Uusi majoitustapa Lahdenpohjan piiriin
Viime kesä toi Karjalaan kotimaan matkailubuumin. Tasavallan matkailuhallinnon mukaan vuonna 2020 koronapandemian vuoksi supistuneen matkailukauden aikana Karjalassa vieraili 790 000 turistia.
— Turistien suosiossa oli perinteisesti Laatokan Karjala. Lahdenpohjan alueen kaikki majoituspaikat oli varattu loppuun, Karjalan matkailuhallinnon varajohtaja Olga Lukina sanoo.
Tunnetun hotellivarausjärjestelmän mukaan Lahdenpohjan piirissä on 44 majoituspaikkaa.
— Lähiaikoina majoituspaikkojen määrä Lahdenpohjan piirissä kasvaa. Piiriin rakennetaan kolme leirintäaluetta, projektikoordinaattori Julia Korabljova kertoo.
Matkailuhallinnon varajohtajan mukaan leirintäalueet on hyvin kysytty majoituspaikka Karjalassa.
— Tavallisesti leirintäalueille majoittuvat ihmiset, jotka eivät halua maksaa hotellimajoituksesta, ja ne, jotka harrastavat automatkailua, Lukina sanoo.
Leirintäalueiden rakentaminen ilahduttaa Lahdenpohjan piirin hallintoa.
— Nämä leirintäalueet ovat ensimmäisiä piirissämme. Telttailupaikkojen rakentaminen tarkoittaa alueiden kunnostusta. Hanke kehittää piirin matkailuinfraa, Lahdenpohjan piirin hallinnon talousosaston vt. johtaja Marina Makarova sanoo.
Lahdenpohjan piirin viranomaiset ovat valmiit auttamaan hankkeen osallistujia, mutta pyytävät heitä ottamaan huomioon tärkeitä asioita.
— Olisi hyvä, jos leirintäalueet sijaitsisivat kylien tai taajamien lähellä, jotta asutusten sähköverkot palvelisivat leirintäalueita, Makarova huomauttaa.
— Leirintäalueita täytyy rakentaa teiden viereen. Se helpottaisi jätehuoltoa, hän lisää.
Lahdenpohjan piirin leirintäalueiden ominaisuutena on se, että niihin pääsee myös vesitse.
— Yhteistyökumppanimme Leningradin alueelta haluavat kehittää historiallista Käkisalmi—Asilanjoki—Kurkijoki-vesireittiä ja rakentaa puuveneen keskiaikaisen mallin mukaan. Tällä veneellä kaikki halukkaat voivat lähteä matkalle, Julia Korabljova kertoo.
Korabljovan mukaan leirintäalueita halutaan rakentaa niin, että niihin voisivat majoittua historiallisella vesireitillä matkustavat.
Suunnitelmien mukaan vesireitti alkaa Leningradin alueelta ja kulkee Lahdenpohjan piiriin. Reittiin kuuluu muun muassa Laatokan luodot -kansallispuiston kohteita. Leirintäpaikkojen valinnassa täytyy ottaa huomioon sekä viranomaisten että luonnonsuojeluasiantuntijoiden näkemyksiä.
— Leirintäpaikkoja täytyy rakentaa paikkoihin, joissa ei ole harvinaisia kasveja. Telttailupaikkoja olisi hyvä sijoittaa ihmisten käytössä oleville alueille, mikä vähentää turistien vaikutusta luontoon, Karjalan luonnonsuojelualueiden hallinnon edustaja Jelena Kuznetsova korostaa.
Leirintäalueiden valinta ja vesireitin kehittäminen alkaa tänä vuonna.
— Suunnitelmien mukaan vesimatkalle voi lähteä kesällä 2023, Julia Korabljova kertoo.
Hankkeesta hyötyä molemmille puolille rajaa
Leirintäaluetta rakennetaan ja historiallista vesireittiä kehitetään Kaakkois-Suomi—Venäjä CBC 2014—2020 -ohjelmasta rahoitusta saaneen RivTimes-hankkeen avulla. Rajat ylittävän hankkeen päätavoitteena on Hiitolajoen alueen matkailun kehittäminen. Hiitolajoki saa vetensä Suomessa ja sen laskupaikka sijaitsee Venäjällä.
Karjalan tasavallan ja Leningradin alueen lisäksi hankkeeseen osallistuu Rautjärven kunta ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö.
— Hiitolanjoki ja sitä ympäröivä alue on RivTimes -hankkeen kohteena, koska se yhdistää rajajokena Venäjää ja Suomea. Uskomme Hiitolanjoen olevan matkailijoita kiinnostava kohde siksi, että luontomatkailu on globaalistikin kovassa nosteessa, Rautjärven kunnan elinvoima- ja hankekehittäjä Sini Javanainen kertoo.
Jos Venäjän puolella kehitetään historiallista vesireittiä ja leiriytymisalueita niin Suomessa poistetaan pato ja ennallistetaan jokea Kangaskosken voimalan kohdalla ja laaditaan suunnitelma vesivoimalamuseon perustamiseksi Kangaskosken voimalaan.
— Hankkeen välittömänä tavoitteena eivät ole rajanylittävät vesireitit, mutta tällä hankkeella niitä toivottavasti päästään pohjustamaan eteenpäin, Javanainen ehdottaa.
Karjalan viranomaiset ovat samaa mieltä Javanaisen kanssa.
— Hiitolajoen matkailualueen kehittämishanke tuo hyviä mahdollisuuksia kansainvälisen matkailun kehittämiselle, kun Parikkala—Syväoron rajanylityspaikka avataan henkilöliikenteelle, Karjalan talousministeri Oleg Jermolajev kertoi ministeriön lehdistöpalvelulle.
