Pitkärannan luterilaiset yhdessä 30 vuotta

Pitkärannan luterilaiset yhdessä 30 vuotta

Marina Tolstyh
19.11.2021
Urut soivat nyt uudestaan Pitkärannan luterilaisessa puukirkossa. Soittimen lahjoitti Suomen Luodon seurakunta.
Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon Pitkärannan seurakunta vietti lokakuun lopussa 30-vuotispäiväänsä. Kuva: Pitkärannan seurakunnan VKontakte-sivu
Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon Pitkärannan seurakunta vietti lokakuun lopussa 30-vuotispäiväänsä. Kuva: Pitkärannan seurakunnan VKontakte-sivu

Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon Pitkärannan seurakunta on täyttänyt 30 vuotta. Juhlalliseen jumalanpalvelukseen seurakuntalaiset ja vieraat osallistuivat sekä perinteisesti kirkossa että myös verkkoyhteyden välityksellä.

— Ennen pandemiaa jumalanpalveluksissa ja kirkon muissa tilaisuuksissa kävi 40—50 kaupunkilaista. Nyt seurakuntalaisia, erityisesti ikäihmisiä käy kirkossa vähemmän, Pitkärannan ja Harlun seurakuntien kirkkoherra Oleg Menaker sanoo.

— Keväällä ja kesällä keskiviikkoisin kävin katsomassa vanhoja seurakuntalaisia kotona, mutta nyt epidemian takia he kutsuvat minut pitämään jumalanpalveluksen kotona yhä harvemmin.

Seurakunnan iso juhla keräsi silti yhteen muutaman kymmenen uskovaista, ja vieraita tuli myös Sortavalan seurakunnasta.

Menakerin mukaan yli kolmasosa Pitkärannan seurakuntalaisista on paikkakuntaan eri vuosikymmeninä sodan jälkeen siirtyneitä inkerinsuomalaisia ja heidän jälkeläisiään.

Pitkärannan seurakunta rekisteröitiin virallisesti lokakuussa 1991 inkerinsuomalaisten aloitteesta. Kaupunginhallitus myönsi apteekkitilat seurakunnan käyttöön. Helmikuussa 1998 Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi vihki uuden luterilaisen puukirkon. Se rakennettiin Kuopiosta saaduilla varoilla.

Sunnuntaisin pidän tavallisesti kaksi jumalanpalvelusta, yhdeltätoista Pitkärannassa ja neljältätoista Läskelässä.
Oleg Menaker, Pitkärannan ja Harlun seurakuntien kirkkoherra

Pitkärannan seurakunnan ensimmäisenä kirkkoherrana oli suomalainen Reino Letonsaari Mikkelistä. Samanaikaisesti hän johti silloin myös Sortavalan seurakuntaa. Sitten kirkkoherrana palveli pitkään Juho Kajava.

Menaker aloitti hengellisen uransa Pitkärannan piirissä toimivissa seurakunnissa vuonna 2002. Vuonna 2008 seurakunta jakaantui kahtia eli Pitkärannan ja Harlun seurakuntiin, ja Menaker valittiin Harlun seurakunnan kirkkoherraksi. Kesäkuussa 2011 vihittiin seurakunnan kirkko Läskelässä.

Tuona vuonna lokakuussa Pitkärannan seurakunnan kokouksessa Menaker valittiin seurakunnan kirkkoherraksi.

— Sunnuntaisin pidän tavallisesti kaksi jumalanpalvelusta, yhdeltätoista Pitkärannassa ja neljältätoista Läskelässä, Menaker sanoo.

Vaikka kirkkoherra osaa suomea vähän, kieli on säilynyt jumalanpalveluksissa Pitkärannassa.

— Lupasin kokouksessa kymmenen vuotta sitten, että suomea käytetään jumalanpalveluksissa niin pitkään, kuin vaikkapa yhden seurakuntalaisen tarvitsee kuulla kieltä, kirkkoherra muistelee.

Hän pitää saarnoja venäjän kielellä. Hymnejä lauletaan sekä venäjän että suomen kielellä. Kieliasioissa Menakeria auttaa inkerinsuomalainen Klara Kobzareva.

Suomea käytetään jumalanpalveluksissa Pitkärannassa niin pitkään, kuin vaikkapa yhden seurakuntalaisen tarvitsee kuulla kieltä.
Oleg Menaker, Pitkärannan ja Harlun seurakuntien kirkkoherra

Seurakunnan juhlapäivän merkittävimpiä tapahtumia oli se, että luterilaiset lauloivat hymnejä uudestaan urkujen säestyksellä. Muutama vuosi sitten urut olivat menneet rikki, ja niiden sijasta käytettiin pianoa.

Erinomaisen lahjan seurakunnalle teki Luodon eli ruotsiksi Larsmon seurakunta. Ruotsinkielinen Luodon kunta sijaitsee Suomen Pohjanlahden rannikolla.

— Suomalaiset ostivat meille uuden soittimen sekä maksoivat siitä tullimaksut ja kuljetuskulut. Nyt urut soivat taas kirkossamme, Menaker sanoo.

Pitkärannan seurakunta on saanut apurahaa myös Kuopion seurakuntayhtymästä.

— Kuopiolaisten tuella vaihdoimme tänä vuonna kirkon vanhan lämmityskattilan uuteen. Rahaa käytetään myös kirkkoherran ja kirkon emännän palkkoihin ja kirkkoherran Läskelän ja Pitkärannan välillä tekemiin matkoihin, Menaker huomauttaa.

Menaker on kiitollinen suomalaisille siitäkin, että muutama vuosi sitten Kuopion opisto valmisti kirkon kellotornin metallirungon, ja se tuotiin sitten Kuopiosta Pitkärantaan.

Pitkärannan seurakunnan työ nuorten kanssa on siirtynyt nyt verkkoon.
Oleg Menaker, Pitkärannan ja Harlun seurakuntien kirkkoherra

Suomalaiset auttavat Pitkärannan seurakuntaa myös työssä nuorten kanssa. Menakerin mukaan ennen pandemiaa muutama Larsmon seurakunnan jäsen sai Inkerin kirkon teologisessa instituutissa valmiudet toimia lähetystyöntekijöinä Pitkärannan piirin seurakunnissa.

— Pitkärannan seurakunnan työ nuorten kanssa on siirtynyt nyt verkkoon. Perjantai-iltaisin seitsemältä järjestämme Zoomissa tapaamiset, joissa minä ja Larsmon lähetystyöntekijät vastaamme nuorten seurakuntalaisten kysymyksiin, Pitkärannan ja Harlun seurakuntien kirkkoherra Oleg Menaker kertoo.

Nuoret kysyvät esimerkiksi siitä, miten voi säilyttää uskon Jumalaan pelottavassa nykymaailmassa ja miten valtavasta maailmasta voi löytää vierelle oikean ihmisen.

Menakerin mukaan ennen pandemiaa lähetystyöntekijät toivat Pitkärantaan suomalaisia nuoria. Yhteisiin tapaamisiin Pitkärannan ja Läskelän kirkoissa osallistui 40—50 nuorta molemmilta puolilta rajaa.


Lisää aiheesta
Oma Mua
Ol’ga Mäkelä: Ei pie ozuttua ylittämisty
Petroskoil eläjäl Ol’ga Mäkeläl on kiokušinkain muasterin mustu vyö. Sentämän vuvven tagaperin Ol’ga tuli minun prijuatel’akse. Lyydinkarjalaine aktivistu oli Karjalazien IX kerähmön deleguattu, on lyydinkarjalan kursoin ammuine ozanottai.
Karjalan Sanomat
Vuosi 2021 toi upeaa luettavaa lapsille
Periodikasta lähti viime vuonna 25 kirjaa, joista enemmistö on venäjänkielisiä. Kuluvana vuonna kustantamo julkaisee muun muassa kansalliskielisiä teoksia.
Kodima
Kaks’-kahten londusenke
Tetab Karjalas fotograf-naturalist Ilja Timin starinoičeb ičeze elos, melentartuses da fotokuviš.
Oma Mua
Kunnivoijen Vieno Petrovna Fedotovan mustuo
Jälgimäzenny päivänny talvikuudu saimmo igävän viestin: kuoli hyvin tuttu karjalan kielen varzinkarjalan murdehen tutkii Vieno Petrovna Fedotova.
Oma Mua
Runonlaulajien koulu: perintehie šäilyttyän
Opaštuo uutta joka päivä – neuvou meilä rahvahanviisahuš. Ka onko šemmoni paikka, missä voipi opaštuo kirjuttamah runoja? Eletähkö vielä karjalaisissa Arhippa Perttusen tai Ontrei Malisen runošuonet?
Kipinä
Anssi palaa kotiin
Pikku Anssi-pingviini palasi kotiin maailmanympärysmatkasta. Ystävät pyysivät pingviiniä kertomaan tarkemmin matkasta.
Kodima
Tahtoin antta sarnoile toižen elon
”Nel’l’ dölod”-karjan avtor Natalja Silakova starinoiči, mi libuti henged kirjan kirjutamha, kut sunduiba sarnad da niiden hengiden polhe.
Kipinä
Pakkasen mua
Mänepä tiijä, mitä voipi tapahtuo Uutena Vuotena! Pitäy uškuo tai niät monta muutaki.
Karjalan Sanomat
Neuvostoklassikoita suomeksi tekstitettyinä
Kinoklubi tarjoaa joulu- ja uudenvuoden lahjaelokuvapaketin neuvosto- ja venäläisen elokuvan ystäville. Elokuvissa on suomenkielinen tekstitys.
Oma Mua
Kantele-GO!: aktiivini ruato tuou tulokšie
Kanšainvälistä Kantele Goes Global! Ground Zero -projektie toteutetah jo kolmatta vuotta. Mänijän vuuvven piätapahtumista kerto Kantele-GO! -projektin johtaja Ol’ga Vlasova.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana