Runolaulut inspiroivat taitelijoita

Runolaulut inspiroivat taitelijoita

Mirja Kanerva
06.05.2022
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
Monet taiteilijat ovat luoneet taideteoksiaan vanhojen laulujen pohjalla. Kuva kirjoittajan arkistosta.
Monet taiteilijat ovat luoneet taideteoksiaan vanhojen laulujen pohjalla. Kuva kirjoittajan arkistosta.

Ensimmäinen ja tunnetuin Kalevala-eepoksen kuvittaja on suomalainen taiteilija Axel Gallén eli Akseli Gallen-Kallela. Hänen maalaukset tunnetaan koko maailmassa. Gallen-Kallela näytti runolaulusankareiden aitoutta. Nykyiset taiteilijat pohjautuvat Gallenin maalauksiin.

Monetkin kirjailijat ja runoilijat ovat luoneet teoksiaan vanhojen runojen pohjalla.  Esimerkkinä on englantilainen John Ronald Reuel Tolkien, joka tutki Kalevala-eeposta ja vanhoja myyttejä, ja sitten käytti nämä tiedot työssään. Tolkienin keksimällä haltioiden kielellä on karjalan ja suomen kielen piirteitä.

Suomalainen lastenkirjailija ja kuvittaja Mauri Kunnas on tuttu jokaiselle. Hänen Koirien Kalevala on käännetty venäjäksi ja vienankarjalaksi. Kalevala-eepoksen sankareina esiintyvät koirat, kissat ja muut eläimet. Mauri Kunnas  piirsi hauskoja hahmoja ja kertoi eepoksen tapahtumia lapselle selkeällä kielellä.


Karjalassakin asuu taitavia ihmisiä, jotka ovat inspiroituneet  vanhoihin runoihin.

Karjalankielinen räppäri Ontrei sekä sepittää uusia kalevalamittaisia runoja että lausuu lavalla vanhojakin.  Kalevalamitta on rap-runoihin sopiva, karjalan kieli on melodinen ja kuvaannollinen. Tuloksena on laadullista rappia. 

Petroskoissa asuu taiteilija Roman Kirillov eli Roma Kapitan. Hän on eeppisien laulujen ja myyttirunojen suuri ihailija. Hän piirtää sarjakuvia, jonka pääsankarina on nuori Elia Lönnrot. Utelias poika joutuu seikkailuihin ystäviensä kanssa. 

Roma Kapitan sanoo itseään nykyaikaiseksi runonlaulajaksi. Lapset ja aikuisetkin pitävät hänen sarjakuvistaan kovasti. Oikeat sarjakuvien fanit myös pitävät hänen töitään korkeatasoisina.

Taiteilija on keksinyt pöytäpelejäkin. Sammon aiheinen pöytäpeliin kuluu värikäs pelikenttä, kuutio ja pelimerkki. Pelaaja siirtyy pelikentällä vastaten kysymyksiin.


Toinen petroskoilainen taiteilija, joka inspiroituu runolauluihin, on Dmitri Dmitrijev. 

Hän luki runot, joita Lönnrot tallensi tunnetuimmalta runonlaulajalta Arhippa Perttuselta, ja halusi kertoa niitä niin, että ne olisivat lapsille selviä. Dmitri kirjoitti ja kuvitti kirjan, jonka nimi on Runosatuja. Kirjan kuvat ovat hauskoja ja opettavaisia. Kirjan luoja piirsi tarkasti sankareiden puvut ja vanhat työ- ja kulkuvälineet. Kuvista tuntuu se, että taiteilijalle on tuttu Gallen-Kallelan ja Mauri Kunnaksen töitä.

Dmirti Dmitrijev kuvitti myös lasten Kalevalan uuden painoksen. Tämä on Aleksandra Ljubarskajan mukaelma Kalevalasta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953.

Sinä voit lukea Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalaa, Dmitri Dmitrijevin kuvittamia kirjoja ja Roman Kirillovin sarjakuvia Karjalaisten, vepsälaisten ja suomalaisten resurssi- ja kielikeskuksen kirjastossa. Kipinän toimituksessa on myös Sampo-aiheinen pöytäpeli.



Lisää aiheesta
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana