Taipalen talo otti vaštah vierahie

Taipalen talo otti vaštah vierahie

Aleksandra Lesonen
28.07.2021
Vanhoissa karjalaisissa kylissä on olomašša erikoini hyvätahtoni taikavoima. Niissä paikoissa šielu puitto lepyäy ta šie henkität voimie antajua mečän ilmua.
Pruasniekka järješšettih Arhippa Perttusen šiätijön Yhteinen Viena -projektin rajoissa. Kuva: Viena-šeura
Pruasniekka järješšettih Arhippa Perttusen šiätijön Yhteinen Viena -projektin rajoissa. Kuva: Viena-šeura

Vanhoissa karjalaisissa kylissä on olomašša erikoini hyvätahtoni taikavoima. Niissä paikoissa šielu puitto lepyäy ta šie henkität voimie antajua mečän ilmua. On iloista, jotta näillä mailla eläjien kantatuattojen perintehie ta tapoja nyt elvytetäh. Yksi elvyttämiskeinoista on kyläpruasniekkojen järještämini muinaisien perintehien ta šiäntöjen mukah šekä lisyämini niih nykyaikasie toimenpitoja. 


Heinäkuun 24. päivänä juuri šemmoni pruasniekka piettih Pirttilahen kyläššä Kuittijärven rannalla, mäntyjen ta šammalien kešen. 

Pirttilahen pruasniekkah tuli Karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran jäšenie, Kataja-folkloriryhmä, vierahie Vuokkiniemeštä, Koštamukšešta, Petroskoista ta äšen Jegiptistä. Tapahtuma piettih Taipale-paikašša, missä on Gundirevien perehen huuttori. 

Miun ämmö Marija Kallio tahi Taipalen Muarie, kuin häntä kučuttih eli Pirttilahešša vuoteh 1980 šuaten, šentäh ämmön talo ni šäily.
Leonid Gundirev

Taipalen talon isäntä Leonid Gundirev kerto paikan istorijašta: 

– Enšimmäiset eläjät tultih näillä paikoilla noin 600 vuotta takaperin Lapista. Taipale-šana anto paikalla nimen. Ennein tiälä oli rekikeli. Talvisin talonpojat ajettih hakemah heinyä loittosilta niitokšilta, a kauppiehat käytih Šuomeh ta Kemih. Kešäsin matka kulki järvie myöten Ristiniemen ohičči. Vuotena 1960 kylä oli lisätty perpektiivittömien kylien luvetteloh ta likvitoitu. Onnakko kaččomatta šiih yksi Pirttilahen eläjä jäi elämäh kotipaikoilla. Še oli miun ämmö Marija Kallio tahi Taipalen Muarie, kuin häntä kučuttih. Hiän eli Pirttilahešša vuoteh 1980 šuaten, šentäh ämmön talo ni šäily. 

Leonid ta hänen naini Svetlana juhlallisešti leikattih ruškie lentta uuvvissetun talon avajaisien kunnivokši. Ennein tiälä eli niise Leonidin muamo Meri Gundireva, kummaista tiijetäh kirjailijan šalanimellä Meri Tuisku. Meri Tuisku oli opaštajana, kirjutti kertomukšie ta runoja. Muisto häneštä šäilyy jälkeläisien pereheššä šekä karjalaisien monešša šukupolvešša. Pruasniekašša Ol’ga Lehtinen luki šuomen ta venäjän kielellä Meri Tuiskun hienon runon muamošta.

Nyt talo on meijän kultturipaikka ta myö olemma ilosie nähä tiälä vierahie.
Leonid Gundirev

Yhtänä pruasniekkua ei pietä ilman lauluja ta tanššija. Näitä huvitukšie šopiu kaiken ijän ihmisillä, ei ole mimmosiekana rajoja. Kataja-folklorikollektiivi laulo luonnošta ta rakkahuošta. 

Viena-šeuran jäšenet valmissettih paikka, missä šai ottua valokuvie karjalankielisien taulukkojen kera, järješšettih lapšien šuoja-esinehen ta šuojakuklan muasteri-oppija, šoitettih jouhikolla, esitettih kanšanpukuo ta tarittih harjotukšie kielikentällä. 

Kaikki halukkahat voitih luuvva suaproja ta viijä niitä erikoisilla riuvuilla liäväh tahi šahata hirren kakšikäsisellä šahalla. Talon isännät niise annettih jauhota vil’l’ua jauhinkivillä. 

Vesselänä uuvvissukšena oli juokšu räččinöissä Taipalen talošta järven rannalla ta jälelläh. Valkeissa räččinöissä yhekšän tyttyö juoštih meččyä myöten ta heijän ryhmäh liitty ni jegiptiläini vieraš Marvan karjalaisešša paijašša. Marvan mielty paikalliseh kulttuurih ta opaštuu karjalan kieltä. Kaikila juoksijilla annettih tovissukšet.

Näin mäni onnellini päivä Pirttilahešša. Tänä vuotena pruasniekan järještämini oli mahollista Gundirevien perehen šekä Arhippa Perttusen šiätijön Yhteinen Viena -projektin anšijošta. 



Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Karjalan Sanomat
Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Kipinä
Paginad pätoimitajanke
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
Karjalan Sanomat
Oma Media -portaali: vuosi verkossa
Vuoden aikana portaalissa on julkaistu lähes 3 000 uutisjuttua ja artikkelia suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Lähisuunnitelmissa on avata uusia osioita.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana