Toista elämyä lahjottaja muasteri

Toista elämyä lahjottaja muasteri

Uljana Tikkanen
16.04.2021
Joka esineh, kumpani piäšöy hänen käsih voit muuttuo vaškiksi. Hiän ikuistau lehtijä, liipukkaisie, šammalie, kukkija ta toisie luonnonmateriallija kaunehiksi vaškikoruiksi.
Jelena Jevsejeva on taiteilija ta ošuau äijän erilaisie käsitöitä. Kuva: Uljana Tikkanen
Jelena Jevsejeva on taiteilija ta ošuau äijän erilaisie käsitöitä. Kuva: Uljana Tikkanen

Taiteilija Jelena Jevsejeva on monen käsityön muasteri, vain tämä ei ole tavallini käsityö, šiinä on vielä vähän taikua. 

– Šemmosie koruja voipi šanuo eläviksi koruiksi. Gal’vanoplastika-nimisen käsityölajin pohjana on gal’vanisatijon prosessi, konša kupari tašasella tašolla peittäy esinehen. Näin še muissuttau tovellista lehtie tahi kukkua, ka še on kova ta ikuini, šelitti Jelena.

Šemmosie koruja voipi šanuo eläviksi koruiksi. Gal’vanoplastika-nimisen käsityölajin pohjana on gal’vanisatijon prosessi, konša kupari tašasella tašolla peittäy esinehen.
Jelena Jevsejeva, taiteilija

Jelena on taiteilija, hiän ruatau Karjalan kuklateatterissa ta šen lisäkši ošuau äijän erilaisie käsitöitä. Kerran mie nävin hänen luatimie kuparikoruja ta šynty tahto nähä, mitein šemmoni hieno kaunehuš šyntyy. Jelena kučču miut kostih, työpajua hänellä vielä ei ole ta šentäh koruja hiän luatiu koissa.

Työpajašša ikkunanlauvalla, kun hiän šitä nimittäy, on ičenluatima pieni varušteh – ammeh, missä on erikoisie himijaainehie ta kumpaseh piäšöy šähkö ta missä kaikki gal’vanisatijon prosessin taika tapahtuuki.

Jelena näytti miula ruavon kaikkie ošie ta eryähie käsityön šaloja.

– Kun rupesin harraštamah gal’vanoplastikkua, rupesin eččimäh ta keryämäh kaunehie luonnonmaterialija: lehtijä, kukkie, šammalie, šulkasie. Šäilytän kašvikeräelmän jiäškuapin pakkaisošašša. Mitä šieltä vain ei šua löytyä?! Enšin pitäy, jotta lehti tahi kukka olis kuiva. Šen jälkeh lakkuan šitä, še pitäy luatie, jotta vaški tarttuis lehteh, ta šen jälken panen šen ampeheh, näytti muasteri.

Ampehešša esineh vaškiutuu. Šiih vaikuttau šähkön voima, anodin ta katodin pinta-ala, kuparin ta ainehien kunto. Joškuš esineh voit vaškiutuo vuorokauvenki. Kun vaškin tašo on jo rittäväšti pakšu aletah šeuruavat vaihtehet. Esineh pitäy polttua, tinata šiih tarvittavie toisie esinehie, pityä esinehtä erikoisissa ainehissa, jotta vaškin pinnalla ilmeštyis eri värien erikoiset vivahukšet. Šiitä korun ošie hivotah ta kerätäh yhteh.

P1020180.JPG

Joka ruatuo ruatuas’s’a ilmeštyy äijän miellyttävie kertomukšie. Jelenalla niise on äijän mukavua kerrottavua. 

– Ykši viimesistä mukavista tapahukšista on hiiren piäkallošta. Miun tuttava omakotitalošša löysi hiiren kallon. Muurahaiset ahkerašti muokattih luuta ta tuttavalla šynty ajatuš ikuistua muisto tuntomattomašta hiireštä vaškissa. Ajatuš toteutu. Vaikka kallo on pieni ta hienoni, ka še hyvin vaškiutu ta kallošša olija reikä tuli šilmukakši. Gal’vanistien kešen on šemmosie, ken tykkyäy muuttua vaškisiksi eläimien ošie, esimerkiksi, lintujen käpäläisie... Ennein še tuntu ouvolta, a tämä kallo tuli erinomasekši ta nyt ajattelen, jotta kanan šelkärantaluut niise ollah mukavie muovoltah, muhiu Jelena. 

Jelenan luatimien korujen kokoelmašša on liipukkaisieki. Ne ennein niise oltih elävinä. Kuoloman jälkeh nämä liipukat iellähki jatetah lahjottua kaunehutta koruna ollešša. 

Enšin nämä korut Jelena luati vain lahjakši. Myöhemmin niitä lisäyty ta nyt ne šuau oštua Petroskoin muutomašta kaupašta tahi käsityöjarmankoilta. 

Ikuiset luonnonkorut tullah hyväkši ta epätavallisekši lahjakši. Muasteri tietäy, jotta šemmoista lahjua varmašti kenkänä vielä ei lahjottan. Joka esineh tulou ainutluatusekši, šentäh kun ne ollah luonnošta ta luonnošša ei voi olla toistamista. 



Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Karjalan Sanomat
Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Kipinä
Paginad pätoimitajanke
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
Karjalan Sanomat
Oma Media -portaali: vuosi verkossa
Vuoden aikana portaalissa on julkaistu lähes 3 000 uutisjuttua ja artikkelia suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Lähisuunnitelmissa on avata uusia osioita.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana