Tverin karielazen luona: myö tahomma enemmän yhtevyttä

Tverin karielazen luona: myö tahomma enemmän yhtevyttä

Uljana Tikkanen
04.08.2021
Kuin iloista on, konša löytyy pakinakaveri, kenen kera voipi paissa muamonkielellä. Tämä ilo näkyy ihmisen šilmissä, kuuluu hänen iäneššä.
Valentina Romanenko (oik.) kaunehešti pakajau karjalakši, tietäy karjalaisie perintehie, ka ei šuata kirjuttua. Irina Novak lahjotti hänellä oman oppikirjan ta näytti, mitä šuau šen avulla opaštuo. Kuva: Uljana Tikkanen
Valentina Romanenko (oik.) kaunehešti pakajau karjalakši, tietäy karjalaisie perintehie, ka ei šuata kirjuttua. Irina Novak lahjotti hänellä oman oppikirjan ta näytti, mitä šuau šen avulla opaštuo. Kuva: Uljana Tikkanen

Meitä lämpimäšti otettih vaštah Tverin Karjalašša ta ei tahottu piäštyä pois, konša oli jo aika lähtie šeuruavan pakinakaverin luokše. 

“Tverin karielazen luona” on etnokentän nimi. Še toimi kolme päivyä ta šillä aikua piti kerätä tietoja tverinkarjalaisien elämäštä šekä pakinojen esimerkkijä, keškuššella paikallisien kera, lahjottua heilä omua huomijuo ta hyvyä mieltä pakinoista muamonkielellä. 

Etnokenttäh otti ošua 15 ihmistä, eri alan spesialistit – tietomiehet, lehtimiehet, valokuvuajat, disainerit – kellä karjalaini kulttuuri on lähistä keräyvyttih kolmekši päiväkši telttaleirissä. Paikan lähellä on kylie, missä elettih ta nykypäiväh šuateh eletäh karjalaiset.

Tverin karielazen luona -toimenpito on Kalevalan alkuperäh -projektin enšimmäini oša. Tarkotukšena oli kerätä materialie ta tietoja šiitä, mitein karjalaisešša pereheššä kašvatettih lapšie.

– Še oli niin kuin čukeltamini karjalaisen kulttuurin tutkimukšeh. Tverinkarjalaiset ollah meijän uutena partn’orina. Myö tutuštuma, konša hyö oššettih Retki Šampuo eččimäššä -stolapeli. Šiitä alettih keškuštelut ta myö ymmärtimä, jotta meilä on šamoja tarkotukšie. Kalevalan alkuperäh -projekti liittyy nuorisoh ta lapših, šentäh myö ottimaki tämän teeman tutkittavakši – mimmosina oltih karjalaiset perehet, kerto Kalevalan alkuperäh -projektin johtaja Irina Rinkevič. 

Mie nävin, kuin ihmisie miellytti, jotta heijän elämä, heijän pakina kiinnoštau toisie.
Anastasija Runtova, etnokentän järještäjä.

Etnokentän ohjelmašša enšin oli opašretki Nikol’skoje- ta Filiha -kylissä. Molommašša kyläššä eläy oppahie, kumpaset innokkahašti kerrotah karjalaisista. 

Kun volont’orit ta vierahat tutuššuttih kylih, alko tutuštumini ihmisih. Kaikkieštah kolmešša päiväššä onnistu pakautella kymmenen ihmistä Nikol’skoje-, Filiha-, Tučevo- ta Šelomets -kylissä. Kylien nimet ollah venäläiset, šentäh kun niitä peruššettih venäläiset, a karjalaiset yli 400 vuotta takaperin tultih elämäh jo olomašša olijih kylih. 

– Himottais enemmän paissa karjalaisien kera, kerätä tietoja, olla karjalaisien kešen, nähä ihmisie, kellä on šamoin mukava šyventyö karjalaiseh kulttuurih, kuunnella ihmisie, olla karjalaisešša kyläššä. Ta niise še oli tärkie ihmisillä, kenen luokše myö kävimä. Mie nävin, kuin ihmisie miellytti, jotta heijän elämä, heijän pakina kiinnoštau toisie, šano etnokentän järještäjä Anastasija Runtova.

Pakinojen piäteemana oli kašvattamini karjalaisešša pereheššä. Šitä varoin projektin järještäjät juattih ošanottajie ryhmih: yhet pakauteltih ihmisie venäjäkši, toiset – karjalakši. 

– Še on uuši Tverin Karjalašša piettyjen toimenpitojen muoto. Še liittyy miun tutkimuštoimintah ta on oikein lähistä miun ruavolla, šentäh tulinki tänne. Rameškovon piirin kylien karjalaisie mie vielä en nauhottan. Oli mukava kuunnella mitein hyö paissah. Ajattelin, jotta kielitilanneh on pahempi, šentäh kun nämä kylät ollah venäläisien kylien lähellä. Vain kaikki oli päinvaštoin – kieli täššä piirissä eläy. Vanhemman polven ihmiset paissah ta eryähien lapšet ta punukat niise paissah tahi ymmärretäh karjalua, kerto omie vaikutelmie matašta Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin karjalan kielen tutkija Irina Novak. 

Etnokentän ruavon tulokšena on videomaterialien valmistamini, kumpasie olis mahollista näyttyä kaikilla halukkahilla.

– Milma miellytti Tverin Karjala. Mua tiälä on rikkahampi, kašvau äijän heinie. Kylät ollah toisenmoisie, kuin Karjalašša. Niitä myöten on mukava aštuo ajatellen ta keškuššellen elämän filosofijašta. Korkiet puut, kumpaset ihaššutetah, niin kuin lapšuošša, kaunehet ovet ta havot, äijän kukkie šekä avattuja pakinoilla ihmisie, ihaštuu Irina Rinkevič.

Etnokenttä yhisti Karjalan ta Tverin karjalaisie. Illalla tulen viereššä istuos’s’a šynty uušie ajatukšie ta himotti jatkua yhteistoimintua. Šamoin oli riitoja, mimmoista šanua on paremmin käyttyä eri kielitilantehissa šekä pakinoja, kuin šitä ta tätä šanotah eri kylissä, a kuin Vienašša tahi Šuvi-Karjalašša. Vain kaikki riijot loputtih šamah ajatukšeh, jotta karjalan kielen jokahini šana on kaunis ta joka idejua voipi toteuttua, još ruatua yheššä.

Tverin karielazen luona -etnokenttä on projektin enšimmäini oša. Šykyšyllä pietäh interaktiivisien pitojen festivali, mi niise liittyy “Kalevalah”, a šen jälkeh järješšetäh nykyaikasien runonlaulajien kilpailu nuorison kešen. Projektie toteutetah Presidentin granttišiätijön kannatukšella. Ka tärkein voima, millä mänöy toiminta, on ihmisien tahto šäilyttyä karjalaista kulttuurie.



Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Karjalan Sanomat
Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Kipinä
Paginad pätoimitajanke
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
Karjalan Sanomat
Oma Media -portaali: vuosi verkossa
Vuoden aikana portaalissa on julkaistu lähes 3 000 uutisjuttua ja artikkelia suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Lähisuunnitelmissa on avata uusia osioita.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana