Suomalais-ugrilaiset koolle Joškar-Olaan
Šokšun kylän koulunjohtaja Nina Korenkova on sitä mieltä, että karjalaiset ja vepsäläiset nuoret osallistuvat Karjalan yhteiskunnalliseen elämään, kulttuuriseen ja kielelliseen toimintaan sekä hankkeisiin melko aktiivisesti. Hän kuitenkin tunnustaa, että nuoria aktiiveja on vielä vähän.
— On vaikea sanoa, mitkä ongelmat estävät nuoria osallistumasta tilaisuuksiin. Minusta tuntuu, että nuoret eivät toteuta itse paljon hankkeita heikon kieliympäristön takia. Karjalaa ja vepsää osaavia nuoria on toistaiseksi tasavallassamme vähän, Korenkova sanoo.
Koulunjohtaja kuuluu Karjalan suomalais-ugrilaisten kansojen edustajien valtuuskuntaan, joka osallistuu Venäjän suomalaisugrilaisten kansojen 3. foorumiin. Foorumi pidetään 9.—12. syyskuuta Marin tasavallan pääkaupungissa Joškar-Olassa. Sen jälkeen osa kansojen valtuutetuista osallistuu Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen yhdistyksen eli AFUNin 8. kokoukseen.
Karjalan puolesta foorumiin on valittu seitsemän Karjalan alkuperäisten kansojen edustajaa. AFUNin kokoukseen osallistuu neljä valtuutettua.
— Kerron foorumissa siitä, miten koulu auttaa vepsäläistä kansaa säilymään ja kehittymään. Koulumme on yhdistänyt oppilaita, heidän vanhempiaan, opettajia ja kylän asukkaita säilyttääkseen ja kehittääkseen vepsäläistä kulttuuria ja kieltä, Korenkova sanoo.
Foorumin avajaiset pidetään 9. syyskuuta Marin valtion ooppera- ja balettiteatterissa. Foorumin aihe koskee suomalais-ugrilaisten kansojen nuoria, nuorten asemaa ja haasteita.
Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriön alkuperäisten kansojen asiantuntija Jelena Migunova on sitä mieltä, että Karjalan alkuperäiskansojen nuoret edustajat auttavat aktiivisesti kansankulttuurin ja kielen sekä tasavallan kehityksessä.
— Esimerkiksi AFUNin nuorten neuvoston Karjalan edustajat ovat osallistuneet vepsän- ja karjalankielisten sanelujen järjestämiseen ja pitämiseen. Vepsäläisen kulttuuriseuran nuoret jäsenet ovat luoneet hankkeessa vepsän kielen uuden opetusmenetelmän, Migunova kertoo.
— Viena-seuran nuoret jäsenet toteuttavat kulttuurihankkeitaan Kostamuksen kaupunkipiirissä. Nuoret esittelevät Karjalaa Kalitka-festivaalilla Tverin alueella. He osallistuvat mielellään tasavallan alkuperäisten kansojen kulttuuria tukeviin EtnoPro-foorumeihin. Nuoret toteuttavat erilaisia projekteja ja ovat kansanmusiikin yhtyeiden jäseniä, hän lisää.
Migunovan mielestä Karjalassa on luotu hyvät mahdollisuudet niille nuorille, jotka haluavat toteuttaa projektejaan tasavallassa.
Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen yhdistyksen neuvoston ja puheenjohtajiston jäsen Anna Anhimova korostaa, että nuorten merkitys kulttuuri- ja kieliperinnön siirtämisessä seuraavalle sukupolvelle on hyvin suuri. Nyt on tärkeä ymmärtää, missä muodossa perinteiset arvot täytyy siirtää tulevaisuuteen.
— Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorison aktiivisuus on Venäjän alueilla erilainen. Petroskoissa nuorten osallistuminen tilaisuuksiin on suurempi kuin maaseudulla, mutta kaupungin tilaisuuksissa nuoret käyttävät äidinkieltään harvoin. Maaseudulla kieltä voi vielä kuulla eri sukupolvien edustajilta, Anhimova huomauttaa.
Hänen mielestään täytyy tehdä hyvin paljon, että karjalan ja vepsän kieltä käytettäisiin kansanjuhlien välillä arkielämässä.
— Toistaiseksi kuulostaa haaveelta se, että nuoret puhuvat joskus paikkakunnillaan äidinkieltään, Anhimova sanoo.
— Nuoret viettävät paljon aikaa Internetissä, ja sitä täytyy hyödyntää. Esimerkiksi nuorille on järjestettävä verkkofoorumeja ja -harjoitteluja, jotka herättäisivät nuorissa kiinnostusta yhteiskunnalliseen toimintaan, Anhimova toteaa.
Karjalan itämerensuomalaisten kansojen yhdistyksen puheenjohtajan Anhimovan mukaan päätehtävä on löytää lisää nuoria, jotka haluavat olla mukana sekä kulttuuri- että myös koulutustilaisuuksissa, vapaaehtoistyössä ja hanketoiminnassa.
— Karjalassa on toistaiseksi vähän alkuperäiskansojen nuorisojärjestöjä. Toistaiseksi on vähän nuoria, jotka voivat johtaa kansalaisjärjestöjä, laatia hankkeita suomalais-ugrilaisten kulttuurin ja kielten aiheista ja toteuttaa niitä, Anhimova huomauttaa.
Kesällä 2024 Anhimova kutsui Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen nuoria edustajia noin viikon koulutusleirille Karjalaan. Hän on tyytyväinen siihen, että suurin osa harjoittelijoista osallistuu foorumiin Marin tasavallassa.
Periodika-kustantamossa työskentelevä suomalaistaustainen Alina Kartynen on yksi Anhimovan vuosi sitten opastamista nuorista. Foorumissa hän kertoo, miten Karjalan alkuperäiset kansat säilyttävät äidinkieltään ja kulttuuriperintöä hanketoiminnan kautta.
— Esittelen nuorten hankkeita, jotka on toteutettu kustantamossa ja Kantele-yhtyeessä, Kartynen sanoo.
