Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin

Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin

Marina Petrova
20.06.2024
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Tunnelissa kasvava vadelma tuottaa suurempia ja tasalaatuisempia marjoja kuin avomaalla. Kuva: AgroAljansin VKontakte-sivu
Tunnelissa kasvava vadelma tuottaa suurempia ja tasalaatuisempia marjoja kuin avomaalla. Kuva: AgroAljansin VKontakte-sivu

Yrittäjä Ivan Protasovin marjatila on Karjalassa ensimmäinen, jolla ryhdytään kasvattamaan vadelmaa tunnelissa. Tunnelissa voi paremmin varmistaa marjan laadun, säilyvyyden ja sadon runsauden.

— Marja kypsyy tunnelissa tietenkin nopeammin, kuin avomaalla. Siis ensimmäisiä marjoja saamme jo heinäkuun alussa ja viimeisiä lokakuussa. Satokausi jatkuu huomattavasti pidempään, Protasov kertoo.

— Tärkeintä on se, että saamme laadukkaita kilpailukykyisiä marjoja, koska tunnelit suojaavat marjaa tuulelta, sateelta ja rakeilta, hän korostaa.

Aunukselainen yrittäjä siirtää vadelmantuotantonsa muovin alle kolmella hehtaarilla ensi vuonna. Hän on saanut tänä vuonna Agrostartup-apurahaa pienten ja keskisuurten yritysten ja yrittäjyyden tukemisen kansallishankkeesta.

— Hankimme valtion avustuksella tarvittavat laitteet. Istutamme vadelmapensaita syksyllä tai ensi vuoden keväällä. Hankimme vadelmapensaita omalla kustannuksellamme, Protasov kertoo.

Tunnelien käyttö lisää hehtaarin satoa moninkertaisesti ja parantaa marjan laatua, mistä on hyötyä muun muassa pakastekuivattujen marjojen tuotannossa.

— Heikompi laatuisia marjoja pakastamme hillon ja marmeladin valmistamiseksi.

Marjatuotteita markkinoidaan maatalousosuuskunnan välityksellä, jota johtaa yrittäjä Ivan Protasov.

Tunnelien käyttö mahdollistaa tuoreen marjan tarjoamisen matkailijoille heinäkuusta lokakuuhun. Maatilamatkailu lisää asiakkaidemme määrää.
Ivan Protasov, AgroAljans-maatilaosuuskunnan johtaja

Maatalousosuuskunta aikoo ensi vuonna Protasovin johdolla harjoittaa myös maatilamatkailua.

— Tunnelien käyttö mahdollistaa tuoreen marjan tarjoamisen matkailijoille heinäkuusta lokakuuhun, hän huomauttaa.

Maatilamatkailuprojektin olisi määrä alkaa tänä kesänä, mutta sähkö- ja maaongelmat viivästyttävät sen alkamista.

Protasovin mukaan tuore marja on edullisin tuote yrittäjälle, joka harjoittaa marjanviljelyä ja -tuotantoa. Hän haluaa kehittää maatilamatkailua tuoreen marjan myynnin lisäämiseksi.

— Maatilamatkailu lisää asiakkaidemme määrää, Protasov korostaa.

Tuore vadelma kestää kolme tai neljä tuntia. Matka Aunuksesta Petroskoihin on pitkä ja liiketoiminnan kannalta kannattamaton.

— Voimme pakastaa ja jalostaa marjoja, joita emme voineet myydä turisteille. Marjanjalostamo on kymmenen kilometrin päässä pelloiltamme, yrittäjä sanoo.

Vadelmaa käytetään marmeladin ja hillon valmistukseen.

Toukokuun toisella viikolla Aunuksessa oli lunta, ja kymmenen päivän kuluttua lämpötila nousi noin 30 asteeseen.
Ivan Protasov, AgroAljans-maatilaosuuskunnan johtaja

Vadelma on tunneliviljelyyn hyvin soveltuva kasvi. Satotaso on runsaimmillaan noin kolme vuotta istutuksesta ja vadelma voi antaa satoa jopa kymmenen vuotta.

— Tehtävänä on kehittää marjanviljelyä niin, että marjoja riittää tuotantoon, Protasov korostaa.

Puutarhamarjojen lisäksi yrittäjä käyttää tuotannossa myös luonnonmarjoja.

— Osuuskunnassa on marjanviljelijöitä, jotka kasvattavat vadelman lisäksi myös mansikkaa, puna- ja mustaherukkaa, karviaista, marja-aroniaa ja tyrniä, yrittäjä sanoo.

Tänä vuonna mansikan ja muidenkin puutarhamarjojen satokausi aikaistuu Aunuksessa lämpimän alkukesän vuoksi.

— Toukokuun toisella viikolla Aunuksessa oli lunta, ja kymmenen päivän kuluttua lämpötila nousi noin 30 asteeseen. Saimme kevättyöt valmiiksi lyhyessä ajassa. Jouduimme palkkaamaan lisää työvoimaa, yrittäjä sanoo.

Protasovin mukaan työvoimaa ei kuitenkaan riitä. Hän aikoo lisätä tuotantomääriä palkatakseen työvoimaa koko marjojen kasvukaudeksi.

— On helpompi löytää lisää työvoimaa muutamaksi kuukaudeksi kuin pariksi viikoksi, yrittäjä huomauttaa.

Marjatuotteet matkamuistona Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin

Pietarin kansainvälisessä talousfoorumissa Yhdistyneiden Arabiemiraattien valtuuskunta arvosti suuresti AgroAljans-maatalousosuuskunnan marjatuotteita. Osapuolet käsittelivät yhteistyömahdollisuuksia.

AgroAljansin tuotteet lähetettiin Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin matkamuistona Venäjältä. Maatalousosuuskunta tuottaa kuivattuja marjoja, marmeladia, hilloa, sorbettia, sefiiriä, marenkia, kaali-, kesäkurpitsa-, kurpitsa- ja omenasipsejä sekä teetä pakurikäävästä ja yrteistä.

Huhtikuusta 2024 lähtien AgroAljansin puheenjohtaja Ivan Protasov on johtanut Karjalan osaamiskeskuksen kanssa perustamaansa Karjalan tasavallan maanviljelijöiden liittoa.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana