Karjalassa on lukuisia vesistöjä, jotka houkuttelevat tutkijoita koko Venäjältä. Syyskuun puolivälissä tutkimusmatkalle lähtivät Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen Pohjoisten alueiden vesiongelmien instituutin tutkijat.
— Matkamme tutkimuskohteina ovat olleet Karjalan vähän tunnetut vesiputoukset. Olemme järjestäneet tutkimusmatkan Venäjän maantieteellisen seuran tuella. Tämä on toinen tutkimusmatka. Ensimmäinen oli vuonna 2015, Karjalan tiedekeskuksen Pohjoisten alueiden vesiongelmien instituutin tutkija ja tutkimusmatkan osallistuja, Aleksei Tolstikov kertoi puhelimitse.
Välillä puhelinyhteys katkesi, koska Tolstikov kertoi tutkimusmatkasta kävellen kohti vesiputousta.
Viisi vuotta sitten tutkijoiden tutkimuskohteina olivat Laatokan Karjalan vesiputoukset. Tänä vuonna tutkijat lähtivät Karjalan pohjoisosaan. Tutkimusmatka alkoi 19. syyskuuta ja päättyi 4. lokakuuta.
— Karjalan pohjoisessa vesiputouksia on paljon. Lisäksi olemme tutkineet muutaman vesiputouksen Murmanskin alueella, Tolstikov kertoo.
Tutkimuskohteet valittiin 1960-luvulla ilmestyneen Karjalan vesiputoukset -kirjan ja koskenlaskua harrastavien sekä paikallisten asukkaiden suosituksien perusteella.
— Olemme tutkineet yli 30 vesiputousta viidessä Karjalan piirissä. Mittasimme vesiputouksien korkeuden. Oli tapauksia, kun paikaliset asukkaat kertoivat kymmenen metrin korkeasta putouksesta, mutta sen todellinen korkeus oli vain kaksi kolme metriä. Putouksen minimikorkeus on metri. Jos korkeus on alle metri, se on koski, Tolstikov kertoo.
— Rehellisesti sanoen putouksen korkeus muuttuu vuodenajasta riippuen, mutta ero ei voi olla niin suuri, hän huomauttaa.
Tolstikovin mukaan korkein tutkimusmatkan aikana tutkittu vesiputous on Kalevalan piirissä sijaitseva Kumikoski. Sen korkeus on 13,5 metriä.
Tutkijat toivovat, että heidän tutkimustuloksensa eivät tuo hyötyä pelkästään hydrologeille, vaan myös matkailijoille.
— Teemme tiivistä yhteistyötä Petroskoin valtionyliopiston liikunnan, urheilun ja matkailun laitoksen kanssa. Laitoksen edustajat pyysivät meitä tutkimaan putouksia, joista tulevaisuudessa voisivat tulla tunnetut ja suositut matkailukohteet kuten esimerkiksi Kivatsu tai Jukankoski, Tolstikov sanoo.
— Siitä syystä etsimme myös paikkoja, joihin tulevaisuudessa voisi rakentaa näköalapaikkoja, hän lisää.
Tutkimusmatkan osallistujat yrittivät tutkia Kola-valtatien lähellä sijaitsevia putouksia.
— Suurin osa tutkimuskohteista sijaitsee 600—800 metrin päässä valtatieltä, mutta useimmiten putouksille johtavat tiet ovat niin huonossa kunnossa, että putousten lähelle voi päästä vain mönkijällä tai jalkaisin, Tolstikov kertoo.