Talo muuttu musejokši

Talo muuttu musejokši

Ilona Veikkolainen
06.03.2023
Petroskoilaini Jelena Panfilova lunašti 150 vuotta vanhan talon 1900-luvun lopušša. Turistiloilla kerrotah talon istorijua ta näytetäh kauppiehan kauppua, kumpani on rekonstruoitu vuotena 2015.
Musejo toimiu Zaozerjen kyläššä 150 vuotta vanhašša talošša. Kuva: Ilona Veikkolainen
Musejo toimiu Zaozerjen kyläššä 150 vuotta vanhašša talošša. Kuva: Ilona Veikkolainen

Jelena Panfilova vertuau pitämyäh musejuo aikakoneheh, kumpasella turisti piäšöy 1800-luvun loppuaikah. Musejo toimiu Zaozerjen kyläššä 150 vuotta vanhašša talošša, kumpasen Jelena Panfilova lunašti 1990-luvun lopušša.

– Mie en šuunnitellun enši vuorošša musejuo täh taloh. Halusin vain oštua vanhan talon Petroskoin läheltä paikašta, kunne piäšöy autolla kuin kešällä, niin ni talvella, hiän kertou.

Naini rupesi korjuamah vähitellen taluoh ta šamalla tutkimah šen istorijua.

– Talon tarkkua ikyä ei enyä tiijetä. Arvautellah, jotta še on rakennettu1870-luvulla. Talon enšimmäini omistaja oli Fomojev, kumpani šiirty Petroskoih nykysen Karhumäjen piirin Foimoguban kyläštä 1850-luvulla. 

Kolmekertasen talon pinta-ala on noin 280 nelijömetrie. Korjauštyöt männäh hitahašti, šentäh kun niitä on äijän.

– Oššin puolekši hajonnuon talon. Še oli ilman kattuo. Ennein myöntie talo šeiso tyhjänä muutoman vuuvven. Kylän eläjät purettih vähitellen šen šeinie ta otettih hiršie polttopuukši. Talošša ei ollun yhtänä ikkunalasie eikä ovie.

Nyt enšimmäini kerroš on kunnoššettu ta alin hiršikerta on uuvvissettu. On rakennettu aita ta kuisti, mistä piäšöy šiämeh. 

– Entistäjät käytih kaččomašša meijän rakentama kuistin. Hyö šanottih, jotta luatima kaikki oikein. 

Talo on istorijallini šuojeluobjekti ta kuuluu valtijon šuojelomien kulttuuriperinnön objektien Karjalan tašavallan keškukšen luvetteloh. Lajin mukah talon omistajan pitäy šäilyttyä vanhan talon tyylie ta muotuo.

– Lakienluajinnašša ei ennätetä raha-avuššušta istorijallisen šuojeluobjektin omistajalla. Jelena Panfilova on peruštan ei-kaupallisen järještön. Še voipi ošallistuo projektikilpailuh ta šuaha raha-avuššukšen, Karjalan tašavallan keškukšešša on kerrottu.

Talon enšimmäini omistaja oli Fomojev, kumpani šiirty Petroskoih nykysen Karhumäjen piirin Foimoguban kyläštä 1850-luvulla.
Jelena Panfilova

Kerran Jelena Panfilova oli issuttamašša kukkie talon pihalla ta löysi hopiesen kopeikan vuuvvelta 1842. 

– Miula äkkie šynty ajatuš peruštua tänne musejo. Šuunnittelin kaupan talon enšimmäiseh kerrokšeh. Korjasima tilat ta šilloin huomasima puupalkkih kynällä luajittuja muistihpanoja, kumpasih on kirjutettu ihmisien nimet ta velkasummat.

Arhiivašta talon emäntä löysi šanomalehtiartikkelin vuuvvelta 1870, kumpani kerto enšimmäisen kaupan avajaisista Zaozerješša. Jelena Panfilova uškou, jotta tämä kauppa toimi juuri hänen oštamašša taloššah.

– Kaupan nimi oli Kultani puro. Miun musejon nimi on šamanmoini. 

Musejo kaipasi esinehie ta Panfilova keräsi niitä kaikkielta Venäjältä. 

Nyt kokomukšešša on työkaluja, kotitaloušvälinehie, ašteita, kaluštuo ta muuta vanhan ajan tavarua. Musejon peruštaja jatkau vanhojen esinehien keryämistä.

Korjasima tilat ta šilloin huomasima puupalkkih kynällä luajittuja muistihpanoja, kumpasih on kirjutettu ihmisien nimet ta velkasummat.
Jelena Panfilova

Enšimmäiset vierahat otettih musejošša vaštah vuotena 2015. 

– Tavallisešti musejošša käyväh ne ihmiset, kumpaset ikävöijäh männeisyttä. Musejokokomukšešša on šemmosie esinehie, kumpasie hyö on voitu nähä omašša lapšuošša, esimerkiksi, ämmöläššä.

Esinehie šuau koškie käsin. Ekskursijon lisäkši turistiloilla järješšetäh työpajoja. 

Jelena Panfilova meinuau korjata talon toisen kerrokšen. Šielä on näyttelytilat, missä turistit tutuššutah kauppiehan perehen elämäh.

Musejošša on pieni kioski, mistä voipi oštua nahkakukkaroja, puutyökaluja, tilkkukukloja ta muita muistoesinehie. 

– Myö valmissamma niitä iče. Kučun tänne käsityömuasterija, ket valmissetah muistoesinehie 1800-luvun lopun tyylissä. Miula on meinauš punuo korija pajunokšista. Olen oštan 500 pajuntaimenta. Issutan ne enši oraškuušša mua-alalla, kumpani on taluoni vaštapiätä. Enši šyykšyllä kison pajunokšat.

Jelena Panfilova tunnuštau, jotta vanhan talon huolto on vaikieta työtä. Kaččomatta šiih hiän jatkau varmana korjauštöitä.



Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu ja todettu käyttökelpoisiksi. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana