Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi

Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi

Valentina Mironova
09.06.2021
Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämättäh tahtottas čökäldiäkseh.
Muzeis on äijy tilua omistettu kivilöile. Muzein tiedosekretari Igor’ Borisov maltau äijän sanelta kivilöis. Kuva: Ol’ga Smotrova
Muzeis on äijy tilua omistettu kivilöile. Muzein tiedosekretari Igor’ Borisov maltau äijän sanelta kivilöis. Kuva: Ol’ga Smotrova

Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh. Ven’an eläjät tullah kaččomah tundiettuu paikkua, erähät jiähäh tänne päiväkse-toizekse da ečitäh linnas midätahto muudugi. Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämättäh tahtottas čökäldiäkseh.

Muzei seizou keskilinnas Luadogan järven rannal suomelazen douhturin Gustavan Johannes Vinteran vahnas kois. Taloi nostettih mennyön vuozisuan allus arhitektoroin Emil Gustfssonan da Alan Šul’manan piirustuksien mugah. Vuozien mendyy kodi vähäizel muutui, ga vie tänäpäigi voibi ihailla sen kaunehuttu. Vinter tuli Sordovalah yliopiston jälles ruadamah hirurgannu. Vanhu bol’ničču, kus häi toizien liägärinkilöinke pidi leikkavuksii vie nygöigi seizou Sordavalas, lähäl Vinteran kodii. Joudaval aijal Vinter suvaičči huogavuo omal mökil, kuduadu nygöi tutah kaunehennu Vinteran duačannu. Vuvvennu 1918 Vinter lähti Helsinkih, kus rubei valmistamah valgien armien liečindyruaduo. Sendäh enne voinua täs kois oli kolledžu, torguškola. Nevvostovallan aigah täs ruattih orboloin kodi, lapsien päivykodi, pionieroin kodi da nuorien tehniekoin stantsii. Vuvves 1992 täs talois ruadau Pohjais-Luadogan muzei, ezmäi sil oli tazavallan stuatussu, nygöi muzei on alovehelline.

Talvivoinan jälles Sordaval rubei kuulumah Nevvostoliiton valdah, tänne tuli elämäh rahvastu ymbäri Ven’ua. Hyö kaikin nostettih uvvessah zavodat da ruvettih ruadamah da elvyttämäh linnua.

Tänäpäi piäekspozitsiennu on Sordavalan kiviavaimet -ozuttelu, kudai oli valmistettu Jevroupan liiton projektan hantuzis. Täs voibi kaččuo erilazii kivii da minirualoi da niijen kauti tiijustua alovehen histouries. Voimmo nähtä ku Sordaval seizou suuren Luadagan järven pohjazel puolel. Paikallizet eläjät sanotah omua järvie merekse, sit ymbäri on ylen kaunis luondo.

Endizes Vinteran ruadopertis nygöi voi suaha tieduo karjalazes geolougies. Pohjais-Luadogan rannikol on ylen äijy kaikenmoistu kivie, kuduat roittihes kahten milliardan vuozien aigua. Ylen ammui tiä oli tulimägii, sit net sammuttih da jätettih mustii kivilöi. Aijan mendyy tulimäit hil’l’akkazin ruvettih häviemäh, ga niis jiädih erilazet kivet: graniitat, mruamorat, kvartsat, kudualois luajittih st’oklua. Enimytten Karjalas on kivii strojindah niškoi. Toizekse on kaikenmostu rudua, kuduadu suadih suolois, järvilöis. Pitkäsrannas on löytty raudurudua. Sie 1800 luvul ruattih rauduruvan nostandudupaikat da zavodat da niidy oli ylen äijy. Kolatselläl myös nostettih rudua, endizen Tulemjärven zavodan paikan seinät seizotäh tänäpäigi. Muzein ruadajat käydih zavodoin vahnoi paikkoi kaččomah da tutkimah, löyttih sie endizii ruadobrujii, net nygöi on pandu kaikile kačottavakse. Suurin vuitti löyttylöi ruadovhkehii on Lahtenpohjal Gora Filina -muzein ozuttelus.

Kivilöin da rauduruvan histourien kauti voibi tiijustua, kui elettih da midä ruattih tämän čupun ennevahnaizet eläjät. Sordavalan mual arheologat löyttih endizii kivi- da keskikavven eländypaikkoi. Muzeis on niijen kohtien kuvii, enimytten kaikkii löyttylöi veššilöi voibi nähtä Kielen literatuuran da histourien instituutan arheolougizes muzeis.

Kivilöin da rauduruvan histourien kauti voibi tiijustua, kui elettih da midä ruattih tämän čupun ennevahnaizet eläjät. Sordavalan mual arheologat löyttih endizii kivi- da keskikavven eländypaikkoi.

Sordavalan muzeis ollah nägyvis endizet ruutat, voibi tiijustua, midä pandih piäle karjalazet, mil čomendettih omii sobii. Turistat mielihyväl kačotah nämii eksponuattoi, hos net ollah ommeltu da luajittu nygöi.

Tiettäväine, huomivuo kinnittäy myös karjalaine kanzalline kantele-soitin. Turistat tiijustetah sen alguperiä dai suahah tieduo paikallizis runonpajattajis. Luadogan lähäzel alovehel oli äijy kyliä, kus elettih hyvin tundietut runonpajattajat da kandelehel soittajat. Niijen mustokse da kunnivokse Sordavalan keskuččah azetettih runonpajattajan mustopačas, kudaman oli luadinuh vuvvennu 1935 skul’ptoru Alpo Sailo. Luadogan kuulužimien runonpajattajien joukkoh kuulutah Šemeikan rodu: Petri da Iivana, Vanninen vellekset Rautalahtespäi, Varnanen vellekset Tolvajärvespäi, Timo Lipitsä Koiton kyläspäi, suistamolazet Iivan Onoila, Mat’oi Plattonen da Iivan Härkönen (tieduo nämis runonpajattajis läydyy Skaziteli Karelii -saital). Niidy kylii kui perehiigi jo ei ole olemas. Pahakse mielekse vähä ken tiedäy luadogankarjalastu runoperindyö. Elias Lönnrot on käynnyh tänne kolme kerdua, dai muutgi suomelazet tutkijat kirjutettih mustoh runoloi da pajoloi täl alovehel. Net kai on pandu SKVR kogomuksen eri kniigoih, ga vähä midä on kiätty ven’akse...


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Karjalan Sanomat
Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Kipinä
Paginad pätoimitajanke
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
Karjalan Sanomat
Oma Media -portaali: vuosi verkossa
Vuoden aikana portaalissa on julkaistu lähes 3 000 uutisjuttua ja artikkelia suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Lähisuunnitelmissa on avata uusia osioita.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana