Portaali sisältää tuhansia paikannimiä
Karjalan paikannimistön TopKar-portaali on palkittu viime vuoden parhaana tieteellisenä projektina Perintö-palkinnolla. Palkinto luovutettiin TopKar-hankkeen johtajalle, Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen tutkijalle Jekaterina Zaharovalle Pohjolan kansojen kielifestivaalilla Pietarissa.
— Portaali on syntynyt Karjalan paikannimistön digitointihankkeessa vuosina 2022—2024. Hanketta tuki Venäjän tieteellinen rahasto. Hankeryhmä loi portaalin ja laittoi siihen yhteensä 50 000 Karjalan arktisen alueen paikannimeä, Zaharova kertoo.
Hankkeen valmistuttua ryhmä jatkoi työtä venäjänkielisen portaalin parissa ja aloitti Karjalan muun alueen paikannimistön digitalisoinnin. Paikannimet ovat esillä portaalissa karjalan, vepsän, suomen ja venäjän kielellä.
Viime joulukuun lopussa portaalissa oli esillä 59 783 paikannimeä, joista 7 795 nimeä oli merkitty portaalin digitaaliselle kartalle. Paikannimistön luettelo sisältää entisten ja nykyisten asutus- ja luonnonpaikkojen nimiä. Samassa kylässä tutkija keräsi joskus yli sata erilasta paikannimeä.
— Portaalista löytyy niemien, niittyjen, ojien, marja-, sieni- ja metsästyspaikkojen, kaivojen, myllyjen, talojen ja muiden kohteiden nimiä, Zaharova täsmentää.
Karjalan paikannimistöä on tutkittu vasta vuodesta 1970. Yli 50 vuoden aikana paperikortistoon on saatu tietoa yhteensä 300 000 paikannimestä. Tutkija Zaharovan mukaan melkein puolet aineistosta on jo digitoitu.
— Paikannimien suuri määrä selittyy sillä, että eri tutkijat saivat tietoa samoista paikannimistä eri ihmisiltä eri vuosina, Zaharova sanoo.
1970—1990-luvulla tutkijat kirjoittivat haastatelluilta paljon paikannimiä. Silloin monen kylän kanta-asukkaat olivat vielä elossa. Zaharova sanoo, että Karjalan kielitieteilijä, paikannimistön tutkija Irma Mullonen on yksi ensimmäisistä tutkijoista, jotka alkoivat tutkia paikannimistöä 1970-luvun alussa.
— Paikannimistön tutkijat käyvät tutkimusmatkoilla Karjalassa ja sen naapurialueilla vuosittain. Paljon aineistoa on kerännyt tutkija Denis Kuzmin. Kesällä 2020 jouduimme keskeyttämään tutkimustoiminnan paikka kunnissa koronapandemian vuoksi, Zaharova kertoo.
Paikannimistöntutkimus on pohjautu nut vuoden 1926 Karjalan alueen hallinnolliseen jakoon. Portaalin tiedon mukaan melkein sata vuotta sitten Karjalassa laskettiin olleen yli 2 800 asutuspaikkaa. Vuonna 2015 niitä oli 802.
— Osaa kylistä ei enää ole olemassa. Paikannimistön digitoinnin avulla pyrimme säilyttämään muistoa kadonneista kylistä, tutkija Zaharova korostaa.
Nykyään paikannimistöntutkimus kattaa Karjalan lisäksi myös Vologdan, Arkangelin, Leningradin ja Murmanskin alueet. Esillä on myös Laatokan Karjalan paikannimiä karjalan ja suomen kielellä. On kerätty tietoa 2 918 paikasta ja kohteesta.
— Portaali on tärkeä tietopankki Karjalan asutuksista, historiasta ja sukututkimuksesta kiinnostuneille. Myös eri asiantuntijat, opettajat ja oppaat löytävät portaalista paljon mielenkiintoista ja hyödyllistä tietoa, Zaharova korostaa.
Verkkosivuston tekijät ovat Karjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen sekä sovelletun matematiikan tutkimuksen asiantuntijoita. Eri vaiheissa portaalin tekemiseen on osallistunut yhteensä kahdeksan ihmistä.
— Karjalan paikannimistöä esittävä TopKar-portaali sekä vepsän ja karjalan kielen VepKar-portaali ovat kaksi mahtavaa avointa resurssia, jotka toimivat erikseen ja ovat samalla sidoksissa toisiinsa paikkakuntien tarinoista kertovien linkkien kautta, Zaharova kertoo.
Esimerkiksi tieto Louhen piirin entisestä Ahvenlaksin kylästä löytyy TopKar-portaalista. Taas VepKar-portaalista voi kuulla naisen kertomuksen kylästä varsinaiskarjalan murteella.
— Tällä hetkellä TopKar-portaali on yksi Venäjän mahtavista avoimista resursseista, jotka kertovat paikannimistöstä, Zaharova korostaa.
