Puhemalleja on esillä teksteissä ja äänitteissä
Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen vepsän ja karjalan kielen tutkijat ovat aloittaneet uuden hankkeen vepsän ja karjalan kielen VepKar-korpuksen kehittämiseksi. Hanketta on tukenut Venäjän tieteellinen rahasto.
— Olemme vasta aloittaneet tämän työn. Nyt korpuksen käyttäjillä on mahdollisuus sekä lukea että kuunnella tekstejä eri murteilla. Jokaisen tekstin vieressä on myös venäjänkielinen käännös, sanoo hankejohtaja, lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova.
— Vuoden loppuun mennessä laitamme korpukseen 50 uutta tekstiä ja puheäänitettä karjalan murteilla ja vepsän kielellä, hän jatkaa.
Tällä hetkellä Rodionova tutkii äänitettä, jossa Aunuksen piirin Kuujärven kylän asukas, vuonna 1948 syntynyt Valentina Stepanova kertoo lyydin kielellä kylän juhlista.
Toistaiseksi korpukseen on lisätty hankkeessa neljä uutta karjalankielistä tekstiä ja tekstien venäjännöstä sekä äänitettä.
Hanke toimii tämän ja ensi vuoden aikana. Hankkeessa korpukseen laitetaan yhteensä 100 äänitallennetta kotiseutuhistoriaan, kansatieteeseen ja perinteisiin liittyvistä aiheista. Jokaisen äänitteen vieressä ovat teksti ja käännös venäjäksi.
Hankejohtaja Rodionovan mukaan puhekorpuksen hankkeen päätarkoitus on säilyttää karjalan ja vepsän kieliä, joita uhkaa katoaminen.
— Kielten säilyttämisen tärkeä osa on tutkia kieliä ja vahvistaa kielten asemaa dokumenttien avulla, Rodionova korostaa.
Digitaalisoinnin aikana kielten korpuksilla on erityinen rooli, koska korpus yksinkertaistaa ja nopeuttaa tietojen käsittelyä. Sitä varten laadimme myös karjalan- ja vepsänkielisten puheiden korpuksen, tutkija täsmentää.
Laadukkaita karjalan- ja vepsänkielisiä puhemalleja valitaan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen äänitekokoelmasta sekä myös Karjalan valtion televisio- ja radioyhtiön kansalliskielisen toimituksen ohjelmista.
Äänitekokoelmasta voi löytää vanhoja, yli 50 vuotta sitten tehtyjä puhetallenteita.
Lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova sanoo, että esimerkiksi 1970-luvun äänitteet karjalan kielellä ovat erittäin arvokkaita.
— Sellaista puhetta ja sanastoa ei voi enää kuulla, Rodionova huomauttaa.
Näin vuonna 1891 syntynyt Kira Antipova Kemin piirin Jyskyjärveltä kertoi tutkijalle vuonna 1969 varsinaiskarjalan murteella siitä, milloin pellava kasvatettiin.
— Kertomus on hyvin mielenkiintoinen myös sanaston kannalta, koska nyt pellavaa ei kasvateta, eikä pellavatöihin liittyviä sanoja käytetä. Naisen haastattelun mielenkiintoisia kohteita on esillä korpuksessa tekstissä ja äänitteessä, tutkija sanoo.
Tietysti karjalaisten ja vepsäläisten haastattelut voivat kestää pitkään, vähintään puoli tuntia. Korpukseen laitettu äänite kestää noin puolitoista minuuttia.
Ensin tutkijan täytyy litteroida äänitallenne ja valita sitten äänitteestä kiinnostavin ote. Se käännetään tarkasti myös venäjäksi.
Hankkeessa kaikki äänitteet tulevat esitettäväksi myös korpuksen ensimmäiselle Karjalan murrekartalle.
