Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa

Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa

Julia Veselova
16.09.2022
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Taiteilija Aljona Tsvetkova on kuvittanut vuoden 2023 etnokalenterin. Heinäkuun sankariksi tuli suon emäntä Annikki. Annikki-nimestä johdettu nimi Aino on Kaleva-runoelman ainoa nimi, jonka Elias Lönnrot on keksinyt itse. Kuva: Tsvetkovan arkisto 6+
Taiteilija Aljona Tsvetkova on kuvittanut vuoden 2023 etnokalenterin. Heinäkuun sankariksi tuli suon emäntä Annikki. Annikki-nimestä johdettu nimi Aino on Kaleva-runoelman ainoa nimi, jonka Elias Lönnrot on keksinyt itse. Kuva: Tsvetkovan arkisto 6+

Runola-hanke on saanut jatkoa tänä vuonna. Jo marraskuussa kaikki Karjalan mytologiasta kiinnostuneet voivat hankkia itselleen uuden etnokalenterin ensi vuodeksi.

— Tänä syksynä julkaisemme jo kolmannen etnokalenterin. Sillä on uusi nimi ja juoni, mutta sen idea on sama. Haluamme kertoa ihmisille Karjalan myyttisistä haltijoista, karjalaisesta historiasta ja kulttuurista, Runola-hankkeen koordinaattori ja etnokalenterin laatija Tatjana Berdaševa kertoo.

Kalenterin nimi on Metsolan mytologia. Sankareiksi tulee haltijoita, jotka asuvat myyttisessä Metsolassa Tapion kuninkaan rinnalla.

— Karjalan ja Suomen mytologiassa on paljon haltijoita ja jumalia, joilla on erikoinen voima. Tapio on tunnettu metsänkuningas, jolta pyydettiin aina metsästysonnea. Halusimme tutkia myös muitakin myyttisiä olentoja, Berdaševa sanoo.

Kalenterin levikki on 1 000 kappaletta, sama kuin oli viime vuonna. Silloin se meni kuin kuumille kiville.

— Ensimmäisen Runola-kalenterin jälkeen oli kiinnostuneita, jotka odottivat toista etnokalenteria. Toivon, että tänäkin vuonna onnistumme ilahduttamaan lukijoitamme, Berdaševa sanoo.

Etnokalenteri on tarkoitettu laajalle yleisölle.

— Tänä vuonna halusimme tehdä kalenterin koko perheelle. Lapset ja heidän vanhempansa voivat lukea kalenteria yhdessä ja keskustella sitten sen aiheista. Toivon, että opettajatkin käyttävät kalenteria kotiseutu- tai ympäristöoppitunneilla, Berdaševa sanoo.

Tänä syksynä julkaisemme jo kolmannen etnokalenterin. Sillä on uusi nimi ja juoni, mutta sen idea on sama.
Tatjana Berdaševa, Runola-hankkeen koordinaattori ja etnokalenterin laatija

Joka vuosi kalenterin aihe on erilainen. Tänä vuonna sen helmenä on lämmin ja ystävällinen ilmapiiri, joka tuli mahdolliseksi kalenterissa käytettyjen värien ja piirrettyjen hyväntahtoisten hahmojen ansiosta.

— Kalenteri käsittelee ikuisia ja hyviä aiheita, jotka liittyvät kulttuuriperinnön ja perinteiden säilyttämiseen sekä niiden tulkitsemiseen. Kalenteri antaa mahdollisuuden kurkistaa mytologian maailmaan. Jokainen päättää sitten itse, haluaako hän syventyä tähän aiheeseen.

Etnokalenteri käsittelee myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-runoelman historiaa.

— Siinä on kolme aspektia. Metsän haltijoiden lisäksi populaaristamme Karjalan uhanalaisia kasveja ja eläimiä. Jokaisella kalenterisivulla on oma lajinsa: eläimiä, lintuja, kasveja ja jäkäliä. Haluamme nostaa esiin luonnonsuojelun ja ekologian aiheita, Berdaševa sanoo.

Kolmas aihe sisältää tietoa Kalevala-runoelman historiasta ja runojen keräämisestä.

— Tänä vuonna etnokalenterin teki suuri tiimi. Minä kirjoitin tekstejä, Maria Koivestoinen käänsi useita tekstejä suomesta venäjäksi, Jelena Barsukova vastasi ekologian aiheesta. Hän on biologian asiantuntija Karjalan kansallisessa museossa. Inna Nippolainen oli oikolukijana.

 Uusi kalenteri — uusi taiteilija

Runola-hankkeen tarkoitus on esitellä eri kuvataiteilijoiden tekniikoita ja tyylejä. Kalenterin uusi taiteilija on nuori Aljona Tsvetkova.

— En ole koskaan käynyt taidekoulua. Nuorena olin kuitenkin paljon kiinnostunut piirtämisestä. Yritin etsiä inspiraatiota ympäröivistä asioista, tapahtumista ja ihmisistä. Etsin maalaustekniikkaa, joka sopisi nimenomaan minulle, Tsvetkova sanoo.

Tsvetkova kokeili kerran digitaalista piirtämistä ja innostui siitä.

— Sketchbook-piirustusohjelma on kiinnostanut minua. Käytän nyt tätä ohjelmaa.

Digitaalinen piirtäminen tarjoaa taiteilijoille runsaasti mahdollisuuksia.

Luonto, haltijat ja mytologia ovat aina viehättäneet Tsvetkovaa.

— Kiinnostus johti minut suomalais-ugrilaiselle mytologialle omistetun etnokalenterin hankkeeseen. Kun piirsin kalenterin hahmoja, kiinnostavinta oli hahmokuvien keksiminen.

Karjalaisessa kansanrunoudessa ei ole paljon tietoa haltijoiden ulkonäöstä. Taiteilijan ansiosta monet hahmot saivat ensimmäisen kerran oman graafisen kuvansa.

— Monien haltijoiden kuvaus puuttuu tai sisältää vain hajanaista tietoa. Kalenterin kuvissa halusin näyttää sitä kunnioitusta, jota karjalaiset kokivat metsässä kävellessään ja haltijoiden kanssa keskustellessaan. Halusin näyttää taikaa, joka vallitsi silloin metsän. Toivon, että olen onnistunut välittämään pohjoisen luonnon ihmetunnelman, Tsvetkova sanoo.



Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Oma Mua
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet silmät.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana