Videoprojekti tutustuttaa Suomeen ja Ruotsiin

Videoprojekti tutustuttaa Suomeen ja Ruotsiin

Margarita Pehkonen
13.08.2021
Suurlähetystöjen media- ja kulttuuriyksikköjen työntekijät kertovat kotimaiden kulttuurista lyhyissä videoissa. Videot ovat keränneet tuhansia katseluita.
Yhden videon kuvaaminen vie yleensä vain noin parikymmentä minuuttia. Videot kuvataan tavallisella kännykkäkameralla Suomen suurlähetystön tiloissa. 6+. Kuva: kuvakaappaus videosta
Yhden videon kuvaaminen vie yleensä vain noin parikymmentä minuuttia. Videot kuvataan tavallisella kännykkäkameralla Suomen suurlähetystön tiloissa. 6+. Kuva: kuvakaappaus videosta

Koronapandemia sulki rajat, mutta Suomeen ja Ruotsiin voi kuitenkin tutustua videoiden avulla. Suomen ja Ruotsin Moskovan-suurlähetystöjen media- ja kulttuuriyksikköjen työntekijät kertovat videoprojektissa kotimaiden kulttuurista.  

— Videoprojektin idea sai alun perin alkunsa siitä, että eräs venäläinen paikallislehti oli artikkelissaan kertonut virheellisesti, että Ruotsissa olisi enemmän järviä kuin Suomessa. Korjasimme tämän faktan Suomen Moskovan-suurlähetystön Twitter-tilillämme, Suomen Moskovan-suurlähetystön lehdistövirkamies Taneli Dobrowolski muistelee.

— Tästä käynnistyi Suomen ja Ruotsin suurlähetystöjen välillä Twitterissä käyty väittely, jossa selviteltiin, kummassa maassa on enemmän järviä, saaria ja saunoja. Ystävällismielinen väittelymme sai näkyvyyttä myös venäläismediassa ja päätimme jatkaa sitä videomuodossa, hän jatkaa.


Tähän mennessä on kuvattu kolme videota. Ensimmäinen video kertoo venäläisistä sananlaskuista ja niiden suomalaisista ja ruotsalaisista vastineista. Toinen video koostuu kahdesta osasta. Se paljastaa, mitä venäläiset googlaavat Suomesta ja Ruotsista.

— Molemmat aiheet ovat erittäin kiinnostavia ja meillä oli hyvin hauskaa, kun teimme niistä videoita. Maidemme välisten yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien selvittäminen ja tutkiminen on aina erittäin kiinnostavaa ja antoisaa, Dobrovolski kertoo.

Videoissa diplomaatit kertovat, miksi Ruotsi ei ottanut käyttöön kovia koronarajoituksia, miksi siellä ei pidetä Astrid Lindgrenin satuteoksen Katto-Kassinen-hahmosta. Myös katsojat saavat tietää, miksi Suomessa ei ole aitoja ja miksi suomen kieli kuulostaa japanilaiselta.

— Sananlaskut ja verkkohaut valitsivat meidän omat kollegat suurlähetystöissämme. Verkkohakuja ei näytetty minulle ja Ruotsin-kollegalleni Erik Norberghille ollenkaan etukäteen, joten meidän reaktiomme videolla ovat täysin spontaaneja, Dobrowolski kertoo.


Dobrowolskin mukaan videoiden kuvaaminen on tosi hauska prosessi.

— Yhden videon kuvaaminen vie yleensä noin parikymmentä minuuttia, sillä kuvaamme videot aina yhdellä otolla. Videot kuvataan tavallisella kännykkäkameralla Suomen suurlähetystön tiloissa, diplomaatti kertoo.

Videot julkaistiin suurlähetystöjen YouTube-kanavilla ja sosiaalisissa medioissa. 

— Videoita on katsottu sosiaalisen median eri alustoilla yhteensä kymmeniä tuhansia kertoja ja olemme saaneet niistä runsaasti myönteistä palautetta, Dobrowolski huomauttaa.

Monet katsojat toivovat, että projekti jatkuu edelleen, ja tuovat diplomaateille tulevien videoiden ideoita.

— Videoidemme tavoitteena on kertoa kotimaistamme viihdyttävästi ja kiinnostavasti. Ideoita videoita varten etsimme meidän ruotsalaisten kollegojemme kanssa. Olemme saaneet paljon hyviä ehdotuksia myös sosiaalisen median kanaviemme seuraajilta sekä videoidemme katsojilta, Dobrowolski kertoo.

— Kiinnostavia aiheita ovat muun muassa Suomen ja Ruotsin samankaltaisuudet ja eroavaisuudet. Seuraava video saatetaan tehdä maidemme ruokakulttuureista, mutta tätä emme ole vielä lopullisesti päättäneet, Dobrowolski sanoo.



Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana