Uništuz – opeta kelid
Läz viž vot tagaze oli aig, konz ei olend tahtnikoid opeta vepsän kel’t, jäl’ges openikoiden lugumär ei olend enambad koumed mest. Proidnudel vodel opendamha vepsän kel’t tuli eskai seičeme mest. Se oli hüvä satuz universitetan da kafedran täht, sikš necil vodel joudjad openduzsijad ližatihe. Ühtes necil vodel kafedran vepsänkeližes gruppas ezmäižel voz’kursal opendase viž üläopenikad. Hö tuliba erazvuiččiš Venäman sijoišpäi, no kaikil heišpäi om melentartuz vepsän da suomen keliden opendamižehe. Mö küzuim heil, mikš hö valičiba vepsän kel’t da om-ik heile mel’he opetas kafedral:
Marina Gorina: “Minä olen sündnu Onega-lidnaha, se om Arhangel’skan agjas. Sikš ku minä olen pomoroiden kanzaspäi, minei oli melentartušt el’geta pomoroiden kelen sanad da erasid minun penen kodiman toponimoiden znamoičendoid: Šomokša, Sivtuga, F’ohtal’ma, Kovkula, Nimen’ga. Möhemba olen tedištanu, miše nenil čomil sanoil om suomalaiž-ugrilaižid jäl’gid. Muga olen avaidanu ičelein vepsän kel’t i minai sündui taht opeta sidä, miše abutada kaita meiden ühthišt pohjošt kul’turad”.
Marina Jelhimova: “Minä meletan, miše opeta vepsän kel’t om melentartuine azj, sikš miše sil pagižeb vähä ristituid. Om neciš midä-se – teta sidä, midä ei tekoi toižed. Opetas kafedral minei om mugažo mel’he, sigä om sebrakaz da hüvä il’mišt.”
Jekaterina Martinkova: “Iče minä olen Volgogradaspäi, da kacmata hoštajaha suven päiväižehe, mindai kaiken maniti pohjoine da pohjoižiden rahvahiden kul’tur. Muga minä tedištin siš, miše Petroskoiš opetas mugoižid kelid. Sikš minä olen tägä – tulin uništusen taga.
Minei om lujas mel’he opetas kafedral! Suomen da vepsän keled oma minun armhad. Minä tahtoižin ajada erazvuiččihe ekskursijoihe da ühteta azjtegoihe, miše süveta vepsläižehe kul’turaha ühtes sebranikoidenke.”
Kristina Seledkova: “Olen ihastusiš, miše olen päzunu neche kafedrale čomanke nimenke. Nece oli minun uništuz 14 vodespäi. Sid’ minä el’genzin, miše minei oma mel’he suomalaiž-ugrilaižed keled, ned oma čomad. Melentartuz tuli völ augotižškolaspäi, ezmäižes klassas minai oli kirj, kus oli starinoitud pohjoižiš nimiš da Karjalan keliš. Minei oli žal’, miše nene keled ei olgoi popul’arižed. Iče minä olen Arhangel’skaspäi, da minun kodiman toponimoiden enambišt om suomalaiž-ugrilaine. Völ erasil paginsanoil oma baltianmeren-suomalaižed jured. Konz minä zavodin opeta suomen da vepsän kelid, ned kuluiba kuti tutabad da lujas čomad. Norespäi minai kibišti hengen, miše mugoižil čomil kelil pagižeb muga vähä ristituid”.
Ol’ga Možarova: “Minei tegihe melentartušt, mi om vepsän kel’ da sen kul’tur, sikš pätin valita vepsän kel’t. Völ üks’ sü om se, miše vepsän kel’ mülüb Karjalan rahvahiden kelihe. Minei om lujas mel’he opetas Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedral. Ol’ga Jurjevna tugeb meid da libutab meiden henged vepsän kelen opendamižes.”
Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedral jo nel’l’ vot opendaba Pedagogikan da psihologijan institutan üläopenikad, kudambad valičiba “Augotižškolan openduz kodikelel”-profil’an. Heil om ičeze institutan programm, miččehe mülüb karjalan da vepsän kelen opendamine. Sikš hö opendaba nenid kelid ühtes Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedran openikoidenke. Pidab sanuda, miše vepsän kelen opendamine pedagogižel kafedral zavodihe vaiše necil openduzvodel. Sikš nügüd’ vepsläižes gruppas opendase seičeme neičukašt. Diana da Džesika mugažo starinoičiba ičeze valičuses:
Diana Al’ošina: “Minä valičin vepsän kel’t, sikš miše olen sündnu Piterin agjan Lodeinoje Pöudole. Ende neciš agjas eli vepsän rahvaz, da minei oli melentartušt opeta kel’t da süveta vepsläižiden istorijaha.
Laps’aigaspäi minai oli uništuz olda augotižškolan opendajan, om mel’he rata peniden lapsidenke. Minä lujas mel’düin vepsän kel’he, da om lujas hüvä opeta sidä meiden opendajanke – Ol’ga Jurjevnanke! Openduz om minei mel’he, erašti om jügedahk, no voin rohktas sanuda – se om minun azj!”
Džesika Troškova: “Minä valičin vepsän kel’t, sikš miše sija, kus minä elin, om sidotud vepsläižidenke, kodimanke, da mina tahtoin tedištada, mitte om nece kel’. Laps’aigaspäi tahtoin olda opendajan, se oli minun penen uništusen. Minä navedin opetas kafedral, navedin tulda vepsän kelen openduzparoile, sikš miše tedištan ut, se, midä om melentartušt. Opendai lujas hüvin da sel’ktas sel’genzoitab materialad”.
Om čoma, miše tahtnikoid opeta Karjalan rahvahiden kelid om enamba da heil om todesine sur’ melentartuz keliden opendusehe. Toivotam neiččile satusid tulijas openduses.
