“Vepsläine adivhonuz”: lebuaig da openduz

Darja Hil’
02.07.2026
Šoutjärven škol vägesti “Vepsläine adivhonuz”-projektanke i nügüd’ todenzoitab sen eloho.
“Vepsläižen adivhonusen” tulii irdnägo (dizain-projekt). Kuva: Projektan arhivaspäi
“Vepsläižen adivhonusen” tulii irdnägo (dizain-projekt). Kuva: Projektan arhivaspäi

Semendkus oli nimitadud norišton projektoiden rahoitusen konkursan vägestajad. Niiden luguhu putui Šoutjärven škol “Vepsläine adivhonuz” -projektanke, miččen todenzoitamižehe om anttud 488 tuhad rubl’ad. Norišton sädand- da tedoiniciativoiden tugi mülüb “Opendusen kehitoitand” -valdkundaližehe programmaha da “Venäma om voimusiden ma” -regionaližehe projektaha.

Täl vodel mugoine konkurs sädihe toižen kerdan Karjalan pämehen Artur Parfenčikovan käskön mödhe. Vägestajad valitihe sijaližiden eläjiden änestamižel internetas da ekspertoiden arvostelmižel. 23 vägestajad sab läz 10 millionad rubl’ad.

Šoutjärven škol tegihe konkursan vägestajaks jo toižen kerdan: muloi parahimiden keskes oli sen “Teatrpaja”-projekt, miččen aigan oli tehtud školteatr da vedetud erazvuiččid azjtegoid. Täl vodel sündui idei “Vepsläine adivhonuz” -nimel.

Projektan avtorad oma vepsän kelen opendai Ales’a Anušenkova, pämehen kazvatuznevoi Sem’on Jefremov, a mugažo openikad Pavel Lonin i Tatjana L’vova 10. klassaspäi, Darja Fedorenko i Jekaterina Feškina 9. klassaspäi da Alina Bogdanova 8. klassaspäi.

Projektan radjouk om tehnus surembaks: männudel kerdal kahten opendajan ližaks oli vaiše koume openikad, miččiden keskes mugažo oliba Darja Jekaterinanke.

Tahtoižim čomitada necidä ezizalad muga, miše tegižihe nägujaks vepsläine ičelad, miše ezmäižel sijal oliži vepsän rahvahan tem, vepsläine vizualine kod.

Tegijoiden sanoiden mödhe, projektan päidei om vajehtada toižen žirun ezizalan irdnägon, čomitada sidä. Ezmärgidme neciš ezizalas pidetas oficialižid azjtegoid, miččiden aigan todas valdkundan rahvahaline flag, pauklahjoitas openikoid da opendajid i m. e.

— Meiden škol om ani vanh, siš ei ole nimidä erazvuittušt, i sikš lapsil sündui idei školan prostas pertedesen ezizalaspäi tehta čoman sijan ičeze erigoičusidenke. Tahtoižim čomitada necidä ezizalad muga, miše tegižihe nägujaks vepsläine ičelad, miše ezmäižel sijal oliži vepsän rahvahan tem, vepsläine vizualine kod, — sanui üks’ projektan avtoroišpäi Ales’a Anušenkova.

Ezmäi kaiked planuitas riputada ezizalan seinha suren Karjalan Valdkundan kartan, miččel vepsläižiden küliden nimed kirjutadas vepsän kelel. Sen ližaks projektan avtorad tahtoiba ostta pehmdad kaludištod (divanoid dekorativižidenke pölusidenke, pufikoid), riputada iknoile uzid žal’uzid — i nene kaik planuitas čomitada rahvahaližes stil’as.

Idei om siš, miše tuldes udehe ezizalha ristit nägištaiži vepsläšt kul’turad, rižaiži rahvahališt il’mištod.

— Kaiken ližaks meil linneb magnitižid ozuteluzpaličid, miččihe planuičem riputada openikoiden radoid. Uz’ ezizal om hüvä sija ozutelusiden täht. Nece andab čoman voimusen ozutada openikoiden lahjavut. Tahtoim, miše lapsiden radod ei venuižigoi klassoiden arhivoiš, a ihastuižiba kaikid tahtnikoid, — ližazi Ales’a.

Projektan radjoukun planoiš om ostta literaturad da stolvändoid vepsän kelel, miše lapsed voižiba školkeskustoiden aigan lugeda da väta.

Projektan radjoukun planoiš om ostta literaturad da stolvändoid vepsän kelel, miše lapsed voižiba školkeskustoiden aigan lugeda da väta. Völ tahtoitas sauda interaktivine kiosk, kus linneb voimuz tedištada midä-se ut da melentartušt vepsläižiden polhe, kundelta rahvahan sarnoid da muzikad. Muga udištadud ezizal tehtas lebusijaks openikoiden da opendajiden täht.

— “Vepsläine adivhonuz” om ani čoma idei, sikš ku kaiken ližaks sigä voib vedäda erazvuiččid urokoid vai urokoiden paloid — kävutoittes kartad, stolvändoid da interaktivižen kioskan voimusid. Mö lujas nadeimoiš, miše kaik ozutase, — sanub Ales’a.

Radho völ ei tarttud, sikš miše nügüd’ tariž tehta puhtazkohenduz, a kezan lopus –ostta dekorativižid materialoid da kaludištod.

“Vepsläine adivhonuz” planuitas avaita 4. kül’mkud, no mugažo avaidusen aigmäräks voib tehta redukun 31. päivän. Nece om tärged: sil päiväl Šoutjärves vedetas “Pajokeraine” -rahvahan fol’kloran muzikaline festival’, i azjtegon adivoil linneb voimuz tundištadas udištadud školan ezizalanke.

Johtutam, miše norišton projektoiden rahoitusen programm andab školiden da opištoiden openikoile voimusen tarita ičeze idejoid siš, kut paremboita i mugavoita openduzümbrištod, da sada rahoid idejoiden todenzoitamižehe. Karjalas ühten projektan rahatugi ei voi olda enambad 500 tuhad rubl’ad.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Hyvät valokuvat: tarina, joka ei ole kuviteltu
Karjalan kansallisen teatterin näyttämöllä kantaesitettiin tuore esitys. Se ei kerro menneestä ja tulevasta eikä kuvitellusta maailmasta vaan siitä, mitä tapahtuu nyt.
Oma Mua
Tahtot eliä hyvin – ga elä
Heččulankylän eläjät ei uneksita suadamattomua. Hyö hyvin tietäh: tahtonet parandua omua elaigua — pidäy ruadua.
Oma Mua
Venäjän rahvahiin kielilöin päivä pijettih Tverin Karielašša
Tänä vuodena miän šuurella Veniäjällä enžimäzičči oli Venäjän rahvahiin kielilöin päivä.
Karjalan Sanomat
Lasten museomotivaatio suurennuslasin alla
Slydarium-monitoimitiloissa järjestettiin podcast-päivä. Asiantuntijat antoi vat vinkkejä, miten saada lapset ja nuoret innostumaan museosta.
Oma Mua
Peččerin setolaiset: mitä jiäy meijän jälkeh?
Seto on pieni rahvaš, kumpani ammusista ajoista eläy Venäjän ta Viron rajalla. Jotta kuunnella seton kieltä, mie läksin Peččerin piirih (Pskovin alovehella) ta kävin Saagorja-kyläššä (venäjäkši – Mitkovitskoje Zagor’je).
Karjalan Sanomat
Vepsäläinen folklore tutuksi nuorille
Uusi hanke on omistettu vepsän kielelle ja kansanperinteelle. Eri-ikäiset ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan.
Karjalan Sanomat
Karjalaisia maitotuotteita laajasti markkinoille
Karjalaan perustettu koordinaationeuvosto edistää maidontuottajien ja -jalostajien välistä kanssakäymistä, jotta paikallisia maitotuotteita olisi laajasti esillä tasavallassa.
Oma Mua
Iäniopaš upottau Kalevala-runoelmah ta kyläelämäh
Koštamuksen musejo on luatimašša iäniopašta, kumpani tuttavuššuttau karjalaiseh kulttuurih ta perintehih. Opaš luajitah Pohjolan hyvyš -rahašton rahotukšella.
Karjalan Sanomat
Legendaohjaaja tekee elokuvan muinaisesta Karjalasta
Historiallinen elokuva kertoo karjalaisten ja ruotsalaisten välisestä taistelusta 1100-luvulla. Vladimir Grammatikov esiintyy elokuvan tuottajana.
Kipinä
Raviet virzut
Tataroin rahvahan suarnun kiändi karjalakse L’ubov’ Baltazar.
Kirjaudu sisään
Please authorize:
Login:
Password:

Forgot your password?