tutustumme ulkomaiseen kokemukseen ja jaamme kokemuksiamme visakoivun kasvattamisesta muiden tutkijoiden kanssa. Jokaisessa maassa käytetään eri menetelmiä visakoivujen määrän lisäämiseksi. Menetelmän valinta riippuu maan olosuhteista ja tutkijoiden tavoitteesta, Serebrjakova lisää.

Lannoitteet nopeuttavat kasvua

Karjalaiset tutkijat ovat keksineet lannoitteiden sisällön, joka nopeuttaa taimien kasvua. Vuoden vanhan taimen pituus voi olla noin kahdeksankymmentä senttiä ja kahden vuoden vanhan taimen pituus 120 senttiä.

Lannoitteita käytetään myös visakoivun taimien istutuksen jälkeen.

— Visakoivu juurtuu tavallisesti hyvin. Istutuksen paras aika on kevät. Koivua istutetaan myös lämpimällä syksyllä. Istutuksen jälkeen tärkeintä on suojella nuoria taimia hiiristä, 

Oksana Serebrjakova sanoo.

Hänen mukaansa ihmisten pitää suhtautua visakoivuun huolellisesti.

— Visakoivuja istutetaan harvoin. Tänä vuonna puita istutettiin viisi kertaa. Visakoivu vaatii valoisan avoimen kasvupaikan. Varjossa puu ei viihdy.

Nyt laboratoriossa toimii kolme tutkijaa. He kloonaavat taimia ja kasvattavat niitä kasvihuoneessa. Sitten he siirtävät taimia raittiiseen ilmaan ja seuraavat, miten visakoivut viihtyvät eri olosuhteissa. Metsäinstituutin laboratorioon on kerätty noin sata visakoivun genotyyppiä eri maista.

— Visakoivujen suurin määrä on Valko-Venäjällä. Siellä suurin osa visakoivuista lisääntyy luonnossa. Valko-Venäjällä visakoivuja suojellaan. Metsää, jossa on visakoivuja, ei hakata, Serebrjakova korostaa.



Lisää aiheesta
Oma Mua
“Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh”
Čalnan kyläs 21. kylmykuudu piettih Bes’odaine-ansamblin 30-merkipäiviä. Kuibo rodih da eläy nygöi ainavoluaduine pajojoukko?
Karjalan Sanomat
Videosarja tutustuttaa karjalaisiin tansseihin
Karjalaisista kansantansseista kertova video-opas ilmestyy ensi vuonna verkossa ja DVD-levyillä.
Kipinä
Kuin puola ta karpalo tultih yštäviksi
Tänä vuotena Karjalan luonto lahjotti meilä äijän meččämarjoja. Vaikka nyt ympäri vuuvven voipi oštua kaupašta kaikenmoisie ulkomualaisie makijaisie, ka karjalaisella mitänä parempua ta hyövyllisempyä, mitä meijän pohjoismarjat, vielä ei oltu kekšitty.
Kodima
Kut kaik zavodihe
Opendai Franciaspäi Gijöm Žiber (Guillaume Gibert) kändi vepsläižen eposan francian kel’he.
Karjalan Sanomat
Vanhat puutalot uuteen loistoon
Kaksi historiallista puurakennusta Petroskoin keskustassa korjataan lähiaikana. Niissä avataan Karjalan Unesco-kohteiden, Kižin saaren ja Karjalan kalliopiirrosten, opastuskeskukset.
Karjalan Sanomat
Moottoripyörällä Karjalasta Altain vuoristoon
41-vuotias Dmitri Sivuha ajoi moottoripyörällä Kostamuksesta Altain tasavaltaan yli 14 000 kilometriä.
Oma Mua
Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”
Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt tostu vuottu hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas, tiijonkandaizes biznesškolas “Skolkovo”. Kui naizen elokseh pujoittuu karjalan kieli?
Oma Mua
Vaikeukših kaččomatta ruato tuou iluo
Pimiekuun 21. päivänä Karjalan ratijo täytti 95 vuotta. Merkkipäivän kunnivokši kanšalliskielisen toimitukšen ruatajat juteltih oman ruavon erikoisukšista.
Karjalan Sanomat
Pitkärannan luterilaiset yhdessä 30 vuotta
Urut soivat nyt uudestaan Pitkärannan luterilaisessa puukirkossa. Soittimen lahjoitti Suomen Luodon seurakunta.
Oma Mua
Mie olen muššalla listalla
Pimiekuun 18. ta 19. päivinä Karjalan kanšallisešša teatterissa pietäh Mie olen muššalla listalla -spektaklin enši-iltua.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana