Torvi-CAMP kutsuu mukaan

Torvi-CAMP kutsuu mukaan

Jelena Maloduševa
13.03.2023
Nuoret soittajat Venäjän eri alueilta kokoontuvat musiikkileirille, joka käynnistyy Petroskoissa maaliskuun lopussa. Viiden leiripäivän aikana he tutustuvat erilaisiin perinteisiin puhallussoittimiin.
Viime vuonna Jouhikko-CAMP -musiikkileirin aikana eri kaupungeista tulleet nuoret tutustuivat Karjalan perinteiseen kansansoittimeen jouhikkoon. Kuva on otettu Jouhikko-orkesterin harjoituksesta. 18+ Kuva: Jouhikko-CAMP -musiikkileirin VKontakte-sivu
Viime vuonna Jouhikko-CAMP -musiikkileirin aikana eri kaupungeista tulleet nuoret tutustuivat Karjalan perinteiseen kansansoittimeen jouhikkoon. Kuva on otettu Jouhikko-orkesterin harjoituksesta. 18+ Kuva: Jouhikko-CAMP -musiikkileirin VKontakte-sivu

18—35-vuotiaat muusikot Venäjän eri alueilta tulevat Petroskoihin Torvi-CAMP –musiikkileirille maaliskuun lopussa. Viiden leiripäivän aikana he tutustuvat erilaisiin perinteisiin puhallussoittimiin ja soitinrakentajan työhön sekä oppivat soittamaan niillä perinteisiä sävelmiä ja improvisoimaan. He esittelevät myös kansansoittimia, joita soitetaan heidän kotiseuduillaan.

Leiri huipentuu gaalaan, jossa soittaa leirin jäsenistä koostuva torviorkesteri. Konserttia voi seurata suorana lähetyksenä.

— Entisaikaan tuohitorven avulla paimenpoika kommunikoi lauman kanssa. Usein laumat olivat isoja. Niissä oli 70—100 lehmää. Huutamalla ei pärjää. Lehmät ymmärsivät torven äänisignaaleja. Torvea ei käytetty huvitarkoituksiin. Se oli paimenpojan työväline, Torvi-CAMP -musiikkileirin taiteellinen johtaja, muusikko Denis Kozlov selittää.

— Torvea ei ole keksitty Karjalassa. Kaikkialla maailmassa paimenpojilla oli soittimia, jotka auttoivat heitä työssään. On kiinnostavaa, että soittimet tehdään perinteisistä materiaaleista, jotka ovat tyypillisiä tietylle alueelle. Karjalassa ne ovat tuohi ja sarvi, hän jatkaa.

Torvi-CAMP -musiikkileiri on osa Torvi-CAMP -projektia, joka pyrkii edistämään kansansoittimien harrastamista.

Karjalan tasavallassa on säilynyt vähän torvia. Suuri torvikokoelma on esillä Kižin museossa. Muutama soitin löytyy Kansallismuseon ja piirimuseoiden kokoelmista. Tutkimusretkien aikana ei kerätty torvia. Torvi oli aina paimenpojalla mukana. Kun torvi meni rikki, se poltettiin. 

Kozlovin mukaan nyt torvi kuuluu Karjalan kulttuuriin. Nykyään sitä soitetaan kansanmusiikin konserteissa useammin kuin maaseudulla. 

Petroskoin valtionkonservatorion kansansoittimien laitoksella opetetaan nuoria muusikoita soittamaan torvea. Laitokselle hyväksytään vuosittain kymmenen opiskelijaa, joista vain yksi muusikko erikoistuu torven soittoon.

— Torven mahdollisuudet eivät ole niin monipuolisia kuin pianon tai pianoharmoniikan, mutta silti se on uniikki soitin. Nyt Karjalassa elvytetään ja säilytetään torven soittoperinnettä, Kozlov sanoo.

On kiinnostavaa, että soittimet tehdään perinteisistä materiaaleista, jotka ovat tyypillisiä tietylle alueelle.
Denis Kozlov, Torvi-CAMP -musiikkileirin taiteellinen johtaja

Torvi-CAMP -musiikkileiri on osa Torvi-CAMP -projektia, joka pyrkii edistämään kansansoittimien harrastamista. Projektin aikana Karjalan piirien musiikkikouluissa järjestetään työpajoja ja kerrotaan perinteisistä puhallussoittimista. Myös luodaan hankkeen YouTube-kanava sekä kuvataan videosarja puhallussoittimista, siitä miten ne tehdään ja miten niitä soitetaan.

— Vuonna 2018 järjestettiin ensimmäinen Kantele-CAMP-musiikkileiri. Silloin nuoret tutustuivat kanteleeseen ja oppivat improvisoimaan sillä. Vuonna 2022 Petroskoissa järjestettiin toinen musiikkileiri Jouhikko-CAMP. Silloin monet eri kaupungeista tulleet nuoret näkivät perinteisen karjalaisen soittimen ensimmäisen kerran elämässään, Karjalan kansallisten kulttuurien keskuksen johtaja Tatjana Lednjova kertoo.

— Tänä vuonna musiikkileiri avaa ovensa jo kolmatta kertaa. Musiikkileirien tavoitteena on herättää nuorissa kiinnostusta kansanmusiikkia kohtaan, hän jatkaa.

Lednjovan mukaan perinteiset soittimet ovat Karjalan brändi. Karjalan tasavalta on Venäjän suosituimpia matkailukohteita. Perinteiset soittimet houkuttelevat yhä enemmän turisteja tasavaltaan. He käyvät konserteissa ja osallistuvat työpajoihin, joissa he oppivat tekemään soittimia ja soittamaan niitä. Tänä vuonna musiikkileirille on ilmoittautunut 40 nuorta muusikkoa muun muassa Moskovasta, Pietarista, Kazanista, Tambovista ja Arkangelista sekä Karjalan, Komin ja Mari Elin tasavalloista. Leiri järjestetään 27.—31. maaliskuuta Karjalan päämiehen rahaston tuella.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Oma Mua
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana