Suomalaisten kohtaloita luupin alle
Tutkimushanke Suomalaisten vaiheet Venäjällä vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen selvittää Venäjälle muuttaneiden, maassa olleiden ja Venäjältä palanneiden kohtaloita melkein 50 vuoden aikana.
— Suomalaiset vaiheet Venäjällä ja entisessä Neuvostoliitossa kiinnostavat suomalaisia. Hyvin monella suomalaisella oli ennen lokakuun suurta vallankumousta suku- ja perheyhteyksiä Venäjälle, Suomen Kansallisarkiston tutkimusjohtaja Päivi Happonen sanoo.
Hankkeessa kootaan interaktiivinen tietokanta lokakuun 1917 jälkeen Venäjällä ja myöhemmin Neuvostoliiton eri alueilla asuneista suomalaisista ja heidän elämänkertatiedoistaan sekä heihin liittyvistä asiakirjoista ja valokuvista.
Hankkeessa tutkitaan seikkaperäisesti suomalaisten elämää niin Josif Stalinin kuin myös hänen seuraajansa Nikita Hruštševin hallintoaikana.
Tutkimushanketta tukee Suomen presidentti Sauli Niinistö. Suomen valtionneuvoston kanslia myöntää hankkeeseen kaksi miljoonaa euroa. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat kanslian, ulkoministeriön, maanpuolustuskorkeakoulun ja Helsingin yliopiston edustajat.
Tutkimus kestää vuoden 2025 loppuun saakka.
Suomen valtioneuvoston tiedon mukaan ennen lokakuun 1917 vallankumousta Venäjän keisarikunnassa, Suomen suuriruhtinaskuntaa lukuun ottamatta, asui noin 400 000 suomalaistaustaista ihmistä.
— Suomalaisia asui eri puolilla Venäjää ja suuri osa Venäjälle keisariaikana muuttaneista jäi asumaan vallankumouksen jälkeen Venäjälle ja Neuvostoliittoon. Osa palasi, koska heidän mahdollisuutensa työskennellä päättyivät, tutkimusjohtaja Happonen kertoo.
Suomen sisällissodan jälkeen monet punaiset suomalaiset muuttivat kotimaastaan Venäjälle pelastaakseen henkensä poliisivainoista. Muut lähtivät Venäjälle rakentamaan neuvostoyhteiskuntaa.
Suomalasia yhteiskuntia oli eri puolilla Neuvostoliittoa, Siperiassa, Tyynen meren rannalla, Bakussa, Moskovassa ja muualla.
— Tutkimushanke tuottaa paljon lisätietoa suomalaisten vaiheista ja asemasta Neuvostoliitossa sekä Stalinin ajan tapahtumista ja väestönsiirroista, lukee Suomen valtioneuvoston tiedotteesta.
Alussa hankkeessa haluttiin tutkia suomalaisten vaiheita vain Stalinin ajan loppuun saakka. Sitten päätettiin ottaa tutkittavaksi myös Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteerin Nikita Hruštševin aika. Happosen mielestä se oli maan voimakkaan muutoksen aikaa, jolloin maa vaurastui ja kehittyi eri aloilla.
— Se yhdisti kansaa, minkä vuoksi monien suomalaistenkin identiteetti muuttui vähemmistöidentiteetistä neuvostokansalaisen identiteetiksi, Happonen sanoo.
Tutkija korostaa, että hankkeessa ei haluta painottaa pelkästään Stalinin vainoja, koska se on vain yksi monenlaisista vaiheista.
Kiinnostus hankkeeseen on suuri
Suomen Kansallisarkistolla on 56 sopimusta Venäjän ja entisten Neuvostoliiton tasavaltojen arkistojen kanssa. Arkistoyhteistyö alkoi vuonna 2005.
— Viidentoista vuoden aikana yhteistä historiaa valaisevia arkistoaineistoja on kopioitu Suomeen jo lähes puolitoista miljoonaa kuvausyksikköä. Yhteistyö kiinnostaa paljon suomalaisia ja venäläisiä arkistoja sekä muita toimijoita, tutkimusjohtaja Happonen varmentaa.
Elokuussa Kansallisarkisto alkoi hakea hankkeeseen tutkijoita avoimella haulla. Hanke on herättänyt heissä erittäin suurta kiinnostusta.
— Suunnittelijan ja tutkijan paikkoja haki kumpaakin lähes 30 henkilöä ja tutkimusavustajan paikkaa yli 70 henkilöä, Päivi Happonen esittää.
Tutkija toivoo, että hanke lisää kiinnostusta Venäjän ja Suomen yhteisen historian vaiheisiin, tietoa Venäjästä ja maiden keskinäistä ymmärrystä.
