Pie varavostu: rinnal on vihandua tulokastu!

Pie varavostu: rinnal on vihandua tulokastu!

Ol’ga Ogneva
23.07.2021
Karjalan tiedokeskuksen Meččyinstituutan tutkijat käydih Vieljärveh eččimäh vierahii kazvilajiloi.
Biologu Denis Savosinan haraval on tukkuine elodejua. Kuva: Kirill Ognev
Biologu Denis Savosinan haraval on tukkuine elodejua. Kuva: Kirill Ognev

Vierahikse lajiloikse sanotah kazviloi libo toizii olendoloi, kudamat ristikanzan toimiloin periä levittih oman luonnollizen olendualan rajoin tuakse. Ylen vihažan da terväh kazvajan vierahan kazvilajin kanuadan elodejan kazvilointutkii Vera Timofejeva löydi Vieljärves mennyt sygyzyn. Sendäh tänä kezän tutkijat tuaste tuldih kaččomah, kunnesah tämä kazvi on levinnyh täs järves. Hyö venehel ajeltih Ruizniemen da Jovensuun lahtes. Haravoittih järven pohjua. Enin elodejua löydyi vies tulipalopirsalluo.

– Tämä on makrofiittu, vezikazvi. Eläy vies. On rodužin Pohjazes Amerikaspäi. Mennyt vuozisuan lopus se tuodih Karjalah. Sidä istutettih akvariumoih. Konzu niilöi pestih, kazvin palazet voidih puuttuo vedeh. Muga elodeja levii Ven’al. Karjalas se enzimästy kerdua nähtih vuvvennu 1905. Sit lähtien se ylen hyvin kazvau tazavallan suves da on levinnyh pohjazeh Seesjärvessäh, sellittäy biolougienttijon kandiduattu, Meččyinstituutan tiedoruavon ruadai Vera Timofejeva.

Kanuadan elodeja kazvau seizojis da vähäl virduajis järvilöis. Tämä laji käyttäy ylen äijän kislorodua, konzu happanou. Sen vähys vies pahoi vaikuttau kaloih da toizih veziolendoloih sego pahendau vien luaduu. Mi on paha jo ristikanzalegi. Sendäh rahvahal pidäy maltua eroittua se toizis buitegu yhtennägözis veziheinis.  

– Tämä kazvi voibi hedi eroittua vies. Se kazvau madalikol, kolmenkymmenen santimetrin syvyöl. Ga toiči voibi eliä järves kaheksan metrin syvyöl. Tämä on ahvenheiny, a vie on ärviä, urut’. Sil lehtyöt ollah kui havuzet. Sengi eroitat elodejas, ku lehtyöt ollah hoikkazet, elodejal ollah lačut, ozuttau eri veziheinii Vera Timofejeva.

Ku nähnettö mittumantahto kazvin, kudai teijän mieles on vieras da vihažu, olgua hyvät, andakkua tiedomiehile tiediä teijän lövvös.
Aleksei Polevoi, Meččyinstituutan tiedoruavon ruadai

Eroittamah vierahii kazvilajiloi paikallizis vieljärveläzii opastettih Suomen da Karjalan välizen projektan mugah. Sit ruatah yhtes suomelazet da meigäläzet tutkijat. 

– Tämän projektan tavoittehennu on luadie vierahien lajiloin ekspertoin verko. Projektua rahoitetah Jevruopanliitto, Suomi da Ven’a. Tämä projektu kuuluu Karjalan da Suomen raja-alovehyhtesruadoh. Meil pidäy andua rahvahale enämbi tieduo vierahis lajilois. Sendäh opimmo vastavuo rahvahanke, sanelta, mitbo net ollah vierahat lajit, kui voibi vastustua niilöin leviämisty da midä pidäy ruadua, sanou projektan johtai, Karjalan tiedokeskuksen Meččyinstituutan tiedoruavon ruadai Aleksei Polevoi.

Heinykuun yhtendennytostu päivänny Vieljärves piettih Ole varavozin: täs on vihandua tulokastu -nimine šeikkailukiža. Karjalan tiedokeskuksen Meččyinstituutan tiedomiehet opastettih lapsii da vahnembii eroittamah vierahii tulolazii kazviloi paikallizis, saneltih midä pahua net azutah luonnole da mikse da kui niidy pidäy hävittiä. 

Šallun buaban kukat (muga niidy sanotah Jyrgiläs), latinakse Impátiens glandulífera, ollah čomat kaččuo. Enne niidy istutettih piädykauti vagoloil čomendamah pihua. Ga jo vuozikymmenien aloh kukat liijakse levittih kaikkiel. Nygöi net kuulutah Karjalan viijen ylen vihažan vierahan kazvislajin joukkoh. Sendäh niidy pidäy hävittiä.... 

– Ku nähnettö mittumantahto kazvin, kudai teijän mieles on vieras da vihažu, olgua hyvät, andakkua tiedomiehile tiediä teijän lövvös. Meil on azuttu Karjalan vierahat lajit -saitu (dias.krc.karelia.ru/), sinne voibi kirjuttua. Se on ylen helpo. Pidäy ottua kuva kazvis da työndiä viesti. Tiedomiehet sanotah teile suuret passibot, kiändyy rahvahan puoleh Aleksei Polevoi.  


Ližiä lugekkua Omas Muas 21. heinykuudu.



Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Karjalan Sanomat
Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Kipinä
Paginad pätoimitajanke
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
Karjalan Sanomat
Oma Media -portaali: vuosi verkossa
Vuoden aikana portaalissa on julkaistu lähes 3 000 uutisjuttua ja artikkelia suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Lähisuunnitelmissa on avata uusia osioita.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana