Uuvvenvuuvven ihmehet

Uuvvenvuuvven ihmehet

Zoja Paškova
11.01.2023
Uuvven vuvven uattona mie kävelin meččäpolkuja myöten, ihualin mečän talvista korissušta, vuotin uušie vaikutelmie ta tapuamisie.
Lumikani-luajoš. Kuva: Zoja Paškova
Lumikani-luajoš. Kuva: Zoja Paškova

Alko Uuši vuosi 2023. Pruasniekan tunneh vielä liitelöy kaikešša. Ihmisillä on onnellisie nuamoja. A Uuvven vuvven uattona šielu täyty ilolla valitešša lahjoja omahisilla ta yštävillä, koristuas’s’a kuušija, vuottuas’s’a uušie vaikutelmie ta tapuamisie. Vot i mie, tavan mukah, kävelin meččäpolkuja myöten ta ihualin mečän talvista korissušta. 

Kerran lumišatien jälkeh alko kova pakkani ta meččä heti muuttu kaunehemmakši. Kuušien ta mäntyjen okšat kuurottih puitto Pakkaisukko koristi niitä uuvvenvuuvven šeppelehillä. A jiäkepit, pajun, huavan ta koivun okšat tultih taikamaisiksi. 

Šemmosešša starinamaisešša mečäššä on erikoini tunneh, himottau huaveilla, arvauttua toivomukšie. Vet ei tyhjäh šanota, jotta Uuvven vuuvven uattona kaikki aina toteutuu ta tapahtuu.

Vot i kävelleššä starinamaisešša mečäššä piätin iäntyä taikašanat: 

– Haluon ihmehtä! Haluon ihmehtä! Haluon ihmehtä!

Kun iännin nämä tietošanat kolmanteh kertah, heti kuulin kulkkusien hellyä šoittuo valššin ritmissä. A šiitä alko lentyä pöyhie lumi. Vuottuas’s’a mitänih kummallista miula šalpasi henkie. Yhtäkkie okšikkahan kuušen ympäri olijalla nurmikolla mie nävin tanššissa vesseläšti pyörijän pariskunnan. Mie en heti ymmärtän, ket hyö oltih. Kačottuon tarkkah oikein šuurešša pöyhieššä pallošša ruškeine nenineh mie tunsin lumiukkuo. Hänen kera valššasi šuuri emäkani pitkine korvineh. 

Puitto lumoutettuna mie pitälti šeisoin ta kačoin tanšših, kumpasešša pyörittih lumitähet ta Uuvven vuuvven simvolit. Lallattuan tuttuo šäveltä mie tanššin heijän kera.

Puitto lumoutettuna mie pitälti šeisoin ta kačoin tanšših, kumpasešša pyörittih lumitähet ta Uuvven vuuvven simvolit. Lallattuan tuttuo šäveltä mie tanššin heijän kera. A šiitä musiikki alko hilletä, kiihtyjä tuuli vei kunne lienöy lumitähtijä. Ympäri kaikki hilleni, starinamaiset huamut heti hävittih. 

Mie läksin polkuo myöten kotih ta hil’l’asešti lallatin ennein kuultuo šäveltä. Šiitä miula tuli vähän ikävä, jotta kaikki loppu yhtä vuottamatta kuin alko. Nykyjäh kenkänä ei rupie uškomah ihmehih, vet mitänä ei jiänyn, kaikki haihtu. 

Tultuo kotih mie jakšoin palton, panin jalkah töppöset ta aššuin huoneheh.

– Oho! Ihmeh! 

Miun pehmieššä kiikkustuulašša vapuašti istu ta kiikku tuntomatoin eläin. Tietyäkšeni hänellä oli lumiukon vartalo ta nenä, a šilmät, korvat ta käpälät oltih kanilta. Nähtyö miut hiän šano kovalla iänellä:

– Terveh!

“Kaiken lisäkši hiän vielä i pakajau”, mie smietin. 

Mie vaštasin hänellä:

– Terveh! Ken šie olet?

– Zoja, šiehän kyšyit ihmehtä, vot mie i olen täššä! Olen Uuvven vuuvven 2023 simvoli, kani! šano eläin.

Jumalan kiitoš, jotta olet vain kani lumiukon puvušša! Olen iloni kun miula on šemmoni vieraš, ka pitäy smiettie, mitein nimittyä šilma. Mie kekšin! Šie olet Lumikani.

Mitänä ymmärtämättä mie tuaš kyšyin: 

– A miksi šiula on porkkanannäköni nenä?

Eläin vaštasi:

– Ka mie olen lumiukon puvušša, vet kohta tulou uuvvenvuuvven karnavali. 

– Avoi-voi! No šie, kani, pölätit milma! henkähin mie helpotukšella. – Šilloin kaikki on kunnošša. A miepä heti smietin, jotta špouvasin šiut kotih. Eklein televiisorissa kačoin kauhien filmin mutanttiloista. Miušta tuntu, jotta šie olet geeniteknologijan tevoš ta kiukkustuulašša istuu lumiukon ta kanin gibriidi. Jumalan kiitoš, jotta olet vain kani lumiukon puvušša! Olen iloni kun miula on šemmoni vieraš, ka pitäy smiettie, mitein nimittyä šilma. Mie kekšin! Šie olet Lumikani. 

Kani alko vesseläšti nakrua ta rupesi laulamah: 

– Olen kani, kani, kani! Hyppyän kunne tahtonen! Ta voin vesseläšti onnitella šiun yštävie! 

– Lumikani! Hyvä, jotta olet miun kera! Yheššä rupiemma iloštumah vierahista ta melusašta pruasniekkastolašta, a šuattuas’s’a vuotta 2022 toivotamma kaikilla lujua tervehyttä ta lykkyö Uutena vuotena!

Lumikani alko kiiluo muhašša:

– Mieki olen mielissäni šemmosešta vierahanvaraisuošta ta vuotan tapuamista šiun yštävien kera! 

A šiitä hiän anto miula käpälät ta myö lujašti šepäytymä. Ta mie ymmärrin, jotta vuotena 2023 kaikki tulou hyvin! 

Yštäväni, ušo uuvvenvuuvven ihmehih – ne toteuvutah!



Lisää aiheesta
Oma Mua
Olen ku ven’alaine futbolistu: hyvin tiijän siännöt
Afriekkalazen puutundu karjalazeh kyläh on ani harvu šeikku. Douhturi Ogbue Gabriel Džideofor ruadau Vieljärvel tostu kuudu. Kui elähteleh lämmän muan ristikanzu pohjazes kyläs?
Kipinä
Hoivu leiby
Valgo-Ven’an rahvahan suarnu.
Karjalan Sanomat
Hanke edistää karjalaista kieltä ja nukketeatteria
Karjalankielisiä nukkenäytelmiä harjoitellaan harrastajateatterissa huhtikuusta alkaen.
Oma Mua
Pohjolan luomua: šuunnitelma eistäy käsitöitä Karjalašša
Uuši käsityöalan kehityššuunnitelma on valmisteilla Karjalašša. ECHO-yhissykšen omat ta ulkopuoliset asientuntijat luajitah šitä viijen vuuvven ajalla.
Oma Mua
Nuorilla kepalaisilla ei ole aikua ikävöijä
Tänä vuotena Kepan Ort’t’o Stepanovilla nimitetyššä pieneššä koulušša opaštuu 13 lašta. Še on Kalevalan piirin pienin koulu.
Karjalan Sanomat
Torvi-CAMP kutsuu mukaan
Nuoret soittajat Venäjän eri alueilta kokoontuvat musiikkileirille, joka käynnistyy Petroskoissa maaliskuun lopussa. Viiden leiripäivän aikana he tutustuvat erilaisiin perinteisiin puhallussoittimiin.
Karjalan Sanomat
Puškin-kortti: Ohjelman suosiota on syytä lisätä
Yli 10 000 Puškin-korttia jäi käyttämättä Karjalassa. Kulttuurityöntekijät aktivoituivat ja lähtivät kouluihin kertomaan kortin mahdollisuuksista.
Oma Mua
KniiguMelliččä: “Periodikašša” esitettih uušie kirjoja
Karjalan tašavallan kanšojen yštävyštalošša jokavuotisešša KniiguMelliččä-esittelyššä Periodika-kuštantamo kerto vuotena 2022 julkaistuista kirjoista.
Oma Mua
Talo muuttu musejokši
Petroskoilaini Jelena Panfilova lunašti 150 vuotta vanhan talon 1900-luvun lopušša. Turistiloilla kerrotah talon istorijua ta näytetäh kauppiehan kauppua, kumpani on rekonstruoitu vuotena 2015.
Karjalan Sanomat
Koululainen suunnitteli bionisen käsiproteesin
Petroskoilainen yhdestoistaluokkalainen Vladislav Sambuk kehitti bionisen käsiproteesin ja voitti Petroskoin tulevaisuus -konferenssin ATK-sarjassa.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana