Vieristänny svätittih vetty
Mibo on Vieristy? Vieristy, meijän Herran, Jumalan, Iisusan Hristosan, Spuasan ristindypäivy on suurimii da kallehimii ristittylöin pruazniekkoi. Sinä piän kogo muailman ristittyöt mustellah Jevangelies mainittuu tapahtumua – Iisusan Hristosan ristindiä Jordanjoves. Spuasan ristii sanankandai Iivan Ristii.
Toine nimi, Jumalan jiävindy, on annettu pruazniekale čuvvon mustokse, kudai tapahtui ristimizen aigua. Pyhä Hengi kyyhköinny heityi taivahaspäi Hristosan piäle da iäni taivahaspäi sanoi Händy Poijakse. Jevangelienkirjuttai Luka kirjuttau sih nähte nenga:
Taivas avavui, i Pyhä Hengi heityi Hänen piäle rungallizennu, kui kyyhköi. Taivahaspäi kuului iäni: “Sinä olet Minun armas Poigu, Sinuh Minä olen mieldynyh.”
Muga oli jiävitty rahvahale nägyvänny da ellendettävänny Pyhä Sroičču: iäni – Ižä Jumal, kyyhköi – Pyhä Hengi Jumal, Iisussu Hristossu – Poigu Jumal. Oli tovestettu, ku Iisussu ei ole vaiku Ristikanzan Poigu, ga on Jumalangi poigu. Jumal jiävihes rahvahale.
Vieristy on yksi kahtestostu suurimas kirikön vuozipruazniekas, kudamat liitytäh Jevangelien histourieh da Kirikön histourieh. Nimi “kahtestostu” on annettu moizile pruazniekoile, kudamat ylen lähäzesti koskietah Herran Iisusan Hristosan da Jumaldoman muallistu elostu da jagavutah Herran pruazniekkoih, net on omistettu Herrale Iisus Hristosale da Jumaldoman pruazniekkoih, net on omistettu Jumaldomale. Vieristy on Herran pruazniekku.
Ven’an Pravoslavnoi Kirikkö pidäy Vieristiä 19. päivänny pakkaskuudu uvven aijanluvun mugah.
Jumalan jiävindäl, Vieristän pruazniekal on nelli päiviä ezipruazniekkua da kaheksa päiviä jälgipruazniekkua. Ezipruazniekku – se on yksi libo mondu päiviä enne suurdu pruazniekkua, kudamien jumalansluužbis jo on lähestyjäle pruaznuittavale tapahtumale omistettuu malittuu. Jälgipruazniekakse sanotah samanmoizii päivii pruazniekan jälles.
Pruazniekan annandu on 27. pakkaskuudu uvven aijanluvun mugah. Pruazniekan annandu on erähien suurien, kallehien pravoslavnoloin pruazniekoin jälgimäine päivy. Sinä piän pietäh eri jumalansluužbu, se on pruazniekallizembi, migu toizinnu jälgipruazniekan päivinny piettävät sluužbat.
Pyhitettyy da elämättömäs muas käveltyy sanankandai Iivan Ristii tuli Jordanjovele, kunne jevreit tavan mugah käydih uskondopezole. Täs häi rubei sanelemah rahvahale riähkien tunnustamizes da ristimizes riähkien jättämizekse da rubei ristimäh rahvastu Jordanjoves. Se ei olluh Ristimizen meno, mittumannu myö tiijämmö sen nygöi, ga se oli sen ezikuva.
Rahvas uskottih Iivan Ristijän ennustuksii, monet ristittihes Jordanas. Kerran jogirandah tuli iče Iisussu Hristossu. Sih aigah Hänel oli kolmekymmen vuottu igiä. Spuassu kyzyi Iivanua ristie Händy. Sanankandai ylen äijäl hämmästyi da sanoi: “Sinägo tulet minun luo ristittäväkse? Minulhäi pidäs suaja Sinus oigei ristindy!” Ga Hristossu sai händy uskomah, ku “tälleh meil pidäy täyttiä Jumalan oigei tahto.” Ristimizen aigah taivas avavui, i Pyhä Hengi heityi Hänen piäle rungallizennu, kui kyyhköi. Taivahaspäi kuului iäni: “Sinä olet Minun armas Poigu, Sinuh Minä olen mieldynyh”.
Vieristy, Herran Ristindy oli enzimäine Hristosan jiävindy Izrail’an rahvahale. Juuri Jumalan jiävindän jälles Opastajan peräh lähtiettih enzimäzet opastujat – apostolat Andrei, Simon (Pedri), Hilippy, Nafanail.
Kahtes Jevangelies – Matfein da Lukan mugah – luvemmo, ku Ristindän jälles Spuassu meni elämättömäh muah, kus pyhitti nellikymmen päiviä, ku varustuo ruadoh rahvahan keskes. Pahalaine muanitteli Händy, net nellikymmen päiviä Iisussu ei syönnyh nimidä, a niilöin mendyy Hänel jälgimäi rodih nälgy. Pahalaine kolme kerdua tuli Hristosalluo da muanitteli Händy, ga Spuassu oli luja da vastusti sattanua.
Vieristän pruazniekku ei ole pyhitespäivy. Ga Vieristän synnynpiän, se on päivy pruazniekkua vaste, pravoslavnoit pyhitetäh, da pyhä on aiga kova. Synnynpiän tavan mugah varustetah erinomastu syömisty nižunjyväs libo riisansuurimas, kunne pannah metty da iz’umua mavukse.
Vieristiä ruvettih pruaznuimah vie silloi, konzu apostolat oldih hengis. Tädä päiviä mainitah Apostoloin opastuksis da siändölöis. Ga allus Vieristy da Rastavu oldih yhtenny pruazniekannu, sen nimi oli Jumalan jiävindy.
Nelländen vuozisuan lopus algajen (eri kohtis eri aigah) Vieristy rodih eri pruazniekakse. Ga nygöigi jumalansluužbas voimmo nähtä Rastavan da Vieristän yhtenäžyön jälgii. Ezimerkikse, mollembal pruazniekal on synnynpäivy, konzu on kova pyhä da erinomazet perindöt.
Hristossah uskon enzimäzien vuozisualoin aigah Vieristänny ristittih uuzii Hristossah uskojii, sendäh tädä päiviä puaksuh sanottih “Opastuksen päiväkse”, “Valgieloin päiväkse” libo “pyhikse Valgieloikse” – sen merkikse, ku Ristindymeno puhtastau ristikanzua riähkis da opastau Hristosan Valgiel. Jo silloi sinä piän oli tavannu svättie vetty vezistölöis...
