Tilkuine

Tilkuine

Meeri Tuisku
15.06.2024
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Hengitin lämmiä pihtastu pihkal andajua ilmua da ihailin igähizien pedäjien čomevuttu. 6+. Kuva: Margarita Jufa
Hengitin lämmiä pihtastu pihkal andajua ilmua da ihailin igähizien pedäjien čomevuttu. 6+. Kuva: Margarita Jufa

Meeri Tuisku -piettonimel kirjutteli runoloi da piendy prouzua Vuokkiniemen karjalaine Meeri Pavlovna Gundireva. Höi kirjutti ven'akse, suomekse da karjalakse, hänen tevoksii painettih žurnualois “Neuvosto Karjala”, “Punalippu” da “Kalevalan Kommunisti”. Meeri Pavlovna ruadoi Jyškyjärven školan ven’an kielen da literatuuran opastajannu.

Meeri Tuiskun eräs kerdomuksii on “Tilkuine”. Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.

Tilkuine

Kävelin mečis jo moni nedälii. Oli kezän čomin aigu da minä joga päiviä olin meččymatkois, kävyin lapsusaijas tuttuloile paikoile. Koppain tuohipuzun da piätin lähtie pedranheinykangahas poikki Pahanlammin suole.

Sinne vei leviettävy karjutie, kudai lopukse muutui kaijakse.

Hengitin lämmiä pihtastu pihkal andajua ilmua da ihailin igähizien pedäjien čomevuttu. Net oldih korgiet, suorat ku tuohukset, da niilöin rungot ruskottih huondespäiväzes. Mečäs oli hil’l’u, vaiku toiči meččylindu pörähtelihes oksalpäi toizele da čičetti ystävällizesti.

Jo olin lähäl suonreunua, konzu vouttamattah näin ruskeikeldazen kirjavan tilkun. Se oli kaidu da pitky, kolmekulmaine da moine čoma, ku silmii ei sua vediä.

— Oligo kummua! Kenbo täs korbimečäs on midälienne ommelluh da heittänyh uvven tilkun pedäjikköh. Onnuako täs ei olluh nikedä kävelijöis, eigo ombelijois. (Elimmö Mari-buaban kel kahtei, meil oli vahnu Singer-jalgumašin, ga kezäl ei olluh aigua ombelemizeh). Pidäy mennä lähembäkse da kaččuo! Kävelen tilkkupalua kohti. Se oli suuren kudžoimättähän lähäl, kudamas ymbäri rouno vihandu hursti oldih buolan varvat.

Azetuin kodvazekse, ga sit ajattelin, ku otan tuon tilkun ičelleh kormanih da ozutan Mari-buabale. Midä häi sanou?

Lähenin tilkkua, ga huomain, ku se ei olluh ni tilkuine, se oli valgeigrivan pereh. Net azetuttih muga čomasti rivih, ezmäi seizottih suurembat, sit pienembät da jälgimäzenny seizoi n’apin suuruine helei valgeigrivan šliäppy. Se kummalline grivoin pereh oli sijoitunnuh muale kolmikonnu da čomendi buoluhurstin omal kirkahuol. Ongo luondo nerokas!

Heitin tuohipuzun muale da rubein keriämäh sih čomii sangeijalgazii valgeigriboi. Niilöi oli yheksä gribua, toine tostu näbiembiä.

Keräin net varovasti puzuh, ukkailin jogahizen šliäpän; erinomaine haju täytti minun nenän. Olin ozakas!

Ajattelin, ku kaččelen vie meččytien reunoi, toinah lövvän toizen moizen valgeigrivan perehen, ga kai oli sudre. Sil kerdua en löydänyh enämbiä ni yhty valgeigribua, ga minule täydyi nämmiigi.


Karjalakse kiändi Ol’ga Smotrova.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Karjalainen mansikka on lopulta kypsynyt
Petroskoissa pidettäville mansikkamarkkinoille karjalaiset mansikanviljelijät ovat tuoneet ensimmäisiä kypsyneitä marjoja.
Oma Mua
Karjalaisien elämyä ei pie jättyä venehittä
Vienan Karjalan perintehellisen venehen rakentamisen šaloja šuatih tietyä Muinasen Karjalan muan muisto: tiijuššamma käsitöitä ta šäilytämmä perinnehtä -projektin ošallistujat.
Karjalan Sanomat
Ääniopas tutustuttaa Vuokkiniemeen
Kostamuksessa valmistetaan ääniopastus, joka tutustuttaa Vuokkiniemen historiaan ja kulttuuriin pelimuodossa. Hanke toteutetaan Dobrota Severa -rahaston tuella.
Kodima
Tahtoin ozutada, kut tärged om opeta vepsän kel’t
Maria Košeleva radab vepsän da suomen keliden opendajan Petroskoin universitetas. A necen voden sulakus hän polesti dissertacijan. Maria oppib vepsän kel’t, i se oli valitud hänen tedoradon temaks.
Oma Mua
Mandžoidu on täyzi joga ast’e, kai käziaste
Nuožarves eläi mandžoinkazvattai sanelou hyvän mandžoin uudizen peittožuksis da mandžoibiznesan monimutkažuksis.
Oma Mua
Kahekšankymmenen vuuvven piäštä
Kalevalan mua šäilyttäy muistuo yli 3 000 šotilahašta ta upšeerista, kumpaset kuavuttih Šuurešša Isänmuallisešša šovašša piirin puoluštamisen ta vapauttamisen aikana.
Karjalan Sanomat
Etnopuisto kutsuu uppoutumaan legendaan
Äänisenrannan piirissä toimintansa aloitti uusi etnopuisto nimeltä Varion tulivuori. Puisto tutustuttaa vierailijoita kulttuuriin ja geologiaan.
Karjalan Sanomat
Karjalan suurin kuoro lauloi taas Petroskoissa
Laulujuhlat kokosivat Petroskoihin yli 1 500 laulajaa eli 74 kuoroa kymmeneltä Venäjän alueelta.
Oma Mua
Karjalan tazavaldu on täyttänyh 105 vuottu
Tänä vuon Karjalan tazavallan päiviä ei eistetty sygyzykse, kui se oli endizinny vuozin, sen piendykohtakse miärättih Petroskoi da yhtistettih linnan päivän kel.
Karjalan Sanomat
Uusia kaivosyrityksiä ilmestyy Karjalaan
Pietarin kansainvälisessä talousfoorumissa tehtiin sopimukset uusien kaivosyritysten perustamisesta Karjalaan. Ne louhivat ja jalostavat marmoria, graniittia ja tuffiitteja.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana