Runola-hanke on saanut jatkoa tänä vuonna. Jo marraskuussa kaikki Karjalan mytologiasta kiinnostuneet voivat hankkia itselleen uuden etnokalenterin ensi vuodeksi.
— Tänä syksynä julkaisemme jo kolmannen etnokalenterin. Sillä on uusi nimi ja juoni, mutta sen idea on sama. Haluamme kertoa ihmisille Karjalan myyttisistä haltijoista, karjalaisesta historiasta ja kulttuurista, Runola-hankkeen koordinaattori ja etnokalenterin laatija Tatjana Berdaševa kertoo.
Kalenterin nimi on Metsolan mytologia. Sankareiksi tulee haltijoita, jotka asuvat myyttisessä Metsolassa Tapion kuninkaan rinnalla.
— Karjalan ja Suomen mytologiassa on paljon haltijoita ja jumalia, joilla on erikoinen voima. Tapio on tunnettu metsänkuningas, jolta pyydettiin aina metsästysonnea. Halusimme tutkia myös muitakin myyttisiä olentoja, Berdaševa sanoo.
Kalenterin levikki on 1 000 kappaletta, sama kuin oli viime vuonna. Silloin se meni kuin kuumille kiville.
— Ensimmäisen Runola-kalenterin jälkeen oli kiinnostuneita, jotka odottivat toista etnokalenteria. Toivon, että tänäkin vuonna onnistumme ilahduttamaan lukijoitamme, Berdaševa sanoo.
Etnokalenteri on tarkoitettu laajalle yleisölle.
— Tänä vuonna halusimme tehdä kalenterin koko perheelle. Lapset ja heidän vanhempansa voivat lukea kalenteria yhdessä ja keskustella sitten sen aiheista. Toivon, että opettajatkin käyttävät kalenteria kotiseutu- tai ympäristöoppitunneilla, Berdaševa sanoo.
Joka vuosi kalenterin aihe on erilainen. Tänä vuonna sen helmenä on lämmin ja ystävällinen ilmapiiri, joka tuli mahdolliseksi kalenterissa käytettyjen värien ja piirrettyjen hyväntahtoisten hahmojen ansiosta.
— Kalenteri käsittelee ikuisia ja hyviä aiheita, jotka liittyvät kulttuuriperinnön ja perinteiden säilyttämiseen sekä niiden tulkitsemiseen. Kalenteri antaa mahdollisuuden kurkistaa mytologian maailmaan. Jokainen päättää sitten itse, haluaako hän syventyä tähän aiheeseen.
Etnokalenteri käsittelee myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-runoelman historiaa.
— Siinä on kolme aspektia. Metsän haltijoiden lisäksi populaaristamme Karjalan uhanalaisia kasveja ja eläimiä. Jokaisella kalenterisivulla on oma lajinsa: eläimiä, lintuja, kasveja ja jäkäliä. Haluamme nostaa esiin luonnonsuojelun ja ekologian aiheita, Berdaševa sanoo.
Kolmas aihe sisältää tietoa Kalevala-runoelman historiasta ja runojen keräämisestä.
— Tänä vuonna etnokalenterin teki suuri tiimi. Minä kirjoitin tekstejä, Maria Koivestoinen käänsi useita tekstejä suomesta venäjäksi, Jelena Barsukova vastasi ekologian aiheesta. Hän on biologian asiantuntija Karjalan kansallisessa museossa. Inna Nippolainen oli oikolukijana.
Runola-hankkeen tarkoitus on esitellä eri kuvataiteilijoiden tekniikoita ja tyylejä. Kalenterin uusi taiteilija on nuori Aljona Tsvetkova.
— En ole koskaan käynyt taidekoulua. Nuorena olin kuitenkin paljon kiinnostunut piirtämisestä. Yritin etsiä inspiraatiota ympäröivistä asioista, tapahtumista ja ihmisistä. Etsin maalaustekniikkaa, joka sopisi nimenomaan minulle, Tsvetkova sanoo.
Tsvetkova kokeili kerran digitaalista piirtämistä ja innostui siitä.
— Sketchbook-piirustusohjelma on kiinnostanut minua. Käytän nyt tätä ohjelmaa.
Digitaalinen piirtäminen tarjoaa taiteilijoille runsaasti mahdollisuuksia.
Luonto, haltijat ja mytologia ovat aina viehättäneet Tsvetkovaa.
— Kiinnostus johti minut suomalais-ugrilaiselle mytologialle omistetun etnokalenterin hankkeeseen. Kun piirsin kalenterin hahmoja, kiinnostavinta oli hahmokuvien keksiminen.
Karjalaisessa kansanrunoudessa ei ole paljon tietoa haltijoiden ulkonäöstä. Taiteilijan ansiosta monet hahmot saivat ensimmäisen kerran oman graafisen kuvansa.
— Monien haltijoiden kuvaus puuttuu tai sisältää vain hajanaista tietoa. Kalenterin kuvissa halusin näyttää sitä kunnioitusta, jota karjalaiset kokivat metsässä kävellessään ja haltijoiden kanssa keskustellessaan. Halusin näyttää taikaa, joka vallitsi silloin metsän. Toivon, että olen onnistunut välittämään pohjoisen luonnon ihmetunnelman, Tsvetkova sanoo.