Sanotah, ku Karjalas nimidä ei kazva. Se ei ole tottu
Parahite sulakuus kylän rahvas da duaččuniekat täytty vägie varustutah ogrodoin aigah. Erähil jo tuhukuus ikkunpielizet ollah tävvet taimenii, toizil ei ole aigua, tilua libo himuo kazvattua taimenii ičeväil siemenis. Sendäh hyö ostetah jo valmehekse kazvatettuloi taimenii laukas libo kazviloin kazvattajil. Ku vie erähät kazvatetah pippuriloi, tomuattoi, ogurčoi da kukkii iče, ga vot puuloin, tuhjoloin da dekoratiivizien kazvoksien kazvattamizeh niškoi pidäy jo syvembiä tieduo da monien vuozien aigah suaduu neruo. Nämmien vezoi tavan mugah ostetah laukas, tilatah internet-laukoispäi poštan kauti libo ostetah kazvattajil. Moizii kazvattajii on Marija Sem’onova. Omua talovuttu häi pidäy Nižnii Besovets -kyläs vuvves 2008 algajen. Hänel on oma internet-laukkugi. Minä tuttavuin häneh, konzu tattavan nevvol lähtin ostamah hänel vagoidu. Se terväh juurdui, da puolen vuvven jälles toin Besovtsaspäi da sliivu-, juablokku- da aličapuut.
Marijan muapalal ei ole kunne jalgua polgie, joga kohtas on vago libo parniekku. Marijan ruadokauzi algavuu tuhukuus da jatkuu kylmykuun loppussah. Neidizel on abuniekkoi, konzu ruaduo on yllin kyllin, häi ottau ruadoh kymmenessäh hengie. Marijan ruadoh nähte monet tiijustetah VK-sotsiuallizes verkos, sie löydyy tavaroi, uudizii, nevvoloi da ohjavoloi.
– Marija, kusbo sinä opastuit kazvattamah eri kazviloi? Joga kazviihäi pidäy maltua hoidua pohjazen ololois.
– Opastuin iče. Minä olen opastunnuh fermerakse, vie minä ainos opastun toizis kazviloin kazvattajis, kudamat ruatah toizilgi alovehil. Meijän ololois joga kazvii pidäy kazvattua omah tabah – opastut oppimal eri lajiloi, hairahtuksien kauti. Joga ruavos on vaigevuksii, ga konzu ruado on mieldy myöte, kai vaigevukset roitah šeikkailuloikse, sanou Marija.
Dačakarelii-laukan ostajat ollah Karjalan eläjii. Marijan piälimäzii tarkoituksii on kazvattua taimenii juuri Karjalan muah pättävii. Toiči rahvas ei uskota, ku midätahto kazvii, kudai löydyy internet-laukas, Marija kazvattau Omal muapalal Petroskoin lähäl.
– Monet ollah pahas mieles Ven’an suvialovehilpäi tuoduloin vezoi ostettuu. Net ei voija eliä meijän alovehel. Sendäh rahvas duumaijah, ku meil nimidä ei kazva. Se ei ole tottu. Omil internet-sivuloil minä sanelen, kui minä kazvatan eri kazviloi, ozutan oman ruavon tuloksii, nevvon, vastuan kyzymyksih, sanelou Marija.
Tänäpäi Marijal hyvin kazvau viinumuarju, eževiikku, aktinidii, gruuššu, viišn’u, čerešn’u, sliivu, gortenzii. Marija ainos oppiu suurendua nämmien kazviloin lajiloin joukkuo. Neidizel jo on neruogi persiekan kazvattamizes. Pluanois on suurendua muapala ruadoh niškoi, ga se on hommakas dielo.
– Midä suvaičet kazvattua enämbi kaikkie?
– Suvaičen kazvattua fruktoi da muarjoi, net ollah piälimäzii minun ruavos. Kaikis “kiitollizimat” da helpot kazvattajes ollah juablokkupuut, čihoit da mandžoit. Minun muapalal kazvau 22 lajii juablokkua, 20 lajii mandžoidu da läs 30 lajii čihoidu. Ylen äijäl miellyttäy kazvattua viinumuarjua, sih niškoi minul on kaheksa metrii piduhuttu da kolme metrii levevytty parniekku. Pien silmäl viinumuarjan kazvamistu da omii silmii en usko – voibigo sen verdu viinumuarjua kazvua meijän ololois! Minuu miellyttäygi kazvattua tavallizii ouveššiloi: tomuattoi, pippuriloi, ogurčoi, kabačkoi, suurigurbiččoi, sanelou Marija.
