Tilkuine

Tilkuine

Meeri Tuisku
15.06.2024
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Hengitin lämmiä pihtastu pihkal andajua ilmua da ihailin igähizien pedäjien čomevuttu. 6+. Kuva: Margarita Jufa
Hengitin lämmiä pihtastu pihkal andajua ilmua da ihailin igähizien pedäjien čomevuttu. 6+. Kuva: Margarita Jufa

Meeri Tuisku -piettonimel kirjutteli runoloi da piendy prouzua Vuokkiniemen karjalaine Meeri Pavlovna Gundireva. Höi kirjutti ven'akse, suomekse da karjalakse, hänen tevoksii painettih žurnualois “Neuvosto Karjala”, “Punalippu” da “Kalevalan Kommunisti”. Meeri Pavlovna ruadoi Jyškyjärven školan ven’an kielen da literatuuran opastajannu.

Meeri Tuiskun eräs kerdomuksii on “Tilkuine”. Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.

Tilkuine

Kävelin mečis jo moni nedälii. Oli kezän čomin aigu da minä joga päiviä olin meččymatkois, kävyin lapsusaijas tuttuloile paikoile. Koppain tuohipuzun da piätin lähtie pedranheinykangahas poikki Pahanlammin suole.

Sinne vei leviettävy karjutie, kudai lopukse muutui kaijakse.

Hengitin lämmiä pihtastu pihkal andajua ilmua da ihailin igähizien pedäjien čomevuttu. Net oldih korgiet, suorat ku tuohukset, da niilöin rungot ruskottih huondespäiväzes. Mečäs oli hil’l’u, vaiku toiči meččylindu pörähtelihes oksalpäi toizele da čičetti ystävällizesti.

Jo olin lähäl suonreunua, konzu vouttamattah näin ruskeikeldazen kirjavan tilkun. Se oli kaidu da pitky, kolmekulmaine da moine čoma, ku silmii ei sua vediä.

— Oligo kummua! Kenbo täs korbimečäs on midälienne ommelluh da heittänyh uvven tilkun pedäjikköh. Onnuako täs ei olluh nikedä kävelijöis, eigo ombelijois. (Elimmö Mari-buaban kel kahtei, meil oli vahnu Singer-jalgumašin, ga kezäl ei olluh aigua ombelemizeh). Pidäy mennä lähembäkse da kaččuo! Kävelen tilkkupalua kohti. Se oli suuren kudžoimättähän lähäl, kudamas ymbäri rouno vihandu hursti oldih buolan varvat.

Azetuin kodvazekse, ga sit ajattelin, ku otan tuon tilkun ičelleh kormanih da ozutan Mari-buabale. Midä häi sanou?

Lähenin tilkkua, ga huomain, ku se ei olluh ni tilkuine, se oli valgeigrivan pereh. Net azetuttih muga čomasti rivih, ezmäi seizottih suurembat, sit pienembät da jälgimäzenny seizoi n’apin suuruine helei valgeigrivan šliäppy. Se kummalline grivoin pereh oli sijoitunnuh muale kolmikonnu da čomendi buoluhurstin omal kirkahuol. Ongo luondo nerokas!

Heitin tuohipuzun muale da rubein keriämäh sih čomii sangeijalgazii valgeigriboi. Niilöi oli yheksä gribua, toine tostu näbiembiä.

Keräin net varovasti puzuh, ukkailin jogahizen šliäpän; erinomaine haju täytti minun nenän. Olin ozakas!

Ajattelin, ku kaččelen vie meččytien reunoi, toinah lövvän toizen moizen valgeigrivan perehen, ga kai oli sudre. Sil kerdua en löydänyh enämbiä ni yhty valgeigribua, ga minule täydyi nämmiigi.


Karjalakse kiändi Ol’ga Smotrova.


Lisää aiheesta
Oma Mua
Lyydinkardalan eri dialektoi opastetah kylis da linnois
Lyydiläižed eletäh Anuksen, Priäžän, Änižen da Kompohd’an piiris. Suurembad lyydiläižin eländkohtad oldah: Kujärv, Pyhärv, Priäž, Tivdii, Dyrkänmägi, Kendärv da muga edelleh.
Karjalan Sanomat
Yliopiston jälkeen töihin maaseudulle
Prääsän piirin kouluihin on tullut töihin neljä nuorta opettajaa.
Oma Mua
Ku vai lapsil olis hyvä
Tunnustuin täh pereheh Il’l’anpiän pruazniekannu Suuren Sellän kyläs. Kerras rubei himoittamah sanella rahvahal Anna Sergejevna da Sergei Vladimirovič Arbuzovien elokses.
Oma Mua
Kirjašto on paikka lukomisekši ta mukavakši ajanvietokši
Kalevalan piirin Borovoi-pos’olkašša avattih uuvvissettu kirjašto. Še tuli äijyä mukavammakši.
Karjalan Sanomat
Kiinnostus kieliin on laskussa
Tänä lukuvuonna vähemmistökieliä Karjalan kouluissa lukee hieman yli 5 500 lasta. Syksystä alkaen karjalan kieltä opetetaan jälleen Kostamuksen lukiossa.
Kipinä
Karjalan pirdajad tegiba uded taidehkuvad Vepsän mal
Karjalan Taidehmuzei jatktab “Joksmust vaste. Pohjoižvepsläižed”- projektad, mitte om omištadud Änižröunan vepsläižile külile da niiden eläjile.
Karjalan Sanomat
Juuriaan etsimässä – Kansallinen aloitti ensi-illalla
Koko tarina on tytön uni, jossa hän tutustuu vepsäläiseen kulttuuriin ja yrittää saada tietää jotain itsestäänja löytää isänsä. Esitys sai yllättävän lopun.
Oma Mua
Karjalan tašavallan ta Tverin alovehen yhteistyö kehittyy
Šyyškuun 19. päivänä Karjalan kanšojen yštävyštalošša vietettih pyorä stola Karjalan tašavallan ta Tverin alovehen yhteistyön kyšymykšistä.
Karjalan Sanomat
Kieli, perinteet ja elinolot sidoksissa toisiinsa
Karjalaisten 10. kerähmö suosittelee karjalan kielen oppituntien lisäämistä sekä asutusalueiden ja perinteisten elinkeinojen kehittämistä tasavallassa.
Oma Mua
Pidäy pyzyö pystyi da puhuo yhteh hiileh
Syvyskuun 20.-21. päivinny Petroskois piettih Karjalazien X kerähmö. Kerähmöh oli vallittu 66 deleguattua Karjalan erii piirilöis, linnu- da munitsipualualovehilpäi.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana